Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste	S-Pankki Oyj
Yhteisön kotipaikka	Helsinki
Yhteisön oikeudellinen muoto	Oyj
Kotivaltio	Suomi
Yhteisön rekisteröity osoite	Fleminginkatu 34
Pääasiallinen toimipaikka	Helsinki
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista	Luottolaitostoiminta
Emoyrityksen nimi	S-Pankki Oyj
Koko konsernin emoyrityksen nimi	S-Pankki Oyj
S-PANKKI-KONSERNI
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Sisällys
S-PANKKI-KONSERNI	1
Toimitusjohtajan katsaus	2
Toimintakertomus	3
Toiminta katsauskaudella	3
Keskeiset tapahtumat	3
Strategia ja pitkän aikavälin tavoitteet	4
Yhteenveto koronaviruspandemian vaikutuksista liiketoimintaan	5
Toimintaympäristö	5
Taloudellinen asema	6
Riskienhallinta	12
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen	19
Näkymät vuodelle 2022	19
Konsernirakenne ja S-Pankin tytäryhtiöiden toiminta	20
Hallinto	22
Hallituksen esitys tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi	25
Tunnuslukujen laskentakaavat	26
Vastuullisuus ja muut kuin taloudelliset tiedot	27
S-Pankki-konsernin liiketoimintamalli	27
Asiakkaan hyväksi	28
Hyvinvoiva henkilöstö	29
Yhteiskunnan hyväksi	33
Konsernin tilinpäätös	38
Konsernin tuloslaskelma	38
Konsernin laaja tuloslaskelma	39
Konsernin tase	40
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma	41
Konsernin rahavirtalaskelma	42
Konsernin segmenttiraportti	44
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	46
Konsernin liitetieto 1: Konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	46
Konsernin liitetieto 2: Konsernin riskit ja niiden hallinta	65
Konsernin tuloslaskelman liitetiedot	90
Konsernin liitetieto 3: Korkokate	90
Konsernin liitetieto 4: Nettopalkkiotuotot	91
Konsernin liitetieto 5: Sijoitustoiminnan nettotuotot	92
Konsernin liitetieto 6: Liiketoiminnan muut tuotot	93
Konsernin liitetieto 7: Henkilöstökulut	93
Konsernin liitetieto 8: Poistot ja arvonalentumiset	94
Konsernin liitetieto 9: Liiketoiminnan muut kulut	94
Konsernin liitetieto 10: Saamisten arvonalentumiset	95
Konsernin liitetieto 11: Osuus osakkuusyritysten tuloksista	101
Konsernin liitetieto 12: Tuloverot	102
Konsernin taseen liitetiedot	104
Konsernin liitetieto 13: Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmät	104
Konsernin liitetieto 14: Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia	106
Konsernin liitetieto 15: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma	108
Konsernin liitetieto 16: Käteiset varat	108
Konsernin liitetieto 17: Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	109
Konsernin liitetieto 18: Saamiset luottolaitoksilta	109
Konsernin liitetieto 19: Saamiset asiakkailta	109
Konsernin liitetieto 20: Saamistodistukset	110
Konsernin liitetieto 21: Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta	111
Konsernin liitetieto 22: Osakkeet ja osuudet	114
Konsernin liitetieto 23: Aineettomat hyödykkeet	115
Konsernin liitetieto 24: Aineelliset hyödykkeet	117
Konsernin liitetieto 25: Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	119
Konsernin liitetieto 26: Muut varat	119
Konsernin liitetieto 27: Velat luottolaitoksille ja asiakkaille	119
Konsernin liitetieto 28: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	119
Konsernin liitetieto 29: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	120
Konsernin liitetieto 30: Siirtovelat	120
Konsernin liitetieto 31: Muut velat ja varaukset	120
Konsernin liitetieto 32: Oman pääoman erät	123
Konsernin muut liitetiedot	124
Konsernin liitetieto 33: Annetut vakuudet	124
Konsernin liitetieto 34: Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen	124
Konsernin liitetieto 35: Taseen ulkopuoliset sitoumukset	125
Konsernin liitetieto 36: Konsernirakenne ja lähipiiri	125
S-Pankki Oyj:n tilinpäätös	129
S-Pankki Oyj – tuloslaskelma	129
S-Pankki Oyj – tase	130
S-Pankki Oyj – rahoituslaskelma	132
S-Pankki Oyj – tilinpäätöksen liitetiedot	133
S-Pankki Oyj:n liitetieto 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	133
S-Pankki Oyj – tuloslaskelman liitetiedot	135
S-Pankki Oyj:n liitetieto 2: Korkokate	135
S-Pankki Oyj:n liitetieto 3: Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista	136
S-Pankki Oyj:n liitetieto 4: Palkkiotuotot ja -kulut	136
S-Pankki Oyj:n liitetieto 5: Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot	137
S-Pankki Oyj:n liitetieto 6: Käypään arvoon käyvän arvon rahastojen kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot	137
S-Pankki Oyj:n liitetieto 7: Suojauslaskennan nettotulos	137
S-Pankki Oyj:n liitetieto 8: Liiketoiminnan muut tuotot	137
S-Pankki Oyj:n liitetieto 9: Liiketoiminnan muut kulut	138
S-Pankki Oyj:n liitetieto 10: Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	138
S-Pankki Oyj:n liitetieto 11: Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista, takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista, sekä muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot sekä arvonalentumistappiot	138
S-Pankki Oyj – taseen liitetiedot	140
S-Pankki Oyj:n liitetieto 12: Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmät	140
S-Pankki Oyj:n liitetieto 13: Saamiset luottolaitoksilta	141
S-Pankki Oyj:n liitetieto 14: Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	142
S-Pankki Oyj:n liitetieto 15: Saamistodistukset	143
S-Pankki Oyj:n liitetieto 16: Osakkeet ja osuudet	144
S-Pankki Oyj:n liitetieto 17: Johdannaissopimukset	145
S-Pankki Oyj:n liitetieto 18: Suojauslaskenta	146
S-Pankki Oyj:n liitetieto 19: Aineettomat hyödykkeet	149
S-Pankki Oyj:n liitetieto 20: Aineelliset hyödykkeet	150
S-Pankki Oyj:n liitetieto 21: Muut varat	150
S-Pankki Oyj:n liitetieto 22: Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	151
S-Pankki Oyj:n liitetieto 23: Laskennalliset verosaamiset ja -velat	151
S-Pankki Oyj:n liitetieto 24: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	151
S-Pankki Oyj:n liitetieto 25: Muut velat	152
S-Pankki Oyj:n liitetieto 26: Siirtovelat ja saadut ennakot	152
S-Pankki Oyj:n liitetieto 27: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	152
S-Pankki Oyj:n liitetieto 28: Oman pääoman erät	153
S-Pankki Oyj:n liitetieto 29: Osakepääoma	153
S-Pankki Oyj – muut liitetiedot	154
S-Pankki Oyj:n liitetieto 30: Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia	154
S-Pankki Oyj:n liitetieto 31: Tase-erien erittely koti- ja ulkomaan rahan määräisiin ja samaan konserniin kuuluvilta	156
S-Pankki Oyj:n liitetieto 32: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma	157
S-Pankki Oyj:n liitetieto 33: Annetut vakuudet	157
S-Pankki Oyj:n liitetieto 34: Vuokravastuut	158
S-Pankki Oyj:n liitetieto 35: Taseen ulkopuoliset sitoumukset	158
S-Pankki Oyj:n liitetieto 36: Välityssaamiset ja velat	158
S-Pankki Oyj:n liitetieto 37: Tietoja notariaattitoiminnasta ja hallinnoitavat asiakasvarat	158
S-Pankki Oyj:n liitetieto 38: Henkilöstö ja johto	158
S-Pankki Oyj:n liitetieto 39: Lähipiiri	159
S-Pankki Oyj:n liitetieto 40: Omistukset muissa yrityksissä	160
S-Pankki Oyj:n liitetieto 41: Suurimmat osakkeenomistajat ja osakkeiden omistuksen jakautuminen	160
Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista	161
Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset	162

 

 

Tulos parani vuodentakaisesta – ennätyksellinen korttiostosten euromäärä ylittää selvästi pandemiaa edeltäneen ajan

Pekka Ylihurula, toimitusjohtaja

”S-Pankki-konsernin liikevoitto kasvoi tammi-joulukuussa vuotta aiemmasta, kuten arvioimme heinäkuussa nostaessamme näkymiä vuodelle 2021. S-Etukortti Visa -korteilla tehtyjen ostosten euromääräinen summa kasvoi 14,8 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli ennätyskorkea. Summa ylittää selvästi myös koronapandemiaa edeltäneen vuoden 2019 tason.”

Tammi-joulukuu 2021

• Liikevoitto nousi 24,8 miljoonaan euroon (21,0).

• Antolainaus kasvoi 6,1 miljardiin euroon (5,4).

• Vertailukelpoiset hallinnoitavat varat nousivat 7,7 miljardiin euroon (6,5).*

• Vakavaraisuussuhde nousi 16,3 prosenttiin (15,7).

Näkymät vuodelle 2022

Odotamme koko vuoden liikevoiton ylittävän edellisvuoden tason.

* Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä S-Pankin ja LähiTapiolan välinen rahastoyhteistyö päättyi. Vertailukelpoinen hallinnoitavien varojen määrä ilman LT-rahastoja oli 6 496,5 miljoonaa euroa vuoden 2020 lopussa.

S-Pankki-konsernin (myöhemmin ”S-Pankki”) tuloksen vertailulukuina on käytetty vuoden 2020 vastaavan ajankohdan lukuja. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuina on käytetty lukuja vuoden 2020 lopun tilanteesta, ellei toisin mainita.

Toimitusjohtajan katsaus

S-Pankki-konsernin liikevoitto kasvoi tammi-joulukuussa vuotta aiemmasta, kuten arvioimme heinäkuussa nostaessamme näkymiä vuodelle 2021. Pankkiliiketoiminnan puolella S-Etukortti Visa -korteilla tehtyjen ostosten euromääräinen summa kasvoi 14,8 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli ennätyskorkea. Summa ylittää selvästi myös koronapandemiaa edeltäneen vuoden 2019 tason. Vuoden 2021 lopussa S-Pankin maksukorteilla tehdyt ostokset muodostivat 23,2 prosenttia (22,4) kaikista S-ryhmän kaupoissa tehdyistä Bonus-ostoksista. Antolainauksemme kasvoi 11,8 prosenttia ja talletuskanta 9,1 prosenttia vuodentakaisesta. Varallisuudenhoitoliiketoiminnan puolella tulos kehittyi erinomaisesti ja 2,5-kertaistui vuodentakaisesta. S-Pankki-rahastojen osuudenomistajien määrä kasvoi vuodentakaisesta noin 71 000:lla noin 340 000:een.

Vuoden 2020 tapaan myös vuotta 2021 sävytti ennen kaikkea uuden koronaviruksen aiheuttama pandemia ja taistelu tautia vastaan. Vuoden mittaan tautitilanne vaihteli eri puolilla maailmaa ja myös Suomessa tilanne eli kuukaudesta toiseen. Vuoden jälkimmäisen puolikkaan alussa tautitilanne osoitti paranemisen merkkejä Suomessa ja rokotuskattavuuden nousu kasvatti optimismia tautitilanteen hellittämisestä. Näiden kehityskulkujen seurauksena viranomaiset lievensivät ja poistivat käytöstä monia yhteiskunnan toimintoja sääteleviä rajoituksia ja suosituksia. Viimeisellä vuosineljänneksellä tautitilanne alkoi kuitenkin jälleen heikentyä ja viranomaiset ottivat käyttöön uudestaan monia rajoituksia. Pandemian pitkittyessä olemme S-Pankissa tottuneet toimimaan uudessa ympäristössä, jossa muun muassa digitaalisten asiointikanavien ja palveluiden merkitys on yhä keskeisempi. Tauti- ja rajoitustilanteen vaihdellessa sopeutimmekin työskentelytapojamme ja muuta toimintaamme jo tutuksi käyneeseen tapaan. Toimimme näin myös jatkossa.

Vuoden 2021 merkittävimpiin tapahtumiin S-Pankin kannalta kuului lokakuun alussa toteutunut yritysjärjestely. Järjestelyssä S-ryhmä osti kaikki S-Pankin osakkeet LähiTapiola-ryhmältä ja Elolta. Yritysjärjestely mahdollistaa meille entistä tiiviimmän yhteistyön ja parempien palveluiden kehittämisen S-ryhmässä. Syksyyn ajoittuu myös merkkipaalu S-Pankin historiassa: Laskimme liikkeeseen ensimmäisen 170 miljoonan euron suuruisen, julkisesti noteeratun joukkovelkakirjalainamme. Syksy oli myös muutoin vilkasta aikaa, sillä käynnistimme brändimme uudistamisen. Osana uudistusta siirryimme toimimaan myös Varallisuudenhoitoliiketoiminnassamme yhdellä, yhtenäisellä S-Pankki-brändillä ja luovuimme FIM-brändistä. Asiakkaat ovat ottaneet uudistuksen hyvin vastaan.

Vuoden 2020 lopussa päivitetyn strategiamme mukaan S-Pankin strategisena tavoitteena on saavuttaa miljoona aktiivista asiakasta. Aktiivinen asiakas tarkoittaa asiakasta, joka pitää S-Pankkia pääasiallisena pankkinaan. Olen iloinen voidessani sanoa, että vuonna 2021 etenimme määrätietoisesti strategista tavoitettamme kohti. Aktiivisten asiakkaiden määrä kasvoi vuoden aikana noin 57 000 asiakkaalla ja oli yli 532 000 vuoden lopussa.

Viimeiset vuodet ovat osoittaneet mielestäni kaksi asiaa: sen, että tulevaisuuteen liittyy aina ennakoimattomuutta ja toisaalta sen, että kaikkiin toimintaympäristöihin on mahdollista sopeutua. S-Pankin visiona on tarjota asiakkailleen ylivoimaista helppoutta ja hyötyä. Olen varma siitä, että meillä on hyvät edellytykset jatkaa strategiamme mukaista kehitystä. Hyvistä lähtökohdista kertoo esimerkiksi se, miten ulkopuoliset arvioivat S-Pankkia. Vuoden 2021 aikana S-Pankki on valittu Suomen vastuullisimmaksi pankiksi, suomalaisen finanssialan innovatiivisimmaksi yhtiöksi ja arvostetuimmaksi brändiksi. Tutkimusten mukaan S-Pankilla myös on tyytyväisimmät ja uskollisimmat asiakkaat. S-Pankki palkittiin työntekijöidensä tasa-arvoisesta kohtelusta ja valittiin yhdeksi innostavimmista työpaikoista. Lisäksi vuosittaisessa työyhteisötutkimuksessa työtyytyväisyysindeksi nousi edellisestä vuodesta ja oli Suomen asiantuntijanormia selvästi korkeampi. Näistä tunnelmista on hyvä siirtyä uuteen vuoteen.

Kiitän S-Pankin henkilöstöä hienosta suoriutumisesta. Asiakkaitamme, omistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme kiitän puolestaan meitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Menestyksekästä vuotta 2022!

Pekka Ylihurula

toimitusjohtaja

Toimintakertomus

Toiminta katsauskaudella

Keskeiset tapahtumat

Luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) nosti S-Pankin luottoluokituksen näkymät vakaiksi tammikuussa. S&P:n aiemman arvion mukaan näkymät olivat negatiiviset muun suomalaisen pankkisektorin tapaan. S&P perusteli pankkisektorin näkymien nostoa Suomen muuta Eurooppaa paremmalla makrotaloudellisella ympäristöllä sekä menestyksellä koronapandemian hoidossa. Luokittaja vahvisti luokituksen ja näkymät elokuussa.

S-Pankki sai vuoden ensimmäisellä puoliskolla päätökseen vakuutuskonserni Fennialta ostettujen varainhoito- ja kiinteistösijoituspalveluiden integraatioprojektin. Fennia Varainhoito Oy sulautui FIM Pääomarahastot Oy:hyn 31.3.2021.

S-Pankin hallitus nimitti Varallisuudenhoitoliiketoiminnasta vastaavan johtajan Hanna Porkan konsernin varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi 2.2.2021 alkaen. Pankkiliiketoiminnan myyntijohtaja Markus Lahtinen nimitettiin puolestaan konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.5.2021 alkaen. Samassa yhteydessä muutamien muiden johtoryhmän jäsenten vastuita täsmennettiin.

Suomalaiset äänestivät S-Pankin Suomen vastuullisimmaksi pankiksi jo yhdeksännen kerran peräkkäin vuosittaisessa Sustainable Brand Index -tutkimuksessa. Tutkimus julkaistiin maaliskuussa.

Kesäkuussa otettiin käyttöön palvelu, jonka avulla uudet asiakkaat voivat ryhtyä S-ryhmän osuuskauppojen asiakasomistajiksi ja S-Pankin asiakkaiksi suoraan S-mobiili-sovelluksessa.

Syyskuun alussa S-Pankki kertoi aloittavansa brändinsä uudistamisen. Samalla S-Pankki siirtyi toimimaan myös varainhoidon puolella S-Pankki-brändillä ja luopui FIM-brändistä. Kuukautta aiemmin elokuussa julkistettiin Taloustutkimuksen ja Kauppalehden kyselytutkimus, jossa S-Pankki-brändi oli neljättä vuotta peräkkäin finanssialan arvostetuin brändi. Syyskuussa julkistetun brändiuudistuksen seurauksena useiden FIM-yhtiöiden nimet muuttuivat 1.10.2021. FIM Varainhoito Oy muuttui S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:ksi, FIM Pääomarahastot Oy S-Pankki Pääomarahastot Oy:ksi ja FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy:ksi. Samassa yhteydessä salkunhoito keskitettiin S-Pankki-konsernin sisällä S-Pankki Oyj:hin. FIM-rahastojen nimet muuttuivat 7.10.2021.

Finanssivalvonta antoi syyskuun puolivälissä S-Pankille 1,65 miljoonan euron seuraamusmaksun epäilyttävien toimeksiantojen tunnistamis- ja raportoimisprosessien puutteista osakevälityksessä. Finanssivalvonnan mukaan S-Pankilla oli vuosina 2016–2018 osakevälityksessä puutteita epäilyttävien toimeksiantojen tunnistamiseen ja raportoimiseen liittyvissä prosesseissa. S-Pankkia ei epäillä väärinkäytöksistä, eikä yhtiö enää tarjoa asiakkailleen osakevälitystä.

Kolmannen vuosineljänneksen lopussa S-Pankki laski onnistuneesti liikkeeseen 170 miljoonan euron senior preferred MREL eligible notes -joukkovelkakirjalainan. Kyseessä oli S-Pankin ensimmäinen liikkeeseenlasku MTN (Medium Term Note) -ohjelmansa alla. Kaupankäynti vaihtuvakorkoisella, 4.4.2025 erääntyvällä joukkovelkakirjalainalla, käynnistyi 6.10.2021 Nasdaq Helsingin pörssilistalla.

Osa vanhanmallisista siruttomista maksukorteista muuttui maksullisiksi 1.10.2021. Muutokset eivät vaikuta maksuttomiin päivittäisiin pankkipalveluihin. S-Pankki tarjoaa jatkossakin asiakasomistajille ja heidän perheenjäsenilleen maksutta tilin, S-Etukortti Visan, verkkopankkitunnukset ja S-mobiilin.

S-Pankin omistajat – S-ryhmä, LähiTapiola-ryhmä ja Elo – saivat 5.10.2021 päätökseen kesäkuussa julkistetun yritysjärjestelyn, jossa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) ja S-ryhmän alueosuuskaupat ostivat LähiTapiola Vahinkovakuutuksen, LähiTapiola Henkiyhtiön, LähiTapiolan alueyhtiöiden sekä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon osakkeet S-Pankki-konsernin emoyhtiössä S-Pankki Oyj:ssä. Kaupan jälkeen S-ryhmä omistaa kaikki S-Pankin osakkeet. Osakekaupan toteutumisen yhteydessä LähiTapiola-ryhmän edustajat jättivät tehtävänsä S-Pankin hallituksessa. S-Pankin ylimääräisessä yhtiökokouksessa 8.11.2021 pankin hallitukseen valittiin uutena, omistajista riippumattomana jäsenenä FK, SHV Hillevi Mannonen.

Osana 5.10.2021 toteutunutta järjestelyä S-Pankin ja LähiTapiolan välinen rahastoyhteistyö päättyi. Yhteensä 28 LähiTapiola-rahaston hallinnointi siirtyi S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:ltä LähiTapiola-ryhmän omistamalle Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:lle vaiheittain ennen vuoden loppua. Siirtyvien rahastojen yhteenlaskettu rahastopääoma oli noin neljä miljardia euroa. Kaksi LähiTapiola-rahastoa puolestaan sulautui S-Pankki-rahastoihin marraskuussa. Lisäksi osana järjestelyä LähiTapiola-ryhmä sijoitti S-Pankin debentuurilainoihin 57,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 aikana S-Pankki toi markkinoille viisi uutta rahastoa. Uudet rahastot ovat S-Pankki Toimitila Erikoissijoitusrahasto, S-Pankki Tontti Erikoissijoitusrahasto, S-Pankki Global Private Assets Erikoissijoitusrahasto, S-Pankki Uudistava Maatalous Erikoissijoitusrahasto ja S-Pankki Vaikuttavuus I Ky.

Strategia ja pitkän aikavälin tavoitteet

S-Pankin strategia päivitettiin joulukuussa 2020. Se määrittää S-Pankin suunnan vuosille 2021–2023. Strategian lähtökohdat ovat S-Pankin toiminnan tarkoitus, visio ja strateginen tavoite kasvaa miljoonan aktiivisen asiakkaan pankiksi.

S-Pankin toiminnan tarkoitus on tarjota jokaiselle mahdollisuus vähän rahakkaampaan huomiseen. Tarjoamme jatkossakin S-ryhmän asiakasomistajille maksuttomat päivittäiset pankkipalvelut, kilpailukykyisesti hinnoitellut lainat sekä mahdollisuuden aloittaa säästäminen ja sijoittaminen vastuullisesti matalalla kynnyksellä. Kohtelemme asiakkaitamme reilusti riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan.

Visiomme on tarjota asiakkaille ylivoimaista helppoutta ja hyötyä. Toteutamme visiota kehittämällä pankin ainutlaatuisia asiakashyötyjä entistä vahvemmiksi. Asiakkaille tämä näkyy edullisuutena, sujuvina digitaalisina palveluina, ainutlaatuisena palveluverkostona sekä toimialan vastuullisimpana brändinä.

Tavoittelemme voimakasta ja kannattavaa kasvua kannustamalla kolmea miljoonaa asiakastamme hyödyntämään palvelujamme nykyistä enemmän ja monipuolisemmin. Strateginen tavoitteemme on saavuttaa miljoona aktiivista asiakasta. Digitaalisen asioinnin yleistyminen luo edellytykset voimakkaalle kasvulle. Muiden kuin kuluttaja-asiakkaiden palvelu etenkin varallisuudenhoidossa tukee osaltaan S-Pankin kasvua ja kannattavuutta.

 

 

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:
Kasvu ja vakavaraisuus		Kannattavuustaso, jota kohti edetään
Yli 10 % vuosittainen tuottokasvu		Kulu–tuotto-suhde alle 60 %
Vakavaraisuussuhde vähintään 13,5 %*		Oman pääoman tuotto yli 8 %
* Alarajaksi on asetettu 1,5 prosenttiyksikköä yli viranomaisvaateen (12,01 % joulukuussa 2021)

 

 

Yhteenveto koronaviruspandemian vaikutuksista liiketoimintaan

Uusi koronavirus aiheutti vuonna 2020 pandemian, joka jatkuu yhä.

Vuoden kolmannella neljänneksellä monissa maissa siirryttiin kuitenkin uuteen vaiheeseen pandemian hoidossa, kun rokotuskattavuus ja tautitilanne osoittivat paranemisen merkkejä. Sen seurauksena viranomaiset lievensivät ja poistivat käytöstä yhteiskunnan toimintoja sääteleviä rajoituksia ja suosituksia. Näin tapahtui myös Suomessa. Viimeisellä vuosineljänneksellä tautitilanne alkoi kuitenkin jälleen heikentyä ja viranomaiset ottivat käyttöön uudestaan monia rajoituksia.

S-Pankissa noudatettiin vuoden 2021 aikana Suomen viranomaisten antamia ohjeistuksia. S-Pankki kiinnitti erityistä huomiota toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tautitilanteen mahdollisesti pahentuessa. Pankissa noudatettiin muun muassa hygienia-, terveys- ja turvallisuusohjeistuksia sekä kiinnitettiin huomiota tarvikehankintoihin. Asiakkailleen S-Pankki suositteli asiointia S-mobiilissa ja verkkopankissa.

Pandemian pitkittyessä S-Pankissa on totuttu toimimaan uudessa ympäristössä, jossa muun muassa digitaalisten asiointikanavien ja palveluiden merkitys on yhä keskeisempi. S-Pankki on pystynyt sopeuttamaan toimintaansa ja työskentelytapoja tautitilanteen mukaan. Vuonna 2021 koronatilanne ei vaikuttanut negatiivisesti S-Pankin toimintaan.

Koronapandemian vaikutuksia riskiasemaan kuvataan lisää osiossa Riskit, vakavaraisuus ja niiden hallinta.

Toimintaympäristö

Vuosi 2021 oli yhä koronapandemian varjostama, vaikka vähitellen ihmisten elämä ja talous alkoivatkin normalisoitua. Koronarokotusten leviäminen mahdollisti talouden avaamisen ja tautiepidemian helpottamisen vuoden mittaan. Syksyllä oli kuitenkin edessä uusi takaisku, kun pandemia alkoi jälleen levitä uuden omikron-virusmuunnoksen myötä. Virusmuunnos pakotti useita maita palauttamaan erilaisia rajoitteita uudelleen käyttöön. Siten vuosi päättyi jälleen epävarmoissa tunnelmissa, kun aikataulu talouden palautumiselle pysyvästi ”uuteen normaaliin” oli jälleen hämärän peitossa.

Vuoden lopun koronatakaiskusta huolimatta vuosi oli maailman taloudelle kaiken kaikkiaan hyvä, kun toipuminen edellisen vuoden talousromahduksesta eteni. Maailman talous kasvoi lähes kuuden prosentin vauhdilla ja Suomen taloudessakin kurottiin edellisen vuoden romahdus takaisin noin 3,5 prosentin kasvun myötä. Kulutus oli vauhdikasta, vaikka palveluiden kysyntä ei pystynytkään palaamaan normaaliksi. Valtioiden elvytys jatkui. Työllisyystilanne parani reippaasti, kun työntekijät pääsivät palaamaan takaisin työpaikoilleen. Monin paikoin maailmalla ja Suomessa työttömyys kääntyi jopa työvoimapulaksi talouden kasvaessa, mutta työntekijämäärän supistuessa.

Inflaatio on loistanut maailman taloudessa poissaolollaan viime vuosikymmeninä, mutta hintojen nousu teki voimakkaan paluun menneenä vuonna. Alkuun hintoja nostivat lähinnä raaka-aineiden voimakas kysyntä ja teollisuuden sekä logistiikan pullonkaulat. Vähitellen inflaatio kuitenkin alkoi levitä taloudessa yhä laajemmin esimerkiksi asumiskustannusten noustessa ja sähköpulan iskiessä Euroopan markkinoille. Vuoden lopussa inflaatio kohosi korkeimmilleen vuosikymmeniin, kun kuluttajahintojen nousu esimerkiksi Yhdysvalloissa oli 6,8 prosenttia ja euroalueella 4,9 prosenttia. Kohonnut inflaatio pakotti keskuspankit aloittamaan rahapolitiikan suunnanmuutoksen vuoden lopulla, kun korona-aikaista voimakasta elvytystä oli alettava vähentää, mikä jatkuu myös alkaneena vuonna.

Rahoitusmarkkinoille talouden elpyminen ja valtioiden ja keskuspankkien voimakkaat elvyttämistoimet olivat erinomainen yhdistelmä. Korkojen noususpekulaatiot velloivat vuoden mittaan, mutta kokonaisuutena korkotaso pysyi noususta huolimatta matalana. Alhaiset korot puolestaan saivat sijoittajat hakemaan tuottoja muilta markkinoilta. Asuntojen ja muiden kiinteistöjen hinnat nousivat selvästi sekä sijoituskysynnän myötä että ihmisten suunnatessa säästyneitä varojaan yhä enemmän asumiseen. Asuntolainojen kysyntä olikin ennätyksellisen vilkasta.

Osakemarkkinat jatkoivat kevään 2020 koronaromahduksesta alkanutta voimakasta nousuaan. Yritysten tuloskasvu oli erittäin vahvaa myynnin kasvaessa talouden mukana ja samaan aikaan tiukkojen säästötoimien pitäessä kulut kurissa. Maailmalla yritysten tuloskasvu oli yli 50 prosenttia edellisestä vuodesta, mikä tuki osakemarkkinoita. Kun samaan aikaan osakkeisiin virtasi yhä enemmän varoja, nousivat maailman osakemarkkinat euromääräisesti yli 25 prosenttia. Osakemarkkinat ovat nousseet globaalisti jo lähes 30 prosenttia korkeammalle verrattuna korona-aikaa edeltävään huippuun.

 

 

Taloudellinen asema
Toiminnan tulos ja kannattavuus
S-Pankki-konsernin liikevoitto oli 24,8 miljoonaa euroa (21,0), jossa oli nousua 17,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tilikauden voitto verojen jälkeen oli 19,6 miljoonaa euroa (15,7). Oman pääoman tuotto nousi 3,9 prosenttiin (3,3). Konsernin kulu–tuotto-suhde oli 0,78 (0,74).
Keskeisimmät tunnusluvut
(M€)	2021	2020	2019
Korkokate	90,3	89,3	86,1
Nettopalkkiotuotot	80,8	67,0	60,3
Tuotot yhteensä	187,0	173,9	168,1
Liikevoitto	24,8	21,0	29,0
Kulu–tuotto-suhde	0,78	0,74	0,74
(M€)	31.12.2021	31.12.2020	31.12.2019
Velat asiakkaille, Talletukset	7 554,9	6 925,0	5 948,1
Saamiset asiakkailta, Antolainaus	6 086,0	5 444,4	4 780,6
Saamistodistukset	1 149,1	1 228,8	1 081,0
Oma pääoma	509,3	488,6	472,8
Odotettavissa olevat luottotappiot	20,6	19,6	17,1
Hallinnoitavat varat *	7 697,1	10 785,1	9 041,1
Oman pääoman   tuotto	3,9 %	3,3 %	5,2 %
Koko pääoman tuotto	0,2 %	0,2 %	0,4 %
Omavaraisuusaste	6,0 %	6,4 %	7,1 %
Vakavaraisuussuhde	16,3 %	15,7 %	16,3 %
* Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä S-Pankin ja LähiTapiolan välinen rahastoyhteistyö päättyi. Vertailukelpoinen hallinnoitavien varojen määrä ilman LT-rahastoja oli 6 496,5 miljoonaa euroa 31.12.2020 ja 4 539,4 miljoonaa euroa 31.12.2019.
Tuotot
Kokonaistuotot kehittyivät katsauskaudella positiivisesti. Kokonaistuotot olivat yhteensä 187,0 miljoonaa euroa (173,9), jossa oli kasvua 7,6 prosenttia.
Korkokate kasvoi 1,1 prosenttia ja oli 90,3 miljoonaa euroa (89,3). Korkokatteen kehitykseen vaikuttivat sijoitustoiminnasta saatujen korkotuottojen lasku ja suojaavien johdannaisten korkokulujen kasvu. Asiakkailta saatujen ja asiakkaiden maksamien korkojen netto kasvoi kuitenkin 7,7 prosenttia 95,6 miljoonaan euroon (88,7). Nettopalkkiotuotot kasvoivat 20,6 prosenttia ja ne olivat 80,8 miljoonaa euroa (67,0). Nettopalkkioiden kasvuun vaikuttivat Varallisuudenhoitoliiketoiminnan puolella vuoden 2020 heinäkuun lopussa toteutettu yrityskauppa, nettomerkintöjen lisääntyminen, salkunhoidon omaisuusluokkien väliset allokaatiovalinnat ja tuottosidonnaisten palkkioiden kasvu. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 3,1 miljoonaa euroa (3,2). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 12,7 miljoonaa euroa (14,3), joka sisältää LähiTapiolan rahastoyhteistyön päättymisen nettovaikutuksen 3,1 miljoonaa euroa. Vertailukauden muut kertaluonteiset erät olivat suuremmat kuin katsauskaudella.
Kulut
Liiketoiminnan kulut olivat katsauskaudella yhteensä 146,5 miljoonaa euroa (129,2). Kasvua edellisvuoteen oli 13,4 prosenttia. Liiketoiminnan kuluista henkilöstökulujen osuus oli 55,0 miljoonaa euroa (44,9). Kasvu johtui muun muassa yrityskaupan myötä lisääntyneistä henkilöstökuluista, käydyistä YT-neuvotteluista, vertailukautta pienemmästä aktivoidusta henkilötyöstä sekä tulospalkkiovarausten kasvusta.
Muut hallintokulut olivat 72,2 miljoonaa euroa (64,8). Kasvun taustalla olivat muun muassa IT- ja kehityskulut sekä asiamiespalkkioiden kasvu. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat 13,0 miljoonaa euroa (13,4). Liiketoiminnan muut kulut olivat 6,3 miljoonaa euroa (6,1), johon sisältyy 1,65 miljoonan seuraamusmaksu Finanssivalvonnalle.
Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot
Katsauskaudella konsernin tuloslaskelmaan kirjattiin odotettavissa olevia ja lopullisia luottotappioita 21,4 miljoonaa euroa (28,0). Kirjattuja peruutuksia eli palautuneita luottotappioita oli 5,7 miljoonaa euroa (4,4). Odotettavissa olevien ja lopullisten luottotappioiden nettotulosvaikutus oli näin ollen 15,7 miljoonaa euroa (23,6). Positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet talouden elpyminen ja luottoriskien hallintaan tehdyt toimenpiteet. Luottokannan kokoon suhteutettuna luotto- ja arvonalentumistappiot ovat alhaisella tasolla ja S-Pankin hallituksen asettaman riskinottohalukkuuden puitteissa.
Talletukset
Talletuskanta kasvoi edelleen voimakkaasti ja oli tilinpäätöshetkellä 7 554,9 miljoonaa euroa (6 925,0). Vaadittaessa maksettavia talletuksia oli tilikauden päättyessä 7 550,2 miljoonaa euroa (6 920,2) ja määräaikaistalletuksia oli 4,7 miljoonaa euroa (4,7).
Viimeisen 12 kuukauden aikana talletuskanta kasvoi 9,1 prosenttia. Henkilöasiakkaiden talletuskanta oli 6 537,9 miljoonaa euroa (kasvua vuodessa 9,6 prosenttia) ja yritysasiakkaiden 1 017,0 miljoonaa euroa (kasvua vuodessa 5,8 prosenttia). Talletuskannan kasvuun vaikuttivat kotitalouksien kulutuskäyttäytymisessä tapahtuneet muutokset ja yleisen epävarmuuden heijastuminen säästämishalukkuuden kasvuna.
S-Pankissa olevien talletussuojan piiriin kuuluvien korvattavien talletusten yhteismäärä oli katsauskauden lopussa 6 063,6 miljoonaa euroa (5 573,9).
Talletukset (M€)	31.12.2021	31.12.2020	Muutos vuoden alusta
Henkilöasiakkaat	6 537,9	5 964,1	9,6 %
Yritysasiakkaat	1 017,0	960,9	5,8 %
Yhteensä	7 554,9	6 925,0	9,1 %
Antolainaus
Antolainauksen kasvu jatkui edelleen vahvana. Luottokanta oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 6 086,0 miljoonaa euroa (5 444,4).
Viimeisen 12 kuukauden aikana luottokanta kasvoi 11,8 prosenttia.  Henkilöasiakkaiden luottokanta oli 5 083,7 miljoonaa euroa (kasvua vuodessa 13,4 prosenttia) ja yritysasiakkaiden luottokanta 1 002,3 miljoonaa euroa (kasvua vuodessa 4,3 prosenttia).
Asuntolainakanta kasvoi 12,5 prosenttia.
Luottokannan ja talletusten suhdetta kuvaava anto–ottolainaus-suhde oli 81 prosenttia (79).
Antolainaus (M€)	31.12.2021	31.12.2020	Muutos vuoden alusta
Henkilöasiakkaat	5 083,7	4 483,1	13,4 %
Yritysasiakkaat	1 002,3	961,2	4,3 %
Yhteensä	6 086,0	5 444,4	11,8 %
Sijoitustoiminta
Katsauskauden päättyessä pankilla oli saamistodistuksia yhteensä 1 149,1 miljoonaa euroa, kun niitä oli vuoden 2020 lopussa 1 228,8 miljoonaa euroa.
Oma pääoma
S-Pankin oma pääoma oli katsauskauden päättyessä 509,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 lopussa omaa pääomaa oli 488,6 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 6,0 prosenttia (6,4).
Hallinnoitavat varat
S-Pankki-konsernin hallinnoitavien varojen määrä oli katsauskauden päättyessä 7 697,1 miljoonaa euroa (10 785,1). Vuoden viimeisellä neljänneksellä S-Pankin ja LähiTapiolan välinen rahastoyhteistyö päättyi. Vertailukelpoinen hallinnoitavien varojen määrä ilman LT-rahastoja oli 6 496,5 miljoonaa euroa vuoden 2020 lopussa. Kasvua tähän vuoden aikana oli 18,5 prosenttia. Vertailukelpoisista hallinnoitavista varoista rahastopääoman osuus oli 3 786,1 miljoonaa euroa (2 867,8) ja varainhoitopääoman osuus 3 911,0 miljoonaa euroa (3 628,7). Lisäksi S-Pankki Kiinteistöt Oy hallinnoi suorista kiinteistöistä ja yhteisyrityksistä koostuvaa 442,4 miljoonan euron asiakasvarallisuutta (428,5). S-Pankki-rahastojen nettomerkinnät olivat katsauskaudella 317,1 miljoonaa euroa (119,2).
Liiketoiminta ja tulos segmenteittäin
S-Pankki-konsernin segmentit ovat Pankkiliiketoiminta ja Varallisuudenhoitoliiketoiminta. Liiketoimintasegmentteihin kuulumaton toiminta raportoidaan Muissa toiminnoissa. Konserni raportoi segmenttitiedot IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti. Liiketoimintasegmenttien raportointi on yhdenmukainen johdolle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Raportoinnissa noudatetaan IFRS-tilinpäätöksen laadintaperiaatteita, jotka on esitetty liitetiedossa 1.
PANKKILIIKETOIMINTA
Pankkiliiketoiminta kattaa S-Pankki-konsernin pankkipalvelut ja niiden kehittämisen henkilöasiakkaille ja valikoiduille yritysasiakkaille. Liiketoiminta tarjoaa asiakkailleen tuotteita ja palveluita muun muassa päivittäisten raha-asioiden hoitamiseen sekä hankintojen rahoittamiseen. Pankkiliiketoimintaan kuuluvat myös konsernin treasury-toiminnot.
Liiketoiminnan tulos oli 36,2 miljoonaa euroa (34,9) vuonna 2021. Tuotot yhteensä laskivat 0,1 prosenttia 142,4 miljoonaan euroon (142,6). Kulut kasvoivat 7,7 prosenttia 90,5 miljoonaan euroon (84,0). Kulujen kasvuun vaikutti pääosin asiamiespalkkioiden kasvu. Saamisten arvonalentumiset laskivat 15,7 miljoonaan euroon (23,6).
Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan S-Pankin osuus rahalaitosten asuntolainataseiden kasvusta edelliseltä 12 kuukaudelta oli lokakuussa 10,4 prosenttia (14,5). Koko markkinoihin verrattuna asuntolainakannan kasvu oli 3,3-kertaista samalla ajanjaksolla. Asuntolainahakemusten määrä kasvoi vuonna 2021 selvästi edellisestä vuodesta.
S-Etukortti Visa -korttien käyttö kehittyi positiivisesti vuonna 2021. Korttiostosten euromääräinen summa kasvoi vuonna 2021 14,8 prosenttia (6,1) vuotta aiemmasta ja oli ennätyskorkea.
Pankkiliiketoiminta (M€)	2021	2020	Muutos
Liiketoiminnan tuotot	142,4	142,6	-0,1 %
Liiketoiminnan kulut	-90,5	-84,0	7,7 %
Saamisten arvonalentumiset	-15,7	-23,6	-33,5 %
Liikevoitto (-tappio)	36,2	34,9	3,8 %
VARALLISUUDENHOITOLIIKETOIMINTA
Varallisuudenhoitoliiketoiminta vastaa S-Pankki-konsernin varainhoitopalveluiden tuottamisesta, asiakkuuksista sekä liiketoiminnan kehittämisestä. Liiketoiminta tarjoaa säästämisen ja sijoittamisen palveluita kuluttaja-asiakkaille, yksityispankkipalveluita sekä palveluita institutionaalisille sijoittajille.
Fennian kanssa vuoden 2020 heinäkuun lopussa toteutettu yrityskauppa vaikutti selvästi liiketoiminnan kehitykseen. Liiketoiminnan tulos nousi 5,0 miljoonaan euroon (2,0). Tuotot yhteensä nousivat 38,4 prosenttia 39,9 miljoonaan euroon (28,9). Kulut kasvoivat 30,1 prosenttia 35,0 miljoonaan euroon (26,9). Tuottojen kasvuun vaikuttivat lisääntyneet nettomerkinnät, salkunhoidon omaisuusluokkien väliset allokaatiovalinnat ja tuottosidonnaisten palkkioiden kasvu. Kulujen kasvua selittävät henkilömäärän ja tulospalkkioiden kasvu, brändiuudistus ja IT-panostukset.
Nettomerkinnät S-Pankki-rahastoihin olivat 317,1 miljoonaa euroa vuonna 2021 (119,2). S-Pankki-rahastojen nettomerkintöjen kehitys oli vahvempaa kuin rahastoyhtiöiden mediaanilla. Koko markkinoilla nettomerkinnät olivat 9 112,4 miljoonaa euroa (1 221,6).
S-Pankki-rahastojen osuudenomistajien määrä nousi noin 340 000:een vuoden 2020 lopun noin 270 000:sta. Koko Suomen markkinoilla osuudenomistajien lukumäärä nousi noin 3,9 miljoonaan, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 3,5 miljoonaa.
Varallisuudenhoitoliiketoiminta (M€)	2021	2020	Muutos
Liiketoiminnan tuotot	39,9	28,9	38,4 %
Liiketoiminnan kulut	-35,0	-26,9	30,1 %
Liikevoitto (-tappio)	5,0	2,0	152,3 %

 

 

Riskienhallinta
Riskienhallinnan yleiskuvaus
S-Pankki tuottaa asiakkailleen pankki- ja varainhoitopalveluita. S-Pankin strategia tähtää lähivuosina kasvuun keskittyen erityisesti henkilöasiakkaiden palveluihin ja varallisuudenhoitoliiketoimintaan. Kokonaisriskistrategia, joka määrittelee S-Pankin keskeiset riskeihin liittyvät periaatteet ja tavoitteet, on suunniteltu tukemaan S-Pankin liiketoimintamallia ja kasvustrategiaa.
Kokonaisvaltainen riskienhallinta on S-Pankin strategiaan, päätöksentekoon, prosesseihin, sisäiseen valvontaan ja raportointiin integroitu jatkuva prosessi. Riskienhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan, arvioidaan, mitataan ja seurataan toimintaan liittyviä riskejä. Se myös kattaa menettelyt, joilla ylläpidetään ja kehitetään hallintakeinoja, jotta riskien toteutuminen tai niistä aiheutuvat seuraukset pidetään hyväksyttävällä tasolla.
Riskienhallinta tukee S-Pankin strategian sekä hyvän pankki- ja luotonantotavan sekä hyvän arvopaperimarkkinatavan noudattamisen toteutumista. Riskienhallinnan tavoitteena on ylläpitää kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden taso hallituksen määrittämien raja-arvojen yläpuolella, hallita maineriskiä ja turvata toiminnan häiriötön jatkuvuus sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Riskienhallinnan järjestämistä, rakennetta ja organisaatiota sekä riskien seurantaa, valvontaa ja raportointia on käsitelty konsernin riskejä ja niiden hallintaa käsittelevässä liitetiedossa (Konsernin liitetieto 2: Konsernin riskit ja niiden hallinta). Samassa yhteydessä on myös kuvattu vakavaraisuuden ja likviditeetin hallintaa.
Kokonaisriskistrategia
S-Pankki-konsernilla on emoyhtiön hallituksen vahvistama kokonaisriskistrategia, joka sitoo kaikkia konserniyhtiöitä sekä niiden liike- ja tukitoimintoja. Kokonaisriskistrategia määrittelee konsernin riskinkantokyvyn, riskinottohalukkuuden, riskienhallinnan tavoitteet ja sen järjestämisen puitteet konsernissa. Kokonaisriskistrategiaa tarkennetaan riskilajikohtaisilla periaatteilla ja menettelyillä. Lisäksi liike- ja tukitoiminnot ylläpitävät tarkempia ohjeita ja kuvauksia omien toimintojensa riskienhallinnan toteuttamiseksi.
Riskinkantokyky ja riskinottohalukkuus
Hallitus määrittelee S-Pankki-konsernin riskinkantokyvyn ja riskinottohalukkuuden määrälliset ja laadulliset tavoitteet osana kokonaisriskistrategiaa. Määrällisiä ja laadullisia tavoitteita arvioidaan säännöllisesti sekä aina tarvittaessa, mikäli liiketoiminnan tai toimintaympäristön muutokset niin edellyttävät. Riskinottohalukkuuden indikaattoreita seurataan ja valvotaan osana säännöllistä raportointia.
Riskinkantokyky määrittää enimmäismäärän riskinotolle, liiketoiminnan kasvulle ja konsernin negatiiviselle kannattavuudelle, joka kyetään kantamaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, huomioiden sääntelyn asettamat vähimmäisvaateet ja rajoitteet.
Riskinottohalukkuus kuvastaa hyväksyttyjen riskien tyypit ja tasot, joita S-Pankki on valmis liiketoiminnassaan ottamaan normaalissa toiminnassaan pyrkiessään asettamiinsa tavoitteisiin. Riskinottohalukkuuteen vaikuttavat tekijät liittyvät valittuun strategiaan, liiketoimintasuunnitelmaan ja budjettiin. Pankin riskinottohalukkuuden lähtökohtana on strategian mukaisesti tavoitella vakaata ja riittävää tuottoa konsernin omalle pääomalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Riskinottohalukkuuden viitekehys ja mittarit
Riskilaji	Indikaattori
STRATEGIA, VAKAVARAISUUS JA KANNATTAVUUS	Vakavaraisuus
	Taloudellinen pääoma
	Vähimmäisomavaraisuusaste
	Kannattavuus
LUOTTORISKI	Odotettavissa olevat ja toteutuneet luottotappiot
	Omaisuuserien laadun indikaattorit
	Keskittymäriskit
	Luottokannan jakauma ja luottolajikohtaiset limiitit
MARKKINARISKI	Korkojen nykyarvo ja -tuloriski
	Sijoitussalkun luottopreemioriski
	Muut markkinariskit
LIKVIDITEETTI JA VARAINHANKINTA	Maksuvalmiuden riittävyys
	Pysyvän varainhankinnan riittävyys
	Varojen vakuussidonnaisuus
	Varainhankinnan rakenne
COMPLIANCE-RISKI	Sääntelyvelvoitteiden valvonnan indikaattorit
	Taloudellisten rikosten ehkäisemien indikaattorit
OPERATIIVINEN RISKI	Toteutuneet operatiiviset riskit
	Jatkuvuuden hallinnan indikaattorit
	Palveluiden saatavuuden indikaattorit

 

 

S-Pankki-konsernin riskiasema
Merkittävimmät riskit, jotka voivat vaikuttaa S-Pankin kannattavuuteen, vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen, liittyvät liiketoimintavolyymien, anto- ja ottolainauksen marginaalien, yleisen korkotason, taloudellisen toimintaympäristön ja luottotappioiden epäsuotuisaan kehitykseen sekä toiminnan kustannustehokkuuteen.
Vuoden 2021 loppuun tultaessa talouden elpyminen on jatkunut koronapandemiasta huolimatta. Työllisyystilanne on parantunut ja kulutus kasvanut, mikä on heijastunut positiivisesti luottotappioiden ja maksukyvyttömien vastuiden kehitykseen. Kysynnän kasvu on näkynyt voimakkaasti myös inflaatioluvuissa ja erityisesti raaka-aineiden ja energian hintatasoissa on nähty voimakkaitakin liikkeitä, mutta korot ovat pysyneet edelleen alhaisella tasolla. Työllisyys ja asuntojen hinnat ovat kehittyneet suotuisasti, mikä yhdessä alhaisen korkotason kanssa on tukenut asuntolainojen kysyntää.
Vuoden 2021 aikana S-Pankin liiketoimintavolyymit jatkoivat kasvua ja etenkin henkilöasiakkaiden asuntolainakanta ja talletuskanta vahvistuivat. Luottoriskivastuiden määrän kasvaessa niihin liittyvä riskiasema on pysynyt vakaana suhteessa kantaan. S-Pankin rahoitusasema vahvistui vuoden aikana talletuskannan kasvaessa sekä S-Pankin ensimmäisen markkinaehtoisen senior preferred MREL eligible notes -joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun kautta. Kokonaisvakavaraisuus vahvistui omien varojen kasvaessa vahvan tuloskehityksen sekä toissijaisen pääoman (T2) kasvun kautta, samanaikaisesti, kun riskipainotetut vastuuerät kasvoivat tasekasvun seurauksena.
Sääntelyn mukaisten pääomavaateiden (pilari 1) näkökulmasta konsernin merkittävimmät riskilajit ovat luotto- ja operatiiviset riskit. Sääntelyn mukaisten pääomavaateiden ohella S-Pankki laskee sisäisesti riskiperusteisen pääomavaateen (pilari 2) arvioidakseen kaikki toimintaansa liittyvät olennaiset riskit ja varmistaakseen kokonaisvaltaisen riskiprofiilin arvioinnin.
S-Pankki-konsernin keskeiset riskeihin liittyvät tunnusluvut
M€	31.12.2021	31.12.2020
Riskipainotetut vastuuerät (euromäärä)
Riskipainotetut vastuuerät yhteensä	3 346,0	3 035,2
Luotto- ja vastapuoliriski, standardimenetelmä	3 018,7	2 729,2
Markkinariski	0,0	0,0
Operatiivinen riski, perusmenetelmä	327,4	306,0
Vastuun arvonoikaisuriski	0,0	0,0
Omat varat (euromäärä)
Ydinpääoma (CET 1)	434,8	416,4
Toissijainen pääoma (T2)	110,5	59,5
Omat varat yhteensä	545,3	475,9
Pilari 1 -kokonaispääomavaade (%)	12,01 %	12,76 %
Vakavaraisuussuhde (prosentteina suhteessa riskipainotettuihin eriin)
Ydinpääoma (CET 1) -vakavaraisuussuhde (%)	13,0 %	13,7 %
Omat varat yhteensä -vakavaraisuussuhde (%)	16,3 %	15,7 %
Järjestämättömät saamiset (Non-performing loan, NPL)
Järjestämättömien saamisten (NPL) -suhde (%)*	0,6 %	0,6 %
Vähimmäisomavaraisuus (Leverage ratio, LR)
Vähimmäisomavaraisuusaste (%)	5,7 %	5,8 %
Vähimmäisomavaraisuusaste (%) (lukuun ottamatta keskuspankkisaamisten sovellettavien väliaikaisten ulkopuolelle jättämisten vaikutuksia)	5,0 %	5,3 %
Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR)
Maksuvalmiusvaatimus (%)	149,9 %	146,8 %
Pysyvän varainhankinnan vaade (Net Stable Funding Ratio, NSFR)
NSFR-suhdeluku (%)	151,1 %	151,2 %
*NPL-suhde kuvaa järjestämättömien lainojen bruttomääräistä kirjanpitoarvoa suhteessa lainoihin ja ennakkomaksuihin (pois lukien keskuspankin käteisvarat ja vaadittaessa maksettavat talletukset).
Luottoriski muodostaa 90 prosenttia (3,0 miljardia euroa) S-Pankin kokonaisriskin määrästä (Risk Exposure Amount, REA). Luottoriskin pilari 1 -pääomavaateen laskennassa käytetään standardimenetelmää. Luotonannon kasvu oli vahvaa etenkin henkilöasiakkaiden asuntolainoissa. Merkittävimmät pääomia sitovat erät ovat kiinteistövakuudelliset saamiset sekä vähittäis- ja yrityssaamiset. Järjestämättömien saamisten suhdeluku pysyi alhaisella tasolla. Konservatiivisen riskinottohalukkuutensa mukaisesti S-Pankki ylläpitää matalaa luottoriskiprofiilia, jota tuetaan huolellisella riskienhallinnalla ja seurannalla.
Vakavaraisuusasetuksen mukaiseen pieneen kaupankäyntisalkkuun sisällytettävien erien määrä on sisäisesti asetettujen limiittien mukaisesti vähäinen, eikä S-Pankille siten muodostu pilari 1:n mukaista markkinariskin pääomavaadetta. Kaupankäyntisalkkuun sisällytettävät erät koskevat tiettyjä rahastosijoituksia ja suoria osakesijoituksia. Niihin kohdistuva pääomavaade lasketaan osana luottoriskin pääomavaadetta. Markkinariskiä mitataan lisäksi sisäisillä riskimalleilla ja osana pääomasuunnitelman riskiperusteista pääomavaadetta (pilari 2). S-Pankille ei muodostunut vastuun arvonoikaisuriskiä (CVA) tilikauden lopussa, sillä kaikki johdannaiset on tehty ehdot täyttävän keskusvastapuolen kanssa.
Operatiivisen riskin osuus on 10 prosenttia S-Pankin kokonaisriskin määrästä. Operatiivisen riskin sääntelyn mukainen pääomavaade (pilari 1) lasketaan perusmenetelmällä. Tilikauden aikana toteutuneiden operatiivisten riskien aiheuttamat tappiot olivat vähäiset suhteessa niille varattuihin omiin varoihin. Olennaisesti S-Pankin operatiivisen riskin profiiliin vaikuttavat järjestelmähäiriöt ja keskeytykset, väärinkäytökset ja mahdolliset puutteet ulkoisten palveluntarjoajien toiminnassa. Finanssivalvonta antoi syyskuun puolivälissä S-Pankille 1,65 miljoonan euron seuraamusmaksun epäilyttävien toimeksiantojen tunnistamis- ja raportoimisprosessien puutteista osakevälityksessä, jota S-Pankki tarjosi vuosina 2016-2018.
S-Pankin kokonaisvakavaraisuussuhde vahvistui vuoden aikana, ylittäen sääntelyvaateet ja S-Pankin hallituksen asettaman riskinottohalukkuuden mukaisen vähimmäistason. Kokonaisvakavaraisuussuhde oli katsauskauden lopussa 16,3 prosenttia (15,7) ja CET1-vakavaraisuussuhde 13,0 prosenttia (13,7). Riskipainotetut vastuuerät kasvoivat kokonaisuudessaan 310,8 miljoonalla eurolla erityisesti henkilöasiakkaiden lainakannan ja yritysvastuiden kasvun myötä. S-Pankin pääomat ovat riittävät varmistamaan toiminnan jatkuvuuden myös stressitestien mukaisissa olosuhteissa. Omien varojen kokonaismäärä oli katsauskauden lopussa 545,3 miljoonaa euroa (475,9). Omat varat kasvoivat vuoden aikana erityisesti uusien debentuurilainojen merkintöjen ja tilikauden voiton ansiosta.
S-Pankin vähimmäisomavaraisuusaste 5,7 prosenttia (5,8) oli vahva ja ylitti sekä viranomaisten asettaman että sisäisesti asetetun vähimmäistason. Vakavaraisuusasetuksen mukainen vähimmäisomavaraisuusastevaade (Leverage Ratio, LR) 3 % astui voimaan kesäkuussa 2021. S-Pankki on hyödyntänyt Finanssivalvonnan päätöstä jättää väliaikaisesti tietyt keskuspankkisaamiset vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle. Päätös on voimassa 31. maaliskuuta 2022 asti. S-Pankin vähimmäisomavaraisuusaste ilman edellä mainittua helpotusta oli 5,0 prosenttia (5,3), joka ylitti sekä viranomaisten asettaman että sisäisesti asetetun vähimmäistason.
S-Pankin maksuvalmiusasema oli vakaa ja vahva vuonna 2021. Maksuvalmiutta mittaava LCR-suhdeluku oli 150 prosenttia (147). Pysyvän varainhankinnan riittävyyttä kuvaava NSFR-suhdeluku oli vuoden lopussa 151 prosenttia (151). Vakavaraisuusasetuksen mukainen NSFR-vaade, 100 prosenttia, astui voimaan kesäkuussa 2021.

 

 

Omien varojen vaateet, vakavaraisuus ja omat varat
S-Pankin kokonaispääomavaade oli katsauskauden lopussa 12,01 prosenttia (12,76). Pääomavaade muodostuu vähimmäispääomavaateesta, kiinteästä lisäpääomavaateesta, vastasyklisestä pääomapuskurista ja laitoskohtaisesti asetetusta harkinnanvaraisesta pilari 2 -vaateesta. Finanssivalvonta päätti 6.4.2020 poistaa luottolaitoksille asettamansa ydinpääomalla (CET1) katettavan järjestelmäriskipuskurin, joka oli S-Pankille yhden prosentin suuruinen. Koska puskuri poistettiin erityisesti pankkien lainanannon turvaamiseksi koronaviruspandemian aiheuttamissa hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, on syytä olettaa, että puskuri tultaneen palauttamaan, kun pandemiatilanne helpottuu.
S-Pankille asetettu harkinnanvarainen pilari 2 -vaade laski katsauskauden aikana 2,25 prosentista 1,5 prosenttiin kokonaisriskin määrästä. Muutos astui voimaan 30.9.2021 ja on voimassa enintään 30.9.2024 saakka. Pilari 2 -vaade täydentää vakavaraisuusasetuksen mukaista omien varojen vähimmäisvaatimusta. Vaatimuksesta 75 prosenttia tulee täyttää ensisijaisella pääomalla.
Taulukko S-Pankin kokonaispääomavaade 31.12.2021 (Pilari 1) havainnollistaa sääntelyn mukaisen kokonaispääomavaateen jakautumista S-Pankissa katsauskauden lopussa.
S-Pankin kokonaispääomavaade 31.12.2021 (Pilari 1)
Pääoma	Vähimmäispääoma-vaade		Kiinteä lisäpääomavaade		Vastasyklinen pääomapuskuri		Pilari 2 (SREP) lisäpääomavaade		Pääomavaade yhteensä
	%	M€	%	M€	%	M€	%	M€	%	M€
CET1	4,5 %	150,6	2,5 %	83,7	0,01 %	0,2	0,84 %	28,2	7,85 %	262,6
AT1	1,5 %	50,2					0,28 %	9,4	1,78 %	59,6
T2	2,0 %	66,9					0,38 %	12,5	2,38 %	79,5
Yhteensä	8,0 %	267,7	2,5 %	83,7	0,01 %	0,2	1,50 %	50,2	12,01 %	401,7
Omien varojen ja vakavaraisuusaseman muutokset, M€
Harkinnanvaraisen pilari 2 -vaateen (SREP) muutos (-0,75 prosenttiyksikköä) laski kokonaispääomavaadetta vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla. Vuoden päättyessä pääomapuskuri suhteessa pilarin 1 vähimmäispääomavaatimukseen (8,0 %) on 277,6 miljoonaa euroa ja pilarin 1:n kokonaispääomavaateeseen (12,0 %) 143,6 miljoonaa euroa.
Vakavaraisuus ja omat varat
S-Pankin CET1-vakavaraisuussuhde oli katsauskauden lopussa 13,0 prosenttia (13,7) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 16,3 prosenttia (15,7). Ensisijaisten omien varojen (CET1) määrä kasvoi erityisesti tuloskehityksen kautta 18,4 miljoonalla eurolla ja toissijaisten omien varojen (T2) määrä debentuurilainojen lisäyksen kautta 51,0 miljoonalla eurolla. CET1-vakavaraisuuden laskuun vaikutti merkittävimmin lainakannan kokonaisvastuiden kasvaminen mutta toisaalta vakavaraisuusvaatimusten lasku kasvatti euromääräistä puskuria CET1-vähimmäisvaatimukseen. Kokonaisvakavaraisuus vahvistui kokonaisvastuiden kasvusta huolimatta omien varojen määrän kasvaessa. S-Pankin toissijainen pääoma koostuu neljästä debentuurista, joiden nimellisarvo on yhteensä 110,5 miljoonaa euroa (59,5) ja maturiteetti yli viisi vuotta. Lokakuun 2021 alussa S-Pankin omistajat saivat päätökseen kesäkuussa julkistetun yritysjärjestelyn, jossa S-ryhmä osti kaikki S-Pankin osakkeet LähiTapiola-ryhmältä ja Elolta. Samassa yhteydessä LähiTapiola-ryhmä sijoitti S-Pankin debentuurilainoihin 57,5 miljoonaa euroa, mikä näkyi omien varojen kasvuna vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Kokonaisriski (Risk Exposure Amount, REA) kasvoi vuoden loppuun mennessä 310,8 miljoonalla eurolla edellisen vuoden lopusta. Kasvu kohdistui voimakkaimmin vähittäisvastuisiin ja kiinteistövakuudellisiin vastuisiin. Vakavaraisuuslaskennassa käytettävästä kiinteistövakuudellisten saamisten vastuuryhmästä siirtyi katsauskauden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vastuita vähittäisvastuuryhmään, kun S-Pankki otti käyttöön uuden vakuuksien arviointimallin ja -prosessin. Kokonaisriskin muutosta vastuuryhmittäin on havainnollistettu kuviossa Tiivistelmä kokonaisriskin ja riskipainotettujen vastuuerien muutoksista.
Vakavaraisuuden hallintaa on käsitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa (Konsernin liitetieto 2: Konsernin riskit ja niiden hallinta). Samassa yhteydessä on esitelty tarkemmin S-Pankki-konsernin riskejä ja niiden hallintaa.
Vakavaraisuustietojen pääerät
Omat varat (M€)									31.12.2021	31.12.2020
Ydinpääoma ennen vähennyksiä									509,3	488,6
Osakepääoma									82,9	82,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto									283,8	283,8
Voittovarat									142,1	122,4
Edellisten tilikausien voitot / tappiot									122,6	106,7
Tilikauden voitto / tappio									19,6	15,7
Käyvän arvon rahasto									0,4	-0,5
Vähennykset ydinpääomasta									74,5	72,3
Aineettomat hyödykkeet									73,3	71,0
Varovaisesta arvostuksesta aiheutuva arvonoikaisu									1,2	1,3
Ydinpääoma (CET1)									434,8	416,4
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä									0,0	0,0
Vähennykset ensisijaisista lisäpääomista									0,0	0,0
Ensisijainen lisäpääoma (AT1)									0,0	0,0
Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1)									434,8	416,4
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä									110,5	59,5
Debentuurit									110,5	59,5
Vähennykset toissijaisesta pääomasta									0,0	0,0
Toissijainen pääoma (T2)									110,5	59,5
Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2)									545,3	475,9
Riskipainotetut erät yhteensä									3 346,0	3 035,2
josta luottoriskin osuus									3 018,7	2 729,2
josta markkinariskin osuus									0,0	0,0
josta operatiivisen riskin osuus									327,4	306,0
josta vastuun arvonoikaisuun liittyvän riskin osuus									0,0	0,0
Ydinpääoma suhteessa kokonaisriskin määrään (%)									13,0 %	13,7 %
Ensisijainen pääoma suhteessa kokonaisriskin määrään (%)									13,0 %	13,7 %
Omat varat yhteensä suhteessa kokonaisriskin määrään (%)									16,3 %	15,7 %
Tiivistelmä kokonaisriskin ja riskipainotettujen vastuuerien muutoksista
Kokonaisriski kasvoi 310,8 miljoonalla eurolla johtuen pääosin vähittäisvastuiden ja kiinteistövakuudellisten saamisten strategianmukaisesta kasvusta. Kiinteistövakuudellisten saamisten vastuuryhmästä siirtyi vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vastuita vähittäisvastuuryhmään, kun S-Pankki otti käyttöön uuden vakuuksien arviointimallin ja -prosessin.
Omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimus (MREL)
Rahoitusvakausvirasto toimii Suomen kansallisena kriisinratkaisuviranomaisena, joka vastaa luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisun suunnittelusta. Rahoitusvakausvirasto on asettanut S-Pankki-konsernin tasolla sovellettavan omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen (MREL). Rahoitusvakausviraston 28.4.2021 antamassa päätöksessä kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus on 20,04 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävien vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus on 5,91 prosenttia. Kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus tulee täyttää asteittain niin, että 17,23 prosentin vaatimus astuu voimaan 1.1.2022 ja täysimääräinen vaatimus astuu voimaan 1.1.2024. Vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävien vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus astuu voimaan täysimääräisenä 1.1.2022.
Vuoden 2021 aikana S-Pankki valmistautui tulevaan MREL-vaateeseen kasvattamalla omien varojen ja hyväksyttävien velkojen määrää. S-Pankin ensimmäinen MTN-ohjelman (Medium Term Note) mukainen joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen lokakuussa 2021. Liikkeeseen laskettu Senior Preferred -joukkovelkakirjalaina on nimellismäärältään 170 miljoonaa euroa ja se luetaan osaksi MREL-vaateen täyttämiseksi tarkoitettuja hyväksyttäviä velkoja. Tämän lisäksi debentuurilainojen nimellismäärä kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 57,5 miljoonalla eurolla. Näiden toimenpiteiden seurauksena 31.12.2021 S-Pankin kokonaisriskiin pohjautuva MREL-suhdeluku (MREL, TREA) oli 21,4 prosenttia ja vastuiden kokonaismäärään pohjautuva MREL-suhdeluku (MREL, LRE) oli 9,3 prosenttia, ja joilla asetetut vaateet täytetään hyvällä ylijäämällä.

 

 

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Ei olennaisia tapahtumia katsauskauden päättymisen jälkeen.

Näkymät vuodelle 2022

Vuoteen lähdetään valitettavan epävarmoissa tunnelmissa, sillä toivottu koronapandemian taakse jääminen on jälleen viivästynyt. Toisaalta korona tuskin enää aiheuttaa samanlaisia talousvahinkoja kuin levitessään ensimmäisen kerran. Rokotteet helpottavat pahimpia taudin leviämispelkoja ja toisaalta viruksen kanssa on jo totuttu elämään. Siten talouden näkymät alkaneelle vuodelle ovat kohtuulliset, vaikka pitkittyvä pandemia syökin parasta terää kasvusta. Kulutus jatkaa kasvuaan ja investoinnit piristyvät. Valtiot alkavat vähitellen vähentää elvytystoimiaan, mutta ne etenevät varovasti, jotta kasvu ei kärsi liiaksi. Globaalisti talouskasvun odotetaan hidastuvan noin neljään prosenttiin ja Suomessa vajaaseen kolmeen prosenttiin.

Suurin riski vuonna 2022 tulee koronapandemian pahenemisen lisäksi nousseiden kuluttajahintojen vaikutuksesta. Inflaation kiihtyminen ja pitkittyminen voi pakottaa keskuspankit poistamaan elvytystään ja kiristämään rahapolitiikkaa suunniteltua nopeammin. Voimakkaasti velkaantumisen varaan rakennetulle taloudelle selvä korkojen nousu olisi myrkkyä. Inflaatiohuipun odotetaan jäävän taakse, kun raaka-aineiden hinnat vakaantuvat, mutta samaan aikaan palkkapaineet ovat kasvaneet. Myös talouden muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi voi aiheuttaa odotettua pitkäaikaisempaa nousua esimerkiksi energian hinnoissa. Yhdysvalloissa rahapolitiikan elvytystä on jo alettu vähentää. Setelielvytyksen lopettamisen lisäksi Yhdysvalloissa odotetaan vuoden mittaan olevan edessä koronnostoja. Euroopassa koronnostot eivät ole vielä pitkään aikaan ajankohtaisia, sillä pitkän tähtäimen inflaatioriskit ovat vähäisempiä ja talouskasvu vaisumpaa. Elvytystä vähennetään kuitenkin täälläkin.

Rahoitusmarkkinoilla kovimman nousun aika jää taakse. Koroissa paineet ovat ylöspäin, mikä rajoittaa koko talouden kasvua ja sitä myöten riskisten markkinoiden nousua. Historiaan verrattuna korot ovat jatkossakin matalat, joten sijoittajat etsivät tuottoja muilta kuin korkomarkkinoilta. Niin osakkeiden kuin kiinteistöjenkin hintojen odotetaan nousevan, mutta selvästi mennyttä vuotta rauhallisempaan tahtiin. Toisaalta pitkän ja voimakkaan nousun jälkeen riskit ovat kasvaneet. Rahoitusmarkkinoilla arvostukset ovat korkealla, mikä tekee niistä herkät ajoittaisille pettymyksille, jos markkinoiden näkymät takkuavat.

Epävarmuudesta huolimatta odotamme S-Pankin koko vuoden liikevoiton ylittävän edellisvuoden tason.

Konsernirakenne ja S-Pankin tytäryhtiöiden toiminta

S-Pankki-konsernin rakenne

S-PANKKI RAHASTOYHTIÖ OY (30.9.2021 ASTI FIM VARAINHOITO OY)

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy hallinnoi S-Pankki-rahastoja. Yhtiö toimi FIM Varainhoito Oy -nimellä 30.9.2021 asti. Osana brändiuudistusta yhtiön nimi muuttui S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:ksi 1.10.2021. Samassa yhteydessä salkunhoito keskitettiin S-Pankki-konsernin sisällä S-Pankki Oyj:hin, jonne yhtiön salkunhoidon palvelut siirtyivät. Yhtiö hallinnoi aiemmin myös FIM- ja LähiTapiola-rahastoja. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä FIM-rahastojen nimet muuttuivat S-Pankki-rahastoiksi brändiuudistuksen seurauksena. LähiTapiola-rahastojen hallinnointi puolestaan päättyi osana laajempaa yritysjärjestelyä, joka saatiin päätökseen 5.10.2021.

S-Pankki omistaa 100 prosenttia S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n osakekannasta.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n liiketulos raportointikaudella oli 7,1 miljoonaa euroa (4,6).

S-PANKKI PÄÄOMARAHASTOT OY (30.9.2021 ASTI FIM PÄÄOMARAHASTOT OY)

Vaihtoehtorahastojen hoitaja S-Pankki Pääomarahastot Oy toimii hallinnointiyhtiönä ja tuottaa pääomarahastojen salkunhoitoon liittyvät palvelut S-Pankki-konsernille. Lisäksi S-Pankki Pääomarahastot Oy vastaa S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien, kiinteistöihin, metsään ja listaamattomiin yhtiöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen salkunhoidosta. Fennia Varainhoito Oy sulautui S-Pankki Pääomarahastot Oy:öön 31.3.2021.

S-Pankki omistaa 100 prosenttia S-Pankki Pääomarahastot Oy:n osakekannasta. S-Pankki Pääomarahastot Oy:n liiketulos raportointikaudella oli 4,7 miljoonaa euroa (0,9).

FIM KIINTEISTÖ OY

FIM Kiinteistö Oy toimii vastuunalaisena yhtiömiehenä S-Pankki-konsernin kiinteistörahastoissa. S-Pankki Pääomarahastot Oy omistaa 100 prosenttia FIM Kiinteistö Oy:n osakekannasta

FIM Kiinteistö Oy:n liiketulos raportointikaudella oli 0,9 miljoonaa euroa (0,8).

S-PANKKI KIINTEISTÖT OY (17.1.2021 ASTI FENNIA KIINTEISTÖT OY)

S-Pankki Kiinteistöt Oy on kiinteistöjohtamispalveluihin erikoistunut yhtiö, joka tarjoaa palveluitaan sijoittajille, kiinteistönomistajille ja vuokralaisille. Kiinteistösalkkujen hallinnoinnin, kiinteistöjohtamisen palveluiden ja kiinteistökehityksen lisäksi yhtiö keskittyy joint ventures -hankkeiden toteuttamiseen ja hallinnointiin. S-Pankki Pääomarahastot Oy omistaa 100 prosenttia S-Pankki Kiinteistöt Oy:n osakekannasta.

S-Pankki Kiinteistöt Oy:n liiketulos raportointikaudella oli 0,7 miljoonaa euroa (vertailukaudella tulos ajalta 1.9.-31.12.2020 oli 0,5 miljoonaa).

S-PANKKI VAIKUTTAVUUSSIJOITUKSET OY (30.9.2021 ASTI FIM VAIKUTTAVUUSSIJOITUKSET OY)

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy on S-Pankki Pääomarahastot Oy:n 100 prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Yhtiö tarjoaa vaikuttavuussijoittamiseen liittyviä palveluita ja toimii kahden vaikuttavuusinvestointirahaston hallinnointiyhtiönä sekä vastuullisena yhtiömiehenä.

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy:n liiketulos raportointikaudella oli 0,0 miljoonaa euroa (0,0).

FIM INFRASTRUCTURE MEZZANINE DEBT FUND GP OY,

FIM INFRASTRUCTURE MEZZANINE DEBT FUND III GP OY,

FIM PRIVATE DEBT FUND I GP OY,

FIM SIB OY,

S-PANKKI VAIKUTTAVUUS I GP OY

Yhtiöt toimivat vastuullisina yhtiömiehinä S-Pankki Pääomarahastot Oy:n hallinnoimissa rahastoissa. Yhtiöissä ei ole muuta liiketoimintaa. S-Pankki Pääomarahastot Oy omistaa 100 prosenttia jokaisesta yhtiöstä.

S-ASIAKASPALVELU OY

S-Asiakaspalvelu Oy on S-Pankin kokonaan omistama tytäryhtiö, joka tuottaa asiakaspalvelua ja tietojenkäsittelyyn liittyviä sekä muita luottolaitoksen pääasialliseen toimintaan liittyviä palveluja luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) mukaisena palveluyrityksenä.

Raportointikauden aikana S-Asiakaspalvelun liikevaihto oli 6,0 miljoonaa euroa (5,9), josta konsernin sisäistä oli 4,4 miljoonaa euroa (4,2). Muu liikevaihto koostui osuuskaupoille tarjottavista asiakasomistajapuhelinpalveluista. Kulut olivat pääasiassa henkilöstöön liittyviä. S-Asiakaspalvelun liiketulos oli -0,0 miljoonaa euroa (0,2).

Hallinto

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.3.2021. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Hallitukseen valittiin seitsemän jäsentä ja kolme varajäsentä. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana Petri Kettunen.

Hallitus

Yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten määrän ja nimeää hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksella on vahvistettu työjärjestys, jonka mukaisesti hallitus vastaa pankin strategisesta kehittämisestä, sen liiketoiminnan ohjaamisesta ja valvonnasta sekä päättää yhtiön keskeisistä toimintaperiaatteista ja yleisistä arvoista sovellettavien lainsäännösten ja määräysten mukaisesti.

S-Pankin yhtiökokouksessa pankin hallitukseen valittiin uudelleen SOK:n liiketoimintaryhmän johtaja Jari Annala, Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto, Osuuskauppa HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen, SOK:n CFO Jorma Vehviläinen, LähiTapiola-ryhmän yritysrahoitusjohtaja Matti Kiviniemi sekä LähiTapiola Uusimaan toimitusjohtaja Erik Valros. Lisäksi hallitukseen valittiin uudelleen omistajista riippumattomaksi jäseneksi Leipurin Oyj:n toimitusjohtaja Heli Arantola.

Varajäseniksi S-Pankin hallitukseen valittiin uudelleen Kymenseudun Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Miettinen, Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja Kim Biskop ja LähiTapiola Satakunnan toimitusjohtaja Pasi Aakula.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jari Annala. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin uudelleen Matti Kiviniemi.

LähiTapiola-ryhmän edustajat erosivat hallituksesta osana 5.10.2021 voimaan saatettua yritysjärjestelyä. Samassa yhteydessä hallitus valitsi Veli-Matti Liimataisen hallituksen varapuheenjohtajaksi.

S-Pankin ylimääräisessä yhtiökokouksessa 8.11.2021 pankin hallitukseen valittiin uutena, omistajista riippumattomana jäsenenä FK, SHV Hillevi Mannonen.

Hallitus kokoontui tilikauden aikana 16 kertaa (14) ja jäsenten osallistumisaste oli 97 prosenttia (97).

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää S-Pankin hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten, sovellettavien lakien ja määräysten sekä yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Toimitusjohtaja toimii puheenjohtajana hallituksen nimeämässä konsernijohtoryhmässä, joka avustaa toimitusjohtajaa juoksevan hallinnon hoidossa. Toimitusjohtajan ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa toimitusjohtajan sijainen.

S-Pankki Oyj:n toimitusjohtajana toimii Pekka Ylihurula. Toimitusjohtajan sijaisena toimii 2.2.2021 lähtien Hanna Porkka.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tässä osiossa kuvataan joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijana S-Pankin taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteitä.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta yleisesti S-Pankki-konsernissa

Toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen kuuluu riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan järjestäminen ja ylläpito pankkikonsernissa sekä sen asiamiesverkostossa. Sisäinen valvonta on olennainen osa pankkikonsernin johtamista, päätöksentekoa sekä strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että toiminta on tavoitteellista, tarkoituksenmukaista ja tuloksellista sekä täyttää sääntelyn edellytykset. Ensisijainen vastuu pankin sisäisestä valvonnasta on hallituksella. Hallitus huolehtii hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä koko pankkikonsernissa.

Konsernin tilinpäätöksen Liitetiedossa 2: Konsernin riskit ja niiden hallinta on kuvattu tarkemmin riskienhallinnan järjestäminen S-Pankki-konsernissa.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta

S-Pankki-konsernin taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa oikea, laadukas ja riittävä taloudellinen raportointi kaikissa olosuhteissa. Sisäisen valvonnan perusperiaatteita S-Pankin taloudellisessa raportoinnissa ovat selkeä vastuunjako, kunkin organisaation osan riittävä ymmärrys liiketoiminnasta, ajantasainen ohjeistus sekä kattavat ja säännölliset raportointikäytänteet S-Pankki-konsernissa. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi toteutetaan sisäistä valvontaa jatkuvana tekemisenä, osana talouden normaaleja prosesseja. Näillä toimilla varmennetaan kaikkien olennaisten prosessien toimivuus ja kulujen sekä tuottojen jatkuvalla seurannalla ja päivittäiseen tekemiseen kuuluvilla täsmäytyksillä varmistetaan tietojen oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Valvontaa suoritetaan konserni-, erillisyhtiö- ja segmenttitasolla mahdollisten poikkeamien havaitsemiseksi eri ulottuvuuksissa. Taloudellisen raportointiprosessiin liittyviä riskejä analysoidaan ja seurataan jatkuvalla riskikartoituksella ja toimintaa sekä prosesseja kehitetään jatkuvasti riskien minimoimiseksi.

S-Pankki-konsernin taloudellisen raportoinnin organisaatio muodostuu konsernitasolla toimivasta talousyksiköstä, joka vastaa ulkoisesta ja sisäisestä laskennasta sekä viranomaisraportoinnista. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat taloudellinen- ja viranomaisraportointi, osallistuminen riskiraportointiin, kirjanpito sekä tilinpäätökset, tulosseuranta, budjetointi, veroasiat, tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja sisäinen ohjeistus.

Osa S-Pankki-konsernin yhtiöiden kirjanpidosta, S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen kirjanpito sekä osa talouden tukitoiminnoista on ulkoistettu. Palveluntarjoajat tuottavat palvelut osapuolten välisten sopimusten mukaisesti ja ne noudattavat Finanssivalvonnan ja muiden viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Palveluntarjoajien toimintaa ja työn laatua valvoo talousyksikkö. Sisäiset erät konserniyhtiöiden välillä täsmäytetään kuukausittain. Merkittävimmistä eristä keskustellaan palveluntarjoajan kanssa kauden aikana osana raportointiprosessia. Palveluntarjoajien kanssa järjestetään säännöllisesti kokouksia yhteistyön kehittämiseksi ja arvioimiseksi.

S-Pankki-konsernissa tehtävät ja vastuut on jaettu niin, että taloudelliseen raportointiin osallistuvilla henkilöillä on vain hyvin rajatut käyttöoikeudet liiketoiminta-alueiden järjestelmiin ja liiketoimintasovelluksiin. S-Pankki-konsernin talouspäällikkö, joka vastaa ulkoisesta laskennasta, raportointipäällikkö, joka vastaa viranomaisraportoinnista sekä sisäistä raportointia hoitavat henkilöt eivät osallistu suoriin liiketoimintaan liittyviin päätöksiin. Talouspäällikkö, raportointipäällikkö sekä sisäistä raportointia hoitavat henkilöt raportoivat S-Pankki-konsernin talousjohtajalle, joka on talouden raportointiprosessista vastaava johtoryhmän jäsen.

Konsernin taloudellinen- ja riskiraportointi tehdään keskitetysti, ja se perustuu yhteiseen ulkoisen kirjanpidon järjestelmään sekä reskontrajärjestelmistä saataviin tietoihin. Näin mahdollistetaan yhteneväinen raportointi kaikilla päätöksentekotasoilla. Emoyhtiöön sekä olennaisiin tytäryhtiöihin on nimetty omat kirjanpitäjät ja liiketoimintasegmentteihin on nimetty business controllerit, joiden tehtävänä on taloudellinen seuranta ja analyysi. Osana sisäistä valvontaa, konsernilaskennasta vastaava financial controller sekä konsernin kirjanpito- ja talouspäällikkö perehtyvät taloudelliseen raportointiin kuukausittain mahdollisten epäjohdonmukaisuuksien havainnoimiseksi. Lisäksi viranomaisraportointi-tiimi toimii itsenäisesti ja raportoi ulkoiselle laskennalle mahdollisista havaitsemistaan poikkeamista.

S-Pankki-konsernin sisäiset raportit ja kuukausitilinpäätökset laaditaan samojen periaatteiden mukaan kuin viralliset osavuosi- ja vuositilinpäätökset. Kuukausiraportit, jotka sisältävät analyysin koskien poikkeamia aikaisemmista kausista, budjetista ja kuluvan vuoden ennusteesta sekä kutakin segmenttiä koskevat keskeiset analyyttisen seurannan tunnusluvut, toimitetaan S-Pankki-konsernin johdolle.

S-Pankki-konsernin taloudellista kehitystä ja tulosta käsitellään kuukausittain konsernin johtoryhmässä. Vastaava yksityiskohtainen läpikäynti tehdään kaikissa konsernin hallituksen sekä riski- ja tarkastusvaliokunnan kokouksissa. Lisäksi hallituksessa ja riski- ja tarkastusvaliokunnassa käydään läpi osavuosikatsaukset ja vuosikertomus.

Uudet tai muuttuneet tilinpäätösperiaatteet hyväksytään konsernin hallituksessa ja riski- ja tarkastusvaliokunnassa.

Henkilöstö

S-Pankki-konsernissa työskenteli katsauskauden lopussa 687 henkilöä (652). Näistä S-Pankki Oyj:ssä työskenteli 571 henkilöä (514), Varallisuudenhoitoliiketoiminnan tytäryhtiöissä yhteensä 36 henkilöä (66) ja S-Asiakaspalvelu Oy:ssä 80 henkilöä (72). Konsernin henkilöstön palkat ja palkkiot olivat katsauskaudella 45,2 miljoonaa euroa (37,6).

Palkka- ja palkkiokäytänteet

S-Pankki-konsernissa on hallituksen vahvistamat palkitsemisperiaatteet. S-Pankin hallitus päättää kulloinkin käytössä olevien palkitsemiskeinojen kokonaisuuden sekä valvoo ja arvioi säännöllisesti palkitsemisjärjestelmien toimivuutta ja päätettyjen toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen noudattamista.

S-Pankin hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunta on hallitusta avustava elin, joka valmistelee vuosittain työjärjestyksensä mukaisesti pankin henkilöstön osalta noudatettavat tulospalkkioperiaatteet pankin hallitukselle vahvistettaviksi. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan tehtävänä on osaltaan varmistaa, että pankin palkka- ja palkkiopolitiikka on sopusoinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja että se ei houkuttele liialliseen riskinottoon. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta koostuu vähintään kahdesta pankin hallituksen keskuudestaan nimeämästä jäsenestä ja puheenjohtajasta.

S-Pankki-konsernissa rahallinen palkitseminen koostuu peruspalkasta ja mahdollisesta muuttuvasta palkkiosta. Muuttuvien palkkiomallien tavoitteena on kannustaa henkilöstöä panostamaan strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiin asioihin. S-Pankki-konsernissa käytössä olevat muuttuvien palkkioiden järjestelmät ovat voimassa enintään kalenterivuoden kerrallaan, pitkän aikavälin kannustinohjelmaa lukuun ottamatta. Muuttuvissa palkkiomalleissa tavoitteina käytetään koko pankin yhteisiä tavoitteita, yksikkötasoisia ja/tai henkilökohtaisia tavoitteita ja ne voivat vaihdella henkilöryhmittäin. Muuttuvat palkkiot maksetaan rahana. S-Pankki-konsernissa on käytössä henkilöstörahasto, jonne henkilöstöllä on mahdollisuus ohjata muuttuvia palkkioitaan.

S-Pankki-konsernin henkilöstön palkat ja palkkiot olivat vuonna 2021 yhteensä 45,2 miljoonaa euroa (37,6). S‑Pankki Oyj:n palkat ja palkkiot olivat yhteensä 36,2 miljoonaa euroa (30,1), joka sisältää hallituksen jäsenille maksettuja palkkioita 29 250 euroa (30 000). Henkilöstörahastoon palkkioita siirrettiin 0,9 miljoonaa euroa (1,0). S-Asiakaspalvelu Oy:n palkat ja palkkiot olivat yhteensä 2,8 miljoonaa euroa (2,5). Henkilöstörahastoon palkkioita siirrettiin 18 600 euroa (7 000). Muiden yhtiöiden palkat ja palkkiot olivat yhteensä 6,2 miljoonaa euroa (5,0), jotka sisältävät hallituksen jäsenille maksettuja palkkioita S-Pankki Kiinteistöt Oy:n osalta 44 040 euroa (9 640) ja FIM Kiinteistö Oy:n osalta 0 euroa (3 600). Henkilöstörahastoon siirrettiin palkkioita 0,2 miljoonaa euroa (0,1). Lisäksi S‑Pankki-konserni maksoi lisäeläkkeitä 0,4 miljoonaa euroa (0,2).

S-Pankki Oyj:n henkilöille, joiden toiminnalla on olennainen vaikutus luottolaitoksen riskiprofiiliin, maksettiin vuonna 2021 palkkoja 7,2 miljoonaa euroa (5,2) ja palkkioita 0,9 miljoonaa euroa (0,6). Henkilöstörahastoon palkkioita siirrettiin 0,3 miljoona euroa (0,3). Näitä palkkoja ja palkkioita sai yhteensä 76 henkilöä (57). Muiden yhtiöiden osalta vastaavia palkkoja maksettiin vuonna 2021 3,0 miljoonaa euroa (3,9) ja palkkioita 0,5 miljoonaa euroa (0,4). Henkilöstörahastoon palkkioita siirrettiin 0,1 miljoonaa euroa (0,0). Näitä palkkoja ja palkkioita sai yhteensä 37 henkilöä (52). S-Pankki Oyj:n palkitsemisperiaatteiden mukaisesti muuttuvia palkkioita lykätään, jos palkkionsaajan yhden vuoden ansaintajakson palkkio ylittää 50 000 euroa. Vuonna 2021 muuttuvia palkkioita lykättiin 6 henkilön osalta (9).

Lisätietoja palkka- ja palkkiokäytänteistä S-Pankin verkkosivuilta, osoitteesta www.s-pankki.fi

Hallituksen esitys tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi

Hallitus esittää, että emoyhtiö S-Pankki Oyj:n tilikauden voitto 9 404 355,61 euroa kirjataan edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille ja että osinkoa ei jaeta.

 

 

Tunnuslukujen laskentakaavat
Tuotot yhteensä
Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Muut tuotot
Korkokate:
Korkotuotot - Korkokulut
Nettopalkkiotuotot:
Palkkiotuotot - Palkkiokulut
Muut tuotot:
Sijoitustoiminnan nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot
Kulu-tuotto-suhde:
Henkilöstökulut + Muut hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset + Liiketoiminnan muut kulut (ei sis. arvonalentumis-tappioita)
Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Sijoitustoiminnan nettotuotot + Osingot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto)
Oman pääoman tuotto (ROE), %:
Tilikauden voitto (-tappio)	x 100
Oma pääoma yhteensä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Koko pääoman tuotto (ROA), %:
Tilikauden voitto (-tappio)	x 100
Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %:
Oma pääoma yhteensä	x 100
Taseen loppusumma
Vakavaraisuussuhde, %:
Omat varat yhteensä	x 8 %
Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä
Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde, %:
Ensisijaiset omat varat yhteensä	x 8 %
Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä
Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage ratio), %:
Ensisijaiset omat varat yhteensä	x 100
Taseen ja taseen ulkopuoliset vastuut

 

 

Vastuullisuus ja muut kuin taloudelliset tiedot
S-Pankki on suomalainen pankki, joka tarjoaa asiakkailleen pankki- ja varallisuudenhoitopalveluita. Vuonna 2007 perustetun S-Pankin taustalla on vahva osuustoiminnallinen arvomaailma, minkä ansiosta vastuullisuus on luonnostaan S-Pankin toiminnan ytimessä. Lisäksi S-Pankki tarjoaa myös asiakkailleen mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja.
Tämä kaikki on välittynyt myös S-Pankin asiakkaille, sillä vuonna 2021 suomalaiset valitsivat S-Pankin jo yhdeksännen kerran peräkkäin Suomen vastuullisimmaksi pankiksi Pohjoismaiden laajimmassa kestävän kehityksen brändivertailussa, Sustainable Brand Indexissä(1.
S-Pankin toiminnan kannalta keskeisiksi vastuullisuusteemoiksi on tunnistettu asiakkaiden sekä yhteiskunnan hyväksi toimiminen ja henkilöstön hyvinvointi. Teemat tunnistettiin syksyllä 2017 tehtyjen tausta-analyysien, keskeisten sidosryhmien näkemyksien ja johdon työpajojen avulla.
1) Vuoden 2021 Sustainable Brand Index -tutkimukseen vastasi Suomesta 9 900 henkilöä.
S-Pankki-konsernin liiketoimintamalli
S-Pankki Oyj keskittyy henkilöasiakkaille tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin.  Lisäksi S-Pankki tarjoaa palveluita kohdennetusti myös yrityksille.
S-Pankki tarjoaa palveluita asiakkailleen päivittäisten raha-asioiden hoitamiseen, säästämiseen ja sijoittamiseen sekä hankintojen rahoittamiseen. Lisäksi S-Pankki tarjoaa yksityispankkipalveluita sekä palveluita institutionaalisille sijoittajille. Konsernin tytäryhtiöiden toiminta on kuvattu kappaleessa Konsernirakenne ja S-Pankin tytäryhtiöiden toiminta.
S-Pankki palvelee S-ryhmän toimipaikoissa sijaitsevissa asiakaspalvelupisteissä, puhelinpalvelussa, verkkopankissa, S-mobiilissa ja sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi S-Pankin asiakkaita palvelevat S-Pankkiirit pääasiassa asuntolaina-asioissa sekä varallisuudenhoidon yksityispankkiirit.
S-ryhmän alueosuuskaupat toimivat S-Pankin asiamiehinä ja tarjoavat toimipaikoissaan pankkipalveluita S-Pankin lukuun.
S-Pankin palvelut on suunnattu pääasiassa osuuskauppojen asiakasomistajille ja asiakasomistajatalouksiin kuuluville, ja heille peruspankkipalvelut ovat maksuttomia. Muut palvelut pyritään pitämään kohtuuhintaisina, ja kaikki palvelut on hinnoiteltu läpinäkyvästi. Asiakasomistajuuden rahana maksettavat edut, kuten Bonus ja maksutapaetu, maksetaan asiakkaan tilille S-Pankissa.
Pankin ansaintamalli perustuu pääosin asiakkaiden talletusten vastaanottamiseen sekä luottojen myöntämiseen ja sijoitustoimintaan. Saatujen korkotuottojen ja maksettujen korkokulujen erotuksena syntyy korkokate, pankin suurin tulonlähde. Korkotuottoja saadaan pääasiassa asiakkaille myönnetyistä luotoista ja lainoista.  Korkokulujen suuruuteen vaikuttavat talletuksille maksettavat korot ja muista rahoituslähteistä hankittaville varoille maksettavat korot.
Pankin toiseksi suurimman tulonlähteen muodostavat nettopalkkiotuotot, jotka muodostuvat palkkiotuottojen ja -kulujen erotuksesta. Palkkiotuottoja saadaan muun muassa luotonantoon liittyvistä palveluista, maksuliikenteestä, kortin käyttöön liittyvistä palveluista ja varallisuudenhoidosta. Palkkiokuluja ovat muun muassa rahastoilta veloitettujen hallinnointipalkkioiden palautukset ja kortin käytöstä palveluntarjoajille maksettavat palvelumaksut. Pankkiliiketoiminnassa nettopalkkiotuottojen määrä on riippuvainen pankkipalveluiden käyttöasteesta ja sen laajuudesta. Varallisuudenhoitoliiketoiminnan nettopalkkiotuotot ovat riippuvaisia hallinnoitavien varojen määrästä. Varojen määrään vaikuttavat varallisuudenhoitoliiketoiminnan omat toimenpiteet ja arvopaperimarkkinoiden kehitys. Koska rahastojen hallinnointipalkkiot ovat prosenttimääräisiä osuuksia rahastojen arvosta, markkinakehitys heijastuu palkkioiden määrään välittömästi.
Liiketoiminnan kulut muodostuvat pääasiassa henkilöstökuluista, IT-kuluista ja muista hallinnointikuluista, joihin sisältyvät osuuskaupoille maksettavat asiamiespalkkiot. Lisäksi asiakkaiden maksukyvyttömyysriskin kasvaessa pankki kirjaa luottotappiovarauksia ja maksukyvyttömyystilanteissa pankki kirjaa luottotappioita.
Kannattava liiketoiminta edellyttää pankilta tehokasta taseen, riskien ja kulujen hallintaa. Pankin tehtävänä on huolehtia riittävästä vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta kaikissa olosuhteissa.
S-Pankki-konsernin harjoittama liiketoiminta on luvanvaraista, laajasti säänneltyä ja viranomaisten valvomaa.
Asiakkaan hyväksi
S-Pankki kohtelee asiakkaitaan reilusti riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan. Visionsa ”Ylivoimaista helppoutta ja hyötyä” mukaisesti S-Pankki haluaa tehdä raha-asioiden hoitamisesta helppoa ja mutkatonta. Asioinnin helppous koostuu monesta eri tekijästä. Keskeistä on muun muassa toimiva palveluverkosto, ymmärrettävä ja avoin viestintä, selkeä hinnoittelu sekä tuotteiden ja palveluiden helppokäyttöisyys.
S-Pankin vastuullisuuden kivijalka ovat maksuttomat päivittäiset pankkipalvelut, eli tili, kortti ja pankkitunnukset, jotka pankki tarjoaa maksutta kaikille asiakasomistajille ja heidän perheenjäsenilleen. S-Pankki haluaa tarjota jokaiselle mahdollisuuden vähän rahakkaampaan huomiseen. S-Pankin tavoitteena on tehdä säästämisestä uusi kansallisharrastus ja alentaa säästämisen aloittamisen kynnystä tekemällä rahastosäästämisestä mahdollisimman helppoa ja edullista. Säästäjässä rahastosäästämisen vuonna 2021 aloittaneista 54,8 prosenttia (51,9) sijoittaa ensimmäistä kertaa elämässään.
S-Pankin palvelut ovat hyvin saavutettavissa: digitaalisten kanavien ja puhelinpalvelun lisäksi arjen raha-asioita voi hoitaa asiakaspalvelupisteissä kauppareissun yhteydessä. Lisäksi käteisen nostaminen ja tallettaminen onnistuu noin tuhannessa S-ryhmän toimipaikassa ympäri Suomen. Tavoitteena on saumaton asiakaspalvelu eri kanavien välillä.
Asiakaspalvelun laatua mitataan jatkuvasti eri kanavissa yksittäisten palvelukohtaamisten yhteydessä. NPS-indeksi eli Net Promoter Score mittaa asiakastyytyväisyyttä sen perusteella, miten valmis asiakas on suosittelemaan yritystä. Vuonna 2021 S-Pankin asiakkaat antoivat edellisvuosien tapaan korkeat arvosanat asiakaspalvelupisteissä saamalleen palvelulle. Puhelinpalvelun suositteluindeksi laski jonkin verran edellisvuodesta. Laskuun vaikutti muun muassa ajoittain kasvaneet puhelinpalvelun jonotusajat, kun esimerkiksi keväällä 2021 tapahtunut muutos S-Etukortti Debit -korttien hinnoittelussa aiheutti runsaasti yhteydenottoja asiakaspalveluun. Myös kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva asiakasyhteydenottojen lisääntyminen on pidentänyt vastausaikoja. Saamaansa palveluun asiakkaat olivat kuitenkin tyytyväisiä. S-Pankki pyrkii pienentämään puhelinpalvelun jonotusaikoja vuonna 2022 esimerkiksi rekrytoimalla edelleen lisää henkilöstöä ja kehittämällä toimintaa sekä prosesseja entistä sujuvimmiksi.
S-Pankin asiakaspalvelukanavien NPS-suositteluindeksi*
		2021	2020	2019
Puhelinpalvelu		52,7	56,8	55,7
Asiakaspalvelupisteet		74,1	74,1	75,3
*Luvut ovat kanavakohtaisia keskiarvoja vuodelta 2021. Asteikko -100–100. Kysymys: Kuinka todennäköisesti suosittelisit tämän kokemuksesi perusteella asiakaspalveluamme ystävällesi tai tuttavallesi? Lähteenä S-Pankin asiakaskohtaamisten mittaus, tammi–joulukuu 2021 (toteuttaja Bisnode).
Hyvinvoiva henkilöstö
S-Pankki pyrkii siihen, että asiakas kokee aina saavansa vähän enemmän kuin osasi odottaakaan. S-Pankki haluaa myös haastaa toimialan totuttuja käytäntöjä. Tavoitteessa onnistumisen mahdollistaa osaava ja sitoutunut henkilöstö. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen sekä hyvä johtaminen ovat siten S-Pankille tärkeitä painopistealueita.
Vuonna 2021 S-Pankissa on edelleen toimittu koronatilanteen aiheuttamissa poikkeusolosuhteissa. Suurin osa S-Pankin henkilöstöstä on työskennellyt pääsääntöisesti etätöissä koko tämän vuoden, joten esimerkiksi työergonomiaan etätyöolosuhteissa on kiinnitetty huomiota. Esihenkilöillä on ollut iso rooli tiimihengen ja yhteisöllisyyden vaalimisessa. Syksyllä S-Pankissa otettiin käyttöön uusi hybridityön malli, jossa on tavoitteena yhdistää etätyön ja toimistolla työskentelyn parhaat puolet. Mallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen jatkuu vuonna 2022. S-Pankki on onnistunut palvelemaan asiakkaita normaalisti läpi koko poikkeuksellisen korona-ajan.
Marraskuussa 2021 S-Pankissa tehty pitkäjänteinen työ henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen palkittiin Ammattiliitto Pron vuosittaisella tasa-arvopalkinnolla. Kiitosta sai muun muassa S-Pankin muokatun työn malli, jonka tavoitteena on tukea työntekijöiden työssä jatkamisen mahdollisuuksia työkyvyn heikentyessä.
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
S-Pankki-konsernissa oli aktiivisessa työsuhteessa vuoden 2021 lopussa yhteensä 687 henkilöä (652).
Pääsääntöisesti työsuhteet S-Pankissa ovat vakinaisia ja kokoaikaisia. Asiakaspalvelussa ja taustatöissä on kuitenkin lisäksi työtehtäviä, joissa osa-aikatyö on tarkoituksenmukaista. Taustalla voi olla myös työntekijän oma toive osa-aikaisen työn tekemisestä, jolloin työtä voi tehdä joustavasti esimerkiksi opintojen ohella. S-Pankki tarjoaa opiskelijoille osa-aikatyön lisäksi myös harjoittelupaikkoja. Työsuhteet voivat olla määräaikaisia esimerkiksi sijaisuusjärjestelyissä tai tilapäisissä resurssitarpeissa.
S-Pankissa työn ja muun elämän yhdistäminen onnistuu hyvin. Vuoden aikana perhevapailla (pois lukien osittainen hoitovapaa) oli 67(45) henkilöä, joista naisia oli 66 (44) ja miehiä 1 (1). Vuoden lopussa opintovapaalla oli 5 (9) henkilöä.
Vuonna 2021 S-Pankissa aloitti 171 (164) uutta työntekijää. Lopettaneita oli yhteensä 127 (105) henkilöä, joista eläkkeelle jääneitä oli 5 (1) työntekijää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 0 (0) työntekijää. S-Pankissa käytiin alkuvuonna 2021 yhteistoimintaneuvottelut, jotka johtivat 8 henkilön vähennykseen. S-Pankki tuki työpaikkansa menettäneitä järjestämällä muun muassa työllistymistä tukevaa valmennusta.
S-Pankissa 63 (65) prosenttia henkilöstöstä on 25–44-vuotiaita. Vuoden 2021 lopussa S-Pankki-konsernissa 58,1 % henkilöstöstä oli naisia ja 41,9 % miehiä. Esihenkilöistä naisia ja miehiä oli yhtä paljon.
HENKILÖSTÖN TYYTYVÄISYYS JA HYVÄ JOHTAMINEN
S-Pankki kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Toimenkuvat S-Pankissa ovat monipuolisia, joten työntekijät saavat reilusti vastuuta ja pääsevät vaikuttamaan kehittäessään toimintaa ja palveluita yli kolmelle miljoonalle S-Pankin asiakkaalle.
S-Pankissa seurataan henkilöstön tyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja henkilöstön kokemusta yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla vuosittaisen työyhteisötutkimuksen avulla. Vuonna 2021 keskeisimmistä kysymyksistä muodostuva työtyytyväisyysindeksi oli 75,7 (72,8) (asteikolla 0–100). Tulos nousi 2,9 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta ja oli Suomen asiantuntijanormia selvästi korkeampi. Vuonna 2021 vastausprosentti oli erinomainen, 94 (95) prosenttia. Tutkimuksessa tulokset paranivat jokaisella osa-alueella, ja vahvuuksina nousivat esiin erityisesti myönteinen työnantajakuva, työn hallinta, esihenkilötyö sekä viestintä ja osallistuminen. Hyvät työyhteistyötutkimuksen tulokset toivat S-Pankille Innostavimmat työpaikat -tunnustuksen, joka myönnetään vuosittain parhaille Eezy Flown PeoplePower®-tutkimukseen osallistuneille yrityksille.
S-Pankissa hyvä johtaminen on tunnistettu keskeiseksi henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Esihenkilötyön kehittämiseen ja tukemiseen panostetaan muun muassa aktiivisella esihenkilöviestinnällä sekä järjestämällä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia ja esihenkilöpäiviä. Vuonna 2021 järjestettiin esihenkilöille ryhmäcoachingia sekä käynnistettiin koko henkilöstölle avoin S-Pankin sisäinen mentorointiohjelma. S-Pankissa panostetaan hyvään yhteistyöhön ja avoimeen keskusteluun johdon ja henkilöstön välillä.
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
S-Pankin strategian toteuttamisen kannalta on olennaista, että pankista löytyy oikeanlaista osaamista ja että osaaminen kehittyy jatkuvasti vaatimusten ja toimintaympäristön muuttuessa.
S-Pankissa tunnistetaan vuosittain kriittiset osaamisen kehittämisen painopistealueet strategian ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä sovitaan tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. Yksittäisten henkilöiden osaamisesta keskustellaan vuosittain kehityskeskusteluissa, joissa esihenkilö ja tiimiläinen arvioivat yhdessä henkilön osaamista ja sopivat tarvittavista kehittämistoimenpiteistä.
Toimintaympäristön muuttuessa ja digitalisaation edetessä uuden oppiminen on arkipäivää jokaisessa työtehtävässä, ja se tapahtuu usein ketterästi työnteon lomassa. Henkilökohtaisen oppimisen lisäksi sisäinen liikkuvuus auttaa syventämään yksiköiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä.
Osaamisen kehittämistä tuetaan myös erilaisilla koulutuksilla ja valmennuksilla.
PALKITSEMINEN
Palkitsemisella tuetaan S-Pankin visiota ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Kilpailukykyisellä, kannustavalla ja oikeudenmukaisella palkitsemisella tuetaan henkilöstön sitoutumista tuloksekkaaseen toimintaan ja yhtiöön pitkällä aikajänteellä. Palkitsemisperiaatteet vahvistetaan vuosittain.
S-Pankissa palkitseminen koostuu kiinteästä palkasta ja muuttuvasta palkkiosta. Muuttuvien palkkiomallien tavoitteena on täydentää palkkausta ja edesauttaa strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista. Pankissa on käytössä erilaisia vuosittaisia liiketoimintojen tulokseen ja yksilölliseen suoritukseen perustuvia palkkiomalleja eri henkilöstöryhmille. Henkilöstöllä on mahdollisuus ohjata muuttuvia palkkioitaan henkilöstön aloitteen pohjalta perustettuun henkilöstörahastoon. S-Pankki tarjoaa henkilöstölleen myös kattavat henkilöstöedut.
S-Pankissa on käytössä tehtävien vaativuusarviointi, joka auttaa oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkatason määrittelyssä. Naisten ja miesten välisiä palkkaerovaisuuksia tarkastellaan vuosittain. Vuoden 2021 tarkastelun yhteydessä ei noussut esiin sukupuolesta johtuvia palkkaeroja. Palkankorotusten yhteydessä kiinnitetään jatkuvasti huomiota siihen, että sukupuoli ei vaikuta päätöksiin, eikä sukupuolesta johtuvia eroja pääsisi syntymään. Avoimia tehtäviä täytettäessä tehtävään rekrytoidaan aina siihen parhaiten soveltuva henkilö riippumatta iästä, sukupuolesta tai muista seikoista, jotka eivät vaikuta työntekijän pätevyyteen ja tehtävässä suoriutumiseen.
Kuvio: Henkilöstön ikäjakauma
Henkilöstön sukupuolijakauma
		Miehet	Naiset	Yhteensä
Vakinaiset kokoaikaiset		272	360	632
Vakinaiset osa-aikaiset		4	23	27
Määräaikaiset kokoaikaiset		7	13	20
Määräaikaiset osa-aikaiset		5	3	8
Yhteensä		288	399	687
Yhteiskunnan hyväksi
S-Pankki tuottaa etuja ja palveluita ja siten hyvinvointia S-ryhmän asiakasomistajille.
EETTINEN JA SÄÄNTELYN MUKAINEN TOIMINTA
Lakien ja asetusten lisäksi S-Pankissa on sitouduttu noudattamaan eettisiä periaatteita, joiden kulmakiviä ovat avoimuus, reiluus ja läpinäkyvyys. Eettisissä periaatteissa on huomioitu myös Finanssiala ry:n laatimat hyvää pankkitapaa – muun muassa pankkisalaisuutta ja asiakkaiden yksityisyyden suojaa – koskevat periaatteet.
Eettiset periaatteet käydään läpi jokaisen uuden työntekijän kanssa ja jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan periaatteita ennen työsuhteen alkamista. Lisäksi koko henkilökunnalle järjestetään eettisiin periaatteisiin liittyvää koulutusta. Vuoden 2021 lopussa 89 prosenttia vuoden aikana aloittaneista uusista työntekijöistä on suorittanut eettisiä periaatteita koskevan koulutuksen.
Työntekijän henkilökohtainen tai lähipiirin etu ei saa vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa havaituista toteutuneista tai potentiaalisista eturistiriitatilanteista omalle esimiehelle tai compliance-toiminnolle. S-Pankin Compliance ja operatiivisten riskien valvonta -yksikkö valvoo sisäisen ohjeistuksen, eettisten periaatteiden ja sääntelyn noudattamista hallituksen hyväksymän vuosisuunnitelmansa mukaisesti. Lisäksi liike- ja tukitoiminnot suorittavat sisäistä valvontaa ohjeiden ja sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi. Eettisyyteen tai eturistiriitatilanteisiin liittyvistä rikkomuksista voi raportoida luottamuksellisen ilmoituskanavan kautta. S-Pankissa on sisäisessä käytössä rikkomusten ilmoituskanava, jossa ilmoituksen voi tehdä täysin anonyymisti. Ilmoituskanava on tarkoitus ottaa myös ulkoiseen käyttöön vuoden 2022 aikana. S-Pankki pyrkii kaikessa toiminnassaan tunnistamaan ja ehkäisemään eturistiriitatilanteet jo ennen niiden syntymistä.
S-Pankki on sitoutunut kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. Samaa odotetaan myös pankin yhteistyökumppaneilta.
S-Pankki kartoittaa toimintaansa liittyviä riskejä osana jatkuvaa toimintaansa. S-Pankin keskeisimmät riskit on kuvattu toimintakertomuksessa (S-Pankki-konsernin riskiasema). Lisäksi riskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa (Konsernin liitetieto 2: Konsernin riskit ja niiden hallinta).
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen tähtäävät prosessit ovat osa S-Pankin päivittäistä toimintaa, joilla varmistetaan, ettei pankin palveluita ja järjestelmiä suoraan tai epäsuorasti hyödynnetä laitto-maan toimintaan. Rahanpesun ennalta ehkäisemiseksi S-Pankilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa. S-Pankin asiakasrekistereitä ja asiakkaiden tilitapahtumia monitoroidaan jatkuvasti vasten viranomaisten julkaisemia pakotelistoja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Jatkuvaa monitorointia tehdään myös rahanpesusääntelyssä tarkoitettujen epäilyttävien liiketoimien tunnistamiseksi ja ilmoittamiseksi rahanpesun selvittelykeskukselle.
S-Pankin ja S-Pankin asiamiestoiminnan henkilöstöä ja johtoa koulutetaan säännöllisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Koulutusten tavoitteena on ylläpitää osaamista rahanpesuriskien tunnistamiseksi ja sääntelyvelvoitteiden noudattamiseksi sekä varmistaa toiminnan luotettavuus ja velvoitteidenmukaisuus.
Sisäpiiri- ja kaupankäyntiohjeistus
S-Pankin sisäpiiri- ja kaupankäyntiohjeistus sisältää koko henkilökuntaa ja ylintä johtoa koskevia määräyksiä sisäpiiritiedon hallinnasta, sisäpiirirekistereiden ylläpidosta ja kaupankäyntisäännöistä. Ohjeistuksen tarkoitus on varmistaa, että sisäpiiritietoa hallinnoidaan oikein ja kaupankäynnissä noudatetaan sääntelyvelvoitteita. Sisäpiiri- ja relevanttien henkilöiden rekistereihin kuuluvien kaupankäyntiä monitoroidaan säännöllisesti ja monitoroinnin tuloksista raportoidaan pankin ylimmälle johdolle.
Lähipiiriluotonanto
S-Pankin lähipiiriluotonannon politiikassa määritetään pankin lähipiirille myönnettäviin luottoihin ja muuhun rahoitukseen sovellettavat ehdot ja menettelytavat. S-Pankki valvoo säännöllisesti lähipiirille myönnettyihin luottoihin ja muuhun rahoitukseen sovellettuja ehtoja sekä menettelytapoja sääntelyvelvoitteiden ja eettisen toiminnan varmistamiseksi.
Luotettavuuden arviointi
Jokaiselle uudelle työntekijälle tehdään luotettavuusselvitys, jossa selvitetään mahdolliset eturistiriitatilanteen aiheuttavat sidokset. Konserniyhtiöiden hallitusten jäsenten, toimivan johdon sekä keskeisissä tehtävissä työskentelevien luotettavuutta arvioidaan tehtävään nimittämisen yhteydessä sekä säännöllisesti tehtävässä toimimisen ajan.
YMPÄRISTÖ
S-ryhmä julkisti keväällä 2020 kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Tavoitteet koskevat kaikkia liiketoiminta-alueita ja siten myös S-Pankkia, joka on osa S-ryhmää. Tavoitteiden mukaan S-ryhmä on oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen vuonna 2025. Lisäksi S-ryhmä pyrkii vähentämään oman toimintansa ilmastopäästöjä vuoteen 2030 mennessä 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Käytännössä S-ryhmä alkaa vuodesta 2025 lähtien kompensoida mahdolliset päästöt, joita edelleen vähennystoiminpiteistä huolimatta syntyy. Vuonna 2020 päästiin jo 70 prosentin päästövähenemään verrattuna vuoteen 2015. Päästöjen radikaalin leikkaamisen lisäksi tavoitteen toteuttaminen vaatii jäljelle jäävien, esimerkiksi kaukolämmöstä syntyneiden päästöjen kompensoimista erilaisilla hiilensidontahankkeilla. Kompensoinnin tarve pienenee vuosikymmenen aikana päästövähennystavoitteen lähestyessä.
S-ryhmä on ollut mukana ryhmätasoisesti CDP Climate -arvioinnissa jo vuodesta 2016 alkaen ja S-Pankki on sisällytetty CDP-arvioon. Uusimmassa arvioinnissa arvosana oli A- eli leadership-tasoa. Erityisen hyvin S-ryhmä pärjäsi seuraavissa osioissa: energia, hallinto, scope 1, 2 ja 3 -päästöt, tavoitteiden asettaminen ja arvoketjun sitouttaminen.
S-Pankki sisältyy myös S-ryhmän tieteeseen perustuvaan SBT-tavoitteeseen, joka päivitettiin vuonna 2020. SBT on arvioinut, että tavoite on linjassa Pariisin 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
S-Pankin toiminnasta aiheutuvat päästöt on sisällytetty S-ryhmän raportointiin. S-ryhmän vastuullisuuskatsauksessa julkaistaan vuosittain tiedot S-ryhmä-tasoisesta energiankäytöstä ja ilmastopäästöistä. Nämä luvut sisältävät myös S-Pankin oman toiminnan sekä S-Pankin sijoitukset.
S-Pankilla ei ole omaa laajaa konttoriverkostoa, vaan pankki toimii vuokralaisena pääosin S-ryhmän alueosuuskauppojen toimipaikoissa. Myös S-Pankin pääkonttori sijaitsee SOK:n pääkonttorin kanssa samassa kiinteistössä, joten S-Pankin konttoriverkoston suorat ympäristövaikutukset syntyvät osana S-ryhmän toimipaikkaverkoston sähkö- ja lämpöenergiankulutusta. S-Pankin osuutta ei toistaiseksi ole riittävällä tarkkuudella päästölaskennan kannalta pystytty erottamaan S-ryhmän kokonaisuudesta.
S-Pankki pyrkii edistämään paperitonta asiointia, kuten e-laskujen ja sähköisten tiliotteiden käyttöä. S-Pankin tiliotteet on toimitettu pankin perustamisesta lähtien sähköisenä asiakkaiden verkkopankkiin, ja vain vajaa prosentti asiakkaista saa lisäksi paperitiliotteen. Vuonna 2021 69,4 (65,7) prosenttia S-Pankin asiakkailleen lähettämistä laskuista oli sähköisiä e-laskuja.
S-Pankin kaikissa asiakaspalvelupisteissä otettiin vuonna 2019 käyttöön sähköinen allekirjoitusratkaisu, minkä avulla asiakkaat voivat allekirjoittaa sopimuksia sähköisesti asiakaspalvelupisteissä ja arkistoida omat sopimuskopionsa verkkopankkiin. Ratkaisun piirissä olevista dokumenteista allekirjoitetaan tällä hetkellä sähköisesti jo reilusti yli puolet, mikä tarkoittaa yli 100 000 säästettyä paperia kuukaudessa.
Postitse lähettävien asiakaskirjeiden määrää pyritään vähentämään siirtämällä asiakasviestintää sähköisiin kanaviin.
VASTUULLINEN RAHOITUS
S-Pankki raportoi vuoden 2021 tilinpäätöksessä ensimmäistä kertaa rahoitustoimintaan liittyviä eriä EU-taksonomian (EU Taxonomy Regulation (EU 2020/852) mukaisesti.
S-Pankin taseen saamiset muodostuvat pääosin kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden luotonannosta, joista vain kotitalouksien asuntolainat ovat EU taksonomia-asetuksen piiriin kuuluvia saamisia. Pankin salkuissa olevista saamistodistuksista valtaosa on julkisyhteisöjen tai pankkien liikkeeseen laskemia ja näin ollen tällä hetkellä taksonomia-asetuksen ulkopuolella. Pankilla ei ole trading-salkkua. Varsinaista yritysten rahoitusta pankki harjoittaa vain vähäisessä määrin.
Alla olevissa kahdessa taulukossa esitettävät luvut ovat sääntelyn mukaisesti bruttokirjanpitoarvojen (gross carrying amount) mukaisia, eli ilman odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) -vaikutuksia. Taulukoissa saamisia on suhteutettu koko taseeseen millä tarkoitetaan S-Pankki konsernin taseen bruttokirjanpitoarvon mukaista loppusummaa eli taseen loppusumma pois lukien saamisiin kohdistuvat odotettavissa olevat luottotappiot.
Taksonomia-asetuksen keskeiset indikaattorit (KPI) suhteessa koko taseeseen:
			31.12.2021
Saamiset			(M€)	Osuus taseesta
Taksonomia-asetuksen
piiriin kuuluvat
yritysvastuut			229,46	2,7 %
asuntolainat			3 787,92	44,5 %
ulkopuolelle jäävät			3 035,83	35,6 %
Saamiset yhteensä			7 053,21	82,8 %
Jaottelu taksonomian piirin kuuluviin ja kuulumattomiin perustuu pankin omaan arvioon, joka on tehty pääosin asiakkaan toimialaan tai kotitalouksille myönnettyjen lainojen käyttötarkoituksiin perustuen. Toimiala- ja muut asiakas- sekä sopimustiedot on saatu joko asiakkaalta itseltään tai julkisista lähteistä. Yllä olevassa taulukossa taksonomia-asetuksen piiriin kuuluviin saamisiin sisältyy asuntolainasaamiset kotitalouksilta sekä saamiset muilta kuin pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä seuraavien NACE-koodien mukaisilla toimialoilla (mukaan lukien yritysten saamistodistukset):
- Valmistus
- Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytystoiminta
- Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
- Rakentaminen
- Kuljetus ja varastointi
- Informaatio ja viestintä
Taulukon taksonomia-asetuksen ulkopuolelle jääviin saamisiin sisältyy:
- Saamiset asiakkailta, pois lukien kotitalouksien asuntolainasaamiset
- Vaadittaessa maksettavat saamiset muilta luottolaitoksilta
- Saamistodistukset (pl. julkisyhteisöt ja taksonomian piiriin kuuluvat), johdannaiset ja osakkeet
Muita tietoja S-Pankin taseen rakenteesta suhteessa koko taseeseen:
			31.12.2021
Muita tietoja taseen eristä			(M€)	Osuus taseesta
Saamiset julkisyhteisöiltä ja keskuspankeilta			1 305,6	15,3 %
Saamiset asiakkailta, jotka eivät laadi NFRD (ei taloudellisen tiedon) raporttia *			2 182,2	25,6 %
Vaadittaessa maksettavat saamiset pankeilta ja keskuspankeilta sekä trading-salkku **			1 061,5	12,5 %
* Kotitaloudet (muut kuin asuntolainat), asunto-osakeyhtiöt sekä pienet ja keskisuuret yritykset
** S-Pankilla ei ole trading-salkkua
VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN
S-Pankki on edelläkävijöiden joukossa sijoitustoiminnan vastuullisuudessa ja vaikuttavuudessa. S-Pankissa uskotaan vahvasti, että asiakkaille voidaan saavuttaa entistä parempia tuloksia vastuullisuusasioiden järjestelmällisellä huomioimisella sijoitustoiminnassa.
S-Pankki on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) jo vuonna 2009. UNPRI:ssä määritellään yleisellä tasolla, kuinka vastuullista sijoittamista voidaan tehdä osana sijoitustoimintaa. UNPRI:n lisäksi S-Pankki on mukana kansainvälisessä sijoittajalähtöisessä ympäristövaikutusten raportointialoitteessa CDP:ssä sekä kotimaisen vastuullista sijoittamista edistävän Finsif-yhdistyksen toiminnassa.
Ilmastonmuutoksen ja sen vastaisten toimenpiteiden huomioiminen on sijoittajan pitkän aikavälin etu. Vuonna 2021 kolme S-Pankki-rahastoa siirtyi käyttämään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia vertailuindeksejä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset indeksit on mukautettu 1,5 asteen skenaarion kanssa ja ne sisältävät esimerkiksi vuosittaisen 10 prosentin hiili-intensiteetin vähennystavoitteen. Vertailuindeksit tavoittelevat vähintään viidenkymmenen prosentin vähennystä hiili-intensiteettiin emoindeksiin nähden, painottavat yhtiöitä, jotka asettavat päästövähennystavoitteita ja yhtiöitä, joilla on korkea valmius vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseen. Lisäksi indeksit painottavat yhtiöitä, joiden liiketoiminta tuottaa ratkaisuja ympäristö- ja ilmasto-ongelmiin. Indeksit sen sijaan alipainottavat suurimpia CO2-päästöjen aiheuttajia sekä yhtiöitä, jotka ovat alttiita ilmastosiirtymäriskeille.
S-Pankin toteuttamat vastuullisen sijoittamisen strategiat ovat kansainvälisten normien seuranta, ESG-asioiden (ympäristö, yhteiskunta ja hallintotapa) huomioiminen sijoituspäätöksissä, vaikuttavuussijoittaminen, poissulkeminen, vaikuttaminen, suosiminen ja temaattinen sijoittaminen.
Kansainvälisten normien seurannassa pyritään varmistamaan, että sijoituskohteissa noudatetaan vastuullisuuteen ja liiketapoihin liittyviä kansainvälisiä aloitteita ja suosituksia, kuten YK:n Global Compact periaatteita. YK:n Global Compact periaatteet sisältää ihmisoikeuksiin, työvoimaan ja korruptioon liittyviä periaatteita. Ihmisoikeuksiin liittyviin periaatteisiin kuuluu muun muassa pakko- ja lapsityövoiman kitkeminen. Kansainvälisten normien toteutumista sijoituskohteissa seurataan ulkopuolisten analyysien ja luokitusten avulla. Jos yrityksen toiminta ei ole linjassa kansainvälisten normien kanssa, voidaan aloittaa yritykseen vaikuttaminen tai vaihtoehtoisesti poissulkea yritys.
S-Pankki vahvisti asemiaan Pohjoismaiden johtavana vaikuttavuussektorin toimijana tuomalla markkinoille S-Pankki Uudistava Maatalous -erikoissijoitusrahaston, joka on Pohjoismaiden ensimmäinen maatalouteen keskittyvä rahasto. Kuten kaikissa S-Pankin vaikuttavuussijoitusrahastoissa, tässäkin tavoitellaan rahallisen tuoton lisäksi myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä vaikutuksia. Rahasto tukee maatalouden kehittymistä osaksi Suomen ilmastoratkaisua mahdollistamalla liiketoiminnan laajentaminen maatalousyrittäjille, jotka toteuttavat uudistavan maatalouden ja hiiliviljelyn käytäntöjä. Samalla rahasto parantaa alkutuotannon ympäristöllistä kestävyyttä ja kannattavuutta sekä Suomen ruokahuollon omavaraisuutta.
Lisäksi S-Pankki toi markkinoille aivan uudentyyppisen vaikuttavuussijoitustuotteen S-Pankki Vaikuttavuus I Ky:n. Tämä rahastojen rahasto sijoittaa kohderahastoihin, jotka tukevat Suomen lähialueiden ympäristöä, suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja/tai kansallisen huoltosuhteen parantamista. Ensimmäiset sijoituskohteet ovat lasten ja nuorten hyvinvointia ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä edistäviä SIB-rahastoja. SIB-sijoitustoiminnassa rahasto maksaa kolmansien osapuolten toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään valittua yhteiskunnallista ongelmaa. Mikäli mitattavat tulokset ovat odotusten mukaisia, maksaa toimeksiantaja rahastolle osan saavutettujen tulosten tuomasta säästöstä tai taloudellisesta hyödystä.
S-Pankki jatkoi jo aiemmin käynnistettyjen SIB-rahaston hallinnointia. Tulokset lapsia ja nuoria tukevasta rahastosta sekä pitkäaikaistyöttömyyttä pienentävästä rahastosta ovat olleet positiivisia ja asetetut vaikuttavuustavoitteet on saavutettu. Positiivisten tulosten johdosta myös rahastojen taloudelliset tavoitteet on tähän mennessä saavutettu.
S-Pankki kehittää jatkuvasti uusia vaikuttavuussijoittamisen tuotteita ja pyrkii tuomaan markkinoille uusia ratkaisuja, jotka edistävät yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista tuoden samalla tuottoa sijoittajille.
Omistajavaikuttaminen on S-Pankille tärkeä vastuullisen sijoittamisen strategia ja vuonna 2021 sen lisääminen on ollut merkittävä painopiste S-Pankille. S-Pankki-rahastojen omistajavaikuttamista ohjaa omistajapolitiikka, missä kuvataan, miksi ja miten tätä strategiaa tehdään. Omistajavaikuttamista on esimerkiksi äänioikeuden käyttäminen yhtiökokouksissa, suora yhtiövaikuttaminen ja osallistuminen sijoittajien yhteisvaikuttamisiin. Vuonna 2021 S-Pankki-rahastot osallistuivat 71 (17) yhtiökokoukseen. Näistä 36 oli kotimaisia ja 35 ulkomaisia. Suoran yhtiövaikuttamisen kohteena oli 2021 vuoden aikana kaiken kaikkiaan 22 (17) yhtiötä.
Lisäksi S-Pankki on jälleen ollut mukana useassa sijoittajien yhteisvaikuttamishankkeessa. Vuonna 2021 S-Pankki rahastot aktivoituivat ulkomaisissa yhtiökokouksissa vaikuttamisessa, kun muun muassa S-Pankki Passiivinen USA ESG Osake ja S-Pankki USA Osake -rahastojen kannattama suomalainen ehdokas valittiin Exxon Mobilin hallituksen jäseneksi.
S-Pankki jatkoi mukana kansainvälisessä Climate Action 100+ -vaikuttamishankkeessa, jossa on mukana merkittävä joukko kansainvälisiä sijoittajia. Viisivuotisen hankkeen vaikuttamisen kohteena on yli 160 yritystä, jotka ovat merkittävässä asemassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa. S-Pankki jatkoi mukana myös Tobacco-Free Finance Pledgessä. Tupakanvastainen aloite pyrkii kasvattamaan finanssialan tietoisuutta omasta roolistaan edistää tupakanvastaisten linjausten käyttöönottoa toimialalla. Toisessa aiemmin aloitetussa vaikuttamishankkeessa, Mining & Tailings Safety -aloitteessa, vaikuttaminen kohdistuu kaivosyhtiöihin. Tavoitteena on saada sijoittajien ja muiden sidosryhmien käyttöön enemmän tietoa eri puolilla maailmaa kaivosten yhteydessä sijaitsevista altaista ja erityisesti niiden turvallisuuteen liittyvistä riskeistä.
S-Pankki lähti jo toistamiseen mukaan kahteen CDP:n kampanjaan. CDP:n Non-Disclosure-kampanjassa vaikutetaan niihin yhtiöihin, jotka eivät ole vastanneet CDP:n kyselyyn ja pyyntöön toimittaa heidän toimintaansa liittyvää ympäristödataa. On tärkeää, että mahdollisimman moni yritys vastaa CDP:n kyselyyn, koska näin tekemällä yritykset tuottavat sidosryhmille, kuten S-Pankille, tärkeää tietoa sijoituspäätösten tueksi. CDP:n Science Based Targets -kampanjassa pyritään saamaan yhtiöt asettamaan tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ja täten pienentämään yritysten kohtaamia ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä.
S-Pankki sulkee tiettyjen segmenttien yrityksiä pois tekemistään suorista sijoituksista. Rahastot eivät sijoita kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyjen aseiden valmistajiin. Kategoriaan kuuluvat ydinaseet, biologiset ja kemialliset aseet sekä rypäleammukset ja henkilömiinat. Rahastot eivät myöskään sijoita tupakanvalmistajiin eivätkä viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen valmistajiin. S-Pankki käyttää ulkopuolista analyysiä määrittäessään edellä mainittuihin kategorioihin kuuluvia yhtiötä. Oman analyysin perusteella on lisäksi poissuljettu sellaisia kaivos- ja sähköntuotantoyhtiötä, joiden liiketoiminnasta yli 20 prosenttia muodostuu energian tuottamiseen käytettävästä hiilestä. Kansainvälisiä normeja rikkovia yrityksiä voidaan myös poissulkea S-Pankin sijoituskohteista.
S-Pankki julkaisee kattavat rahastokohtaiset vastuullisuusraportit neljännesvuosittain. Raportit ovat saatavilla S-Pankin verkkosivuilla. Lisäksi S-Pankki julkaisee puolivuosittain vastuullisen sijoittamisen raportin, jossa julkaistaan myös sijoitusrahastojen hiilijalanjäljet. Hiilijalanjälki julkaistaan suoraan osakkeisiin ja yritysten joukkovelkakirjoihin sijoittavista rahastoista, joissa raportoitu tai ulkopuolisen tekemä arvio päästöistä on saatavissa yli 50 prosentista rahaston sijoituksista.
Taulukko: Vastuullinen sijoittaminen
Mittari	2021	2020	2019	2018
S-Pankki-rahastojen osallistuminen yhtiökokouksiin	71 yhtiökokousta	17 yhtiökokousta	25 yhtiökokousta, 2 ylimääräistä yhtiökokousta
Suora yhtiövaikuttaminen	22 yhtiötä	17 yhtiötä	5 yhtiötä
Vastuullisuus Plus -rahastoperheen rahastojen pääomien määrä	1 036,9 M€	730,9 M€	521,9 M€	216,5 M€

 

 

Konsernin tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
(t€)	Liitetieto	2021	2020
Korkotuotot		102 925	99 156
Korkokulut		-12 583	-9 823
Korkokate	3	90 341	89 333
Palkkiotuotot		123 674	108 270
Palkkiokulut		-42 863	-41 251
Nettopalkkiotuotot	4	80 811	67 019
Sijoitustoiminnan nettotuotot *	5	3 107	3 160
Osingot *		46	19
Liiketoiminnan muut tuotot	6	12 690	14 323
Tuotot yhteensä		186 995	173 853
Henkilöstökulut	7	-54 993	-44 887
Muut hallintokulut		-72 170	-64 765
Poistot ja arvonalentumiset	8	-12 985	-13 422
Liiketoiminnan muut kulut	9	-6 345	-6 097
Kulut yhteensä		-146 492	-129 172
Saamisten arvonalentumiset	10	-15 721	-23 633
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	11	2	-1
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)		24 784	21 047
Tuloverot	12	-5 233	-5 378
TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO)		19 551	15 670
Josta:
Emoyhtiön omistajille		19 551	15 670
* Esitystapaa on muutettu tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.
Konsernin laaja tuloslaskelma
(t€)	Liitetieto	2021	2020
TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO)		19 551	15 670
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät		-290	-186
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta		-79	288
Verovaikutus		74	-27
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi		-296	75
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta		1 262	103
Verovaikutus		-288	3
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi		974	106
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		679	181
LAAJA TULOS YHTEENSÄ		20 229	15 851
Josta:
Emoyhtiön omistajille		20 229	15 851

 

 

Konsernin tase
(t€)	Liitetieto	31.12.2021	31.12.2020
Varat
Käteiset varat	13, 14, 15, 16	1 091 962	775 734
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	13, 14, 15, 17	684 859	721 541
Saamiset luottolaitoksilta	13, 14, 15, 18	25 064	33 863
Saamiset asiakkailta	13, 14, 15, 19	6 086 022	5 444 362
Saamistodistukset	13, 14, 15, 20	464 228	507 288
Johdannaissopimukset	13, 14, 15, 21, 34	582	0
Osakkeet ja osuudet	13, 14, 22	31 575	28 126
Osuudet osakkuusyrityksissä	11	4	2
Aineettomat hyödykkeet	23	73 341	70 995
Aineelliset hyödykkeet	24	7 458	10 720
Verosaamiset	12	2 051	1 597
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	25	28 322	25 060
Muut varat	26	5 414	6 064
Varat yhteensä		8 500 883	7 625 351
Velat
Velat luottolaitoksille	13, 14, 15, 27	108	0
Velat asiakkaille	13, 14, 15, 27	7 611 265	6 976 500
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	13, 14, 15, 28	169 699	0
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	13, 14, 15, 29	112 667	59 500
Johdannaissopimukset	13, 14, 15, 21, 34	8 383	16 157
Varaukset	31	649	397
Verovelat	12	7 183	6 345
Siirtovelat	30	32 299	30 547
Muut velat	31	49 325	47 260
Velat yhteensä		7 991 577	7 136 707
Oma pääoma
Osakepääoma		82 880	82 880
Rahastot		284 277	283 366
Kertyneet voittovarat		142 148	122 397
Emoyhtiön omistajat		509 306	488 644
Oma pääoma yhteensä	32	509 306	488 644
Velat ja oma pääoma yhteensä		8 500 883	7 625 351

 

 

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma
	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
(t€)	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2020	82 880	283 828	-792	106 921	472 838
Laaja tulos
Tilikauden voitto (-tappio)				15 670	15 670
Muut laajan tuloksen erät:
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta			106		106
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta			224		224
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen				-149	-149
Muut laajan tuloksen erät yhteensä			330	-149	181
LAAJA TULOS YHTEENSÄ			330	15 521	15 851
Muut muutokset				-45	-45
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2020	82 880	283 828	-462	122 397	488 644
	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
(t€)	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2021	82 880	283 828	-462	122 397	488 644
Laaja tulos
Tilikauden voitto (-tappio)				19 551	19 551
Muut laajan tuloksen erät:
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta			974		974
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta			-64		-64
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen				-232	-232
Muut laajan tuloksen erät yhteensä			911	-232	679
LAAJA TULOS YHTEENSÄ			911	19 319	20 229
Muut muutokset				432	432
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2021	82 880	283 828	449	142 148	509 306

 

 

Konsernin rahavirtalaskelma
(t€)	Liitetieto	2021	2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)		19 551	15 670
Poistot ja arvonalentumiset		12 985	13 422
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien tuloksista		-2	1
Luottotappiot		21 569	27 891
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua		-1 597	-2 150
Tuloverot		5 233	5 378
Muut oikaisut *		-6	895
Rahoitustuottojen ja -kulujen oikaisut		-161	2 351
Tuloksen oikaisut yhteensä		38 021	47 788
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta		57 571	63 458
Liiketoiminnan saamisten isäys/vähennys (+/-)
Saamiset luottolaitoksilta, muut kuin vaadittaessa maksettavat		5 867	2 683
Saamiset asiakkailta		-663 719	-692 241
Johdannaissopimukset		0	400
Sijoitusomaisuus		71 047	-146 750
Muut varat		-1 319	-1 689
Liiketoiminnan saamisten lisäys/vähennys yhteensä		-588 124	-837 597
Liiketoiminnan velkojen lisäys / vähennys (+/-)
Velat luottolaitoksille		108	0
Velat asiakkaille		634 765	975 675
Muut velat *		6 953	2 112
Liiketoiminnan velkojen lisäys / vähennys yhteensä		641 825	977 786
Maksetut verot		-5 072	-5 379
Liiketoiminnan rahavirta		106 201	198 269
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin *		-12 360	-11 869
Ostetut tytäryhtiöosakkeet vähennettynä hankintahetken rahavaroilla *		-609	-18 877
Luovutustulot pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista		0	3
Luovutustulot muista sijoituksista		0	430
Investointien rahavirta		-12 969	-30 312
Rahoituksen rahavirta
Velkakirjalainojen ja debentuurien liikkeeseenlaskusta saadut maksut	13, 14	227 199	9 500
Velkakirjalainojen ja debentuurien takaisinmaksut		-4 333	0
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut	24	-2 826	-2 485
Maksetut osingot		0	-272
Rahoituksen rahavirta		220 040	6 742
Rahavarojen muutos		313 272	174 699
Rahavarat, avaava tase		783 408	608 741
Rahavarojen muutos		313 272	174 699
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		25	-33
Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:
Käteiset varat	13, 14	1 091 962	775 734
Vaadittaessa maksettavat		4 743	7 674
Rahavarat yhteensä		1 096 705	783 408
Maksetut korot		-11 801	-8 078
Saadut osingot *		46	19
Saadut korot		101 631	99 891
*Rahavirtaa on oikaistu liiketoiminnan ja investointien rahavirran välillä sekä investointien rahavirran sisällä erien välillä tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.

 

 

Konsernin segmenttiraportti
S-Pankki-konsernin toimintasegmentit ovat Pankkiliiketoiminta ja Varallisuudenhoitoliiketoiminta. Liiketoimintasegmentteihin kuulumaton toiminta raportoidaan Muissa toiminnoissa. Konserni raportoi segmenttitiedot IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti. Liiketoimintasegmenttien raportointi on yhdenmukainen johdolle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. S-Pankki-konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin johtoryhmä.
Pankkiliiketoiminta kattaa S-Pankki-konsernin pankkipalvelut ja niiden kehittämisen henkilöasiakkaille ja valikoiduille yritysasiakkaille. Liiketoiminta tarjoaa asiakkailleen tuotteita ja palveluita muun muassa päivittäisten raha-asioiden hoitamiseen sekä hankintojen rahoittamiseen. Pankkiliiketoimintaan kuuluvat myös konsernin treasury-toiminnot.
Varallisuudenhoitoliiketoiminta vastaa S-Pankki-konsernin varainhoitopalveluiden tuottamisesta, asiakkuuksista sekä liiketoiminnan kehittämisestä. Liiketoiminta tarjoaa säästämisen ja sijoittamisen palveluita kuluttaja-asiakkaille, yksityispankkipalveluita sekä palveluita institutionaalisille sijoittajille.
Tuloslaskelma 2021 (t€)	Pankki-liiketoiminta	Varallisuudenhoito-liiketoiminta	Muut toiminnot	Eliminoinnit	Konserni yhteensä
Korkokate	90 496	-142	-12		90 341
Nettopalkkiotuotot	41 150	39 742	-82		80 811
Sijoitustoiminnan nettotuotot	3 032	68	7		3 107
Osingot	26		20		46
Liiketoiminnan muut tuotot	7 727	282	12 889	-8 209	12 690
Tuotot yhteensä	142 432	39 950	12 822	-8 209	186 995
Kulut yhteensä *	-90 469	-34 963	-29 269	8 209	-146 492
Saamisten arvonalentumiset	-15 718		-3		-15 721
Osuus osakkuusyritysten tuloksista				2	2
Liikevoitto (-tappio)	36 245	4 986	-16 450	2	24 784
Pankkiliiketoiminnan ulkoiset tuotot olivat 142 218 t€ ja Varallisuudenhoitoliiketoiminnan ulkoiset tuotot olivat 39 820 t€.
Muiden toimintojen liiketoiminnan muut tuotot sisältää 3,1 miljoonaa euroa tuottoja LähiTapiolan rahastojen hallinnoinnin siirtoon liittyen.
Tuloslaskelma 2020 (t€)	Pankki-liiketoiminta	Varallisuudenhoito-liiketoiminta	Muut toiminnot	Eliminoinnit	Konserni yhteensä
Korkokate	89 465	-87	-45		89 333
Nettopalkkiotuotot	38 432	28 561	26		67 019
Sijoitustoiminnan nettotuotot **	3 073	109	-22		3 160
Osingot **	19		0		19
Liiketoiminnan muut tuotot	11 583	277	9 854	-7 391	14 323
Tuotot yhteensä	142 572	28 859	9 812	-7 391	173 853
Kulut yhteensä *	-84 032	-26 881	-25 666	7 407	-129 172
Saamisten arvonalentumiset	-23 631	-2			-23 633
Liikevoitto (-tappio)	34 910	1 977	-15 854	15	21 047
Pankkiliiketoiminnan ulkoiset tuotot olivat 142 401 t€ ja Varallisuudenhoitoliiketoiminnan ulkoiset tuotot olivat 28 730 t€.
* Tuki- ja esikuntatoimintojen nettokustannukset allokoidaan Muista toiminnoista liiketoimintasegmentteihin Pankkiliiketoiminta ja Varallisuudenhoitoliiketoiminta. Tämä kustannusten allokointi sisältyy segmenttien Kulut yhteensä -erään.
** Osinkotuotot on siirretty Sijoitustoiminnan nettotuotot -ryhmästä Osingot-ryhmään tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.
Pankkiliiketoiminnan vertailutietoa 2020 on muutettu, koska pankkiliiketoimintaan aiemmin sisältynyt S-Asiakaspalvelu Oy on siirretty vuoden 2021 alusta lähtien muihin toimintoihin. Muutos on vähentänyt pankkiliiketoiminnan tuottoja n. 6,3 miljoonaan euroa ja kuluja n. 5,9 miljoonaa euroa sekä vaikuttanut pankkiliiketoiminnan tulokseen negatiivisesti S-Asiakaspalvelu Oy:n tuloksen verran. Edellä mainitut tuotot ja kulut ovat merkittäviltä osin konsernin sisäisiä.
Muihin toimintoihin kuuluvat konsernin tuki- ja esikuntatoiminnot. Pääosa tuki- ja esikuntatoimintojen nettokustannuksista allokoidaan Pankkiliiketoiminta- ja Varallisuudenhoitoliiketoiminta-liiketoimintasegmentteihin. Tämä kustannusten allokointi sisältyy segmenttien Kulut yhteensä -erään. Muiden toimintojen tulos muodostuu eristä, joita ei vyörytetä liiketoiminnoille.
Muihin toimintoihin jää myös konsernin yhteisiä kustannuksia, kuten tilinpäätökseen, tilintarkastukseen, hallitukseen ja yhtiökokoukseen liittyvät kustannukset sekä tuki- ja esikuntatoimintoihin kuuluvan johdon, mukaan lukien toimitusjohtajan, kustannukset. Lisäksi uudelleenjärjestelyjen kohteena olevien toimintojen tuotot ja kulut sisältyvät Muihin toimintoihin.

 

 

Tase 31.12.2021 (t€)	Pankki-liiketoiminta	Varallisuudenhoito-liiketoiminta	Muut toiminnot	Konserni yhteensä
Saamiset asiakkailta	6 086 022			6 086 022
Pankkitoiminnan likvidit- ja sijoitusvarat	2 298 270			2 298 270
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	4 237	31 344	45 223	80 804
Saamiset ja muut varat	13 842	7 833	14 112	35 787
Varat yhteensä	8 402 372	39 176	59 335	8 500 883
Pankkitoiminnan velat	7 902 121			7 902 121
Varaukset ja muut velat	39 844	5 967	43 645	89 456
Oma pääoma			509 306	509 306
Velat ja oma pääoma yhteensä	7 941 965	5 967	552 951	8 500 883
Tase 31.12.2020 (t€)	Pankki-liiketoiminta	Varallisuudenhoito-liiketoiminta	Muut toiminnot	Konserni yhteensä
Saamiset asiakkailta	5 444 362			5 444 362
Pankkitoiminnan likvidit- ja sijoitusvarat	2 066 552			2 066 552
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	3 321	34 548	43 848	81 717
Saamiset ja muut varat	12 199	6 927	13 594	32 720
Varat yhteensä	7 526 433	41 475	57 442	7 625 351
Pankkitoiminnan velat	7 052 157			7 052 157
Varaukset ja muut velat	33 985	6 572	43 994	84 550
Oma pääoma			488 644	488 644
Velat ja oma pääoma yhteensä	7 086 142	6 572	532 638	7 625 351
Taseesta Pankkiliiketoiminnalle ja Varallisuudenhoitoliiketoiminnalle kohdistetaan olennaiset asiakasliiketoiminnan erät sekä liiketoimintojen aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja näihin liittyvät vuokrasopimusvelat. Loput tase-erät, mukaan lukien oma pääoma, kohdistetaan Muihin toimintoihin.

 

 

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin liitetieto 1: Konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

1.1.1.1    Perustiedot

S-Pankki-konsernin muodostavat S-Pankki Oyj ja sen tytäryhtiöt. S-Pankki on talletuspankki, joka harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain (8.8.2014/610) mukaista luottolaitostoimintaa. Pankki harjoittaa lain 5:n luvun 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa sekä siihen liittyvää toimintaa ja se tarjoaa sijoituspalvelulain (14.12.2012/747) 1 luvun 15 §:n mukaisia sijoituspalveluja. Pankki hoitaa emoyhtiönä konserniin kuuluvien yhtiöiden keskitetysti hoidettavat tehtävät, kuten konsernihallinnon, ohjauksen ja valvonnan.

S-Pankin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fleminginkatu 34, 00510 Helsinki.

1.1.1.2    Yleiset laatimisperiaatteet

S-Pankki-konsernin (myöhemmin S-Pankki) konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2021 voimassa olevien EU:n hyväksymien kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.

S-Pankin hallitus hyväksyi tilinpäätöksen kokouksessaan 2.2.2022. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta eriä, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käypään arvoon arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sekä suojauslaskentaan liittyvät erät.

Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jollei toisin mainita. Luvut esitetään pääsääntöisesti pyöristettyinä ja ilman desimaaleja, joten yksittäisistä euromääristä lasketut summat voivat poiketa esitetystä loppusummasta.

1.1.1.3    Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät S-Pankki Oyj:n lisäksi ne tytäryhtiöt, joihin pankilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhtiössä altistuu yhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhtiötä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöinä tilinpäätökseen 2021 on yhdistelty S-Pankki Rahastoyhtiö Oy (aikaisemmin FIM Varainhoito Oy), S-Asiakaspalvelu Oy,  S-Pankki Pääomarahastot (aikaisemmin FIM Pääomarahastot Oy), FIM Kiinteistö Oy, S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy (aikaisemmin FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy), S-Pankki Kiinteistöt Oy (aikaisemmin Fennia Kiinteistöt Oy), FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund GP Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund III GP Oy, FIM Private Debt Fund I GP Oy,  FIM SIB Oy ja S-Pankki Vaikuttavuus I GP Oy.

Tilikauden aikana perustetut tai hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä alkaen, kun konserni on saanut määräysvallan, hankintamenetelmää käyttäen. Luovutetut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siihen asti, kun määräysvalta lakkaa.

Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Luovutettu vastike sisältää mahdolliset luovutetut varat, hankkijaosapuolelle hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneet velat sekä liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset osuudet. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan nämä käsitellään hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan kuluiksi kausilla, joina menot toteutuvat.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön ja määräysvallattomien omistajien välillä esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Vastaavasti laajan tuloksen jakautuminen esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Konserni katsoo, että huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyhtiö S-Crosskey Ab on yhdistelty pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Mikäli konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmenttien määrittelyn lähtökohtana on taloudellinen informaatio, jota toiminnasta vastaava päättäjä säännöllisesti seuraa. S-Pankissa ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin johtoryhmä.

S-Pankki raportoi tuloslaskelmat ja taseet seuraavista liiketoimintasegmenteistä: Pankkiliiketoiminta ja Varallisuudenhoitoliiketoiminta. Liiketoimintasegmentteihin kuulumaton toiminta raportoidaan Muissa toiminnoissa. Segmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen johdolle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Kuvaus toimintasegmenteistä ja segmenttiraportoinnin laatimisperiaatteet on kerrottu segmenttikohtaisten tietojen yhteydessä.

Strukturoidut yhteisöt

IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaan sijoittajalla on määräysvalta strukturoiduissa yhteisöissä silloin, kun sillä on sijoituskohdetta koskeva valta, se altistuu muuttuvalle tuotolle olemalla osallisena sijoituskohteessa tai se on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja pystyy käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään.

S-Pankilla (tytäryhtiöidensä kautta) on valta ky-muotoisissa rahastoissa, sillä se toimii näiden rahastojen vastuunalaisena yhtiömiehenä ja käyttää rahastoissa valtaa rahastonhoitajan ominaisuudessa.  S-Pankki ei ole sijoittanut (pois lukien vastuunalaisen yhtiömiehen pääomapanos) rahastoihin tai syöttörahastoihin merkittävästi pääomaa ja rahastojen vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta merkittävä osa on muualta kuin S-Pankista.

S-Pankki ei altistu merkittävästi rahastojen toiminnoista saatavalle tuoton vaihtelulle ja näin ollen S-Pankki-konsernilla ei katsota olevan määräysvaltaa.

S-Pankin rahastoja ei ole konsolidoitu konsernin IFRS-tilinpäätökseen 31.12.2021, eikä vertailukaudella 31.12.2020.

1.1.1.4    Ulkomaan rahan määräiset erät

Tilinpäätös esitetään euroina. Euro on konsernin ja emoyhtiön toimintavaluutta. Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat kirjataan euromääräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Rahoituserien osalta kurssierot kirjataan Sijoitustoiminnan nettotuotoissa erään Valuuttatoiminnan nettotuotot.

1.1.1.5    Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusinstrumenttien alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat ja -velat on hankittu. Luokittelu riippuu kyseisten instrumenttien sopimusehdoista ja rahoitusvarojen osalta niiden hallinnointiin sovellettavasta liiketoimintamallista.

· Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat erät merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on annetun vastikkeen käypä arvo, johon on lisätty välittömästi kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kyseiset erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

· Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat erät arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon ja niihin lisätään tai niistä vähennetään erän hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot.

· Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon.

Rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, joihin kuuluvat muun muassa johdannaiset.

· Jaksotettuun hankintamenoon luokitellut rahoitusvelat kirjataan sopimusta tehtäessä käypään arvoon (hankintameno siihen liittyvillä kuluilla vähennettynä) ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon.

· Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Tapahtumiin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan niiden syntyessä.

S-Pankissa sovelletaan rahoitusvarojen ja -velkojen taseeseen merkitsemisessä selvityspäivän mukaista käytäntöä pois lukien varat ja velat, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Näiden nimenomaisten rahoitusvarojen ja -velkojen osalta sovelletaan taseeseen merkitsemisessä kaupankäyntipäivän mukaista käytäntöä.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle niin, että omistukseen liittyvät riskit ja edut on siirretty olennaisilta osin. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on päättynyt.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat jaetaan kolmeen luokkaan. Luokittelu ja arvostaminen perustuvat S-Pankissa määriteltyihin liiketoimintamalleihin.

Liiketoimintamallilla tarkoitetaan sitä, kuinka rahoitusvaroja hallinnoidaan rahavirtojen kerryttämiseksi. Liiketoimintamallia ei arvioida instrumenttikohtaisesti vaan yleisellä tasolla. Eri liiketoimintamalleissa rahavirrat syntyvät sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myynnistä tai näiden molempien yhdistelmänä. S-Pankissa on tunnistettu kaksi eri liiketoimintamallia rahoitusvarojen hallinnoimiseksi:

· Rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi.

· Kerätään sopimukseen perustuvia rahavirtoja ja myydään rahoitusvaroja

Liiketoimintamallin määrittelyn lisäksi S-Pankin tulee arvioida rahoitusvarojen sopimusehtoja tunnistaakseen läpäisevätkö ne ns. SPPI-testin (Solely Payment of Prinsipal and Intrest). Testissä arvioidaan sopimukseen perustuvia rahavirtaominaisuuksia ja niiden tulee olla vain pääoman ja koron takaisinmaksua, jotta sopimus läpäisee testin.

Rahoitusinstrumentit luokitellaan S-Pankissa seuraavasti:

· Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

· Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

· Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvara luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei sitä luokitella jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat kaupankäynnin rahoitusvarat, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset sekä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kirjataan saamistodistukset ja muut kotimaiset ja ulkomaiset arvopaperit ja osuudet, joilla käydään aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu lyhyen ajan kuluessa ansaintatarkoituksessa tai osana likviditeettiposition hallintaa, sekä johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan myös ansaintatarkoituksessa hankitut osake- ja rahasto-osuudet.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutos merkitään tuloslaskelmaan. Tilikauden tuotoksi tai kuluksi merkitään tuloslaskelmaan käypään arvoon merkittävien rahoitusinstrumenttien tilinpäätöshetken ja edellisen tilinpäätöksen kirjanpitoarvojen erotus. Jos käypään arvoon merkittävä rahoitusinstrumentti on hankittu tilikauden aikana, tilikauden tuotoksi tai kuluksi merkitään rahoitusinstrumentin tilinpäätöshetken arvon ja hankintamenon erotus.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjataan sellaiset erät, jotka täyttävät seuraavat ehdot: erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi sekä myymällä rahoitusvaroja, ja sen sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista maksuista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamistodistukset ja muut kotimaiset ja ulkomaiset arvopaperit. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja käyvän arvon rahastoon laskennallisilla veroilla oikaistuna. Kun rahoitusinstrumentti myydään, kirjataan omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos yhdessä kertyneiden korkojen sekä myyntivoiton tai -tappion kanssa tulokseen.

Arvonalentumisen määrittäminen perustuu odotettavissa olevien luottotappioiden malliin, jota kuvataan tarkemmin kappaleessa Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta.

S-Pankki on kirjannut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta muutamia oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Niiden kohdalla on tehty alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamaton valinta kirjata niiden käyvän arvon muutokset tulosvaikutteisuuden sijasta muiden laajan tuloksen erien kautta. Kyseisten oman pääoman ehtoisten instrumenttien myyntivoittoja tai -tappioita ei kirjata tulosvaikutteisesti. Sen sijaan mahdolliset osingot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjataan sellaiset erät, jotka täyttävät seuraavat ehdot: erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja sen sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista maksuista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. S-Pankissa jaksotettuun hankintamenoon kirjataan sellaiset toimivilla rahoitusmarkkinoilla noteeraamattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia. Tämän kaltaisia rahoitusvaroja ovat saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvarat arvostetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään efektiivisen koron menetelmällä laskettavaan jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan tulosvaikutteisesti saamisen juoksuajalle, jos ne on IFRS 9:n mukaisesti määritelty osaksi efektiivisen koron menetelmää.

Arvonalentumisen määrittäminen perustuu odotettavissa olevien luottotappioiden malliin, jota kuvataan tarkemmin kappaleessa Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta.

Rahoitusvelat

S-Pankissa rahoitusvelat luokitellaan IFRS 9:n mukaan seuraavasti:

· Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

· Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Jaksotettu hankintameno

Rahoitusvelat arvostetaan lähtökohtaisesti tilinpäätöshetkenä jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään efektiivisen koron menetelmällä laskettavaan jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan tulosvaikutteisesti velan juoksuajalle, jos ne on IFRS 9:n mukaisesti määritelty osaksi efektiivisen koron menetelmää. Veloille kertynyt korko kirjataan tulosvaikutteisesti erään Korkokulut.

Rahoitusvelat, jotka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon, sisältävät velkoja luottolaitoksille, velkojan asiakkaille, yleiseen liikkeeseen laskettuja velkakirjoja (joukkovelkakirjalainat ja sijoitustodistukset) ja velkoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (debentuurit).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Rahoitusvelka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, ellei sitä ole luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon. Myöhemmät käyvänarvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa erässä Sijoitustoiminnan nettotuotot. Veloille kertynyt korko kirjataan tulosvaikutteisesti erään Korkokulut.

Tämä ryhmä sisältää konsernissa kaikki johdannaissopimukset.

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaiset

Johdannaissopimukset luokitellaan suojaaviin ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja ne sisältävät S-Pankissa korkojohdannaisia, valuuttajohdannaisia sekä optiollisia johdannaisia. Johdannaissopimuksia tehdään pääasiassa suojaamistarkoituksessa ja ne arvostetaan aina käypään arvoon.

S-Pankin periaatteiden mukaan johdannaisten positiiviset arvonmuutokset esitetään johdannaisvaroina ja negatiiviset arvonmuutokset johdannaisvelkoina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelman erään Sijoitustoiminnan nettotuotot. Suojauslaskennassa olevien johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotoissa erään Suojauslaskennan nettotulos.

Kytketyt johdannaiset

Kytketty johdannainen on osa hybridi-instrumenttia, joka sisältää myös johdannaisvaroihin kuulumattoman pääsopimuksen. Tästä johtuen osa yhdistetyn instrumentin rahavirroista vaihtelee samankaltaisesti kuin itsenäisen johdannaisen rahavirrat.

S-Pankilla ei ole raportointikausilla ollut kytkettyjä johdannaisia.

Suojauslaskenta

Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Johdannaissopimuksia tehdään pääasiassa suojaustarkoituksessa. S-Pankki soveltaa käyvän arvon suojauslaskentamallia sellaisiin edellä mainittuihin johdannaissopimuksiin, jotka täyttävät dokumentoidut suojauslaskentaa koskevat tehokkuus- ja muut edellytykset. Näissä tapauksissa nykyarvojen kautta avoinna olevaa korkoriskiä on suojattu koronvaihtosopimuksilla sekä korkotermiinisopimuksilla. Nämä sopimukset on edelleen suojauslaskennassa määritelty suojaaviksi eriksi. Suojauslaskenta S-Pankissa noudattaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardia IFRS 9 -standardin mukaisesti.

Ennen suojauslaskennan soveltamista S-Pankissa arvioidaan suojattavan kohteen sekä suojausinstrumentin taloudellista suhdetta laadullisin menetelmin. Tässä tarkastelussa edellytetään, että suojattavan kohteen sekä suojausinstrumentin käyvät arvot reagoivat samalla tavalla muutoksiin tietyssä riskissä. Korkoriskin suojauksessa arvioidaan esimerkiksi, että kiinteäkorkoisen saamistodistuksen sekä suojaavan korovaihtosopimuksen käyvät arvot reagoivat samassa suhteessa muutoksiin markkinakoroissa. Laadullista arviota täydennetään tehokkuusanalyysillä.

Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla tehokas. Tehokkuuden arvioinnissa käytetään regressioanalyysia. Analyysin toteuman tulee olla 80–125 prosenttia sekä regression selitysasteen (R squared) tulee olla suurempi kuin 0,96. Tehokkuutta mitataan sekä prospektiivisesti sekä retrospektiivisesti kuukausittain. Jos suojaussuhde ei täytä tehokkuusvaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan ja johdannainen kirjataan tuloserään Sijoitustoiminnan nettotuotot edellisestä tehokkuustestauksesta lähtien. Yleisin tehottomuuden ja suojauslaskennasta hylkääntymisen syy on ollut ero suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin maturiteeteissa.

Käyvän arvon suojausta sovelletaan S-Pankissa johdannaisiin, jotka on tehty korkoriskiin liittyvien varojen käyvän arvon muutosten suojaukseen. S-Pankissa suojauksen kohteena oleva käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee lähinnä kiinteäkorkoisia arvopapereita, joista aiheutuu korkoriskiä. Korkoriskiä kuvataan konsernin tilinpäätöksen kohdassa Konsernin liitetieto 2: Konsernin riskit ja niiden hallinta.

Suojattavien erien suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotoissa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauslaskentaan kuuluvien suojaavien erien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauksen ollessa tehokas käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, ja nettotulos on lähellä nollaa.

Käyvän arvon suojaus lakkaa seuraavissa tapauksissa: suojausinstrumentti erääntyy, myydään, puretaan tai lunastetaan, suojaussuhde ei täytä enää suojauslaskennan dokumentoituja ehtoja tai suojaussuhde katkeaa.

Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon

Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella tai käyttäen markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita.

Arvostusmenetelminä käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattujen rahavirtojen menetelmää sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten niiden käypä arvo on määritelty:

· Tason 1 käyvät arvot määritetään käyttämällä toimivilla markkinoilla täysin samanlaisista rahoitusvaroista ja -veloista noteerattuja oikaisemattomia hintoja.

· Tason 2 käyvät arvot määritetään yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinahintoihin.

· Tason 3 markkinahinnat perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin.

Rahoitusinstrumenttien arvonalentuminen

IFRS 9:n mukainen arvonalentumismalli perustuu odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL = Expected Credit Loss) laskentaan, jossa odotettu luottotappio lasketaan jo sopimuksen kirjaamishetkellä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista tase-eristä sekä taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja takaussopimuksista. Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta kuvastaa vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka määritetään arvioimalla mahdollisten tulemien vaihtelualue. Laskenta kuvastaa myös rahan aika-arvoa sekä järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on raportointipäivänä saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja ja joka koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

Rahoitusinstrumenttien ryhmittely arvonalentumislaskennassa

Luottoriskin mittaamisessa käytetään kolmevaiheista arvonalentumismallia, jossa rahoitusinstrumentti ryhmitellään vaiheisiin luottosopimuksen riskitason perusteella. Oheinen kuvio havainnollistaa rahoitusinstrumenttien ryhmittelyä kolmeen vaiheeseen arvonalentumislaskentaa varten. Jotta voitaisiin arvioida, onko luottosopimuksen riskitaso kohonnut kirjaamishetkeensä nähden ja rahoitusinstrumentin ryhmittelemiseksi, käytetään maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä (PD = Probability of Default) kuvaavaa riskimallia. Kyseinen riskimalli tuottaa 12 kuukauden maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä kuvaavaan PD-riskiestimaatin, jossa tapahtuvien muutosten katsotaan antavan luotettavan kuvan sopimuksen koko elinkaaren aikaisen luottoriskin muutoksesta. Mainittujen määrällisten kriteerien lisäksi (PD-estimaatin muutos kirjaamishetken ja raportointihetken välillä) rahoitusinstrumenttien ryhmittelyyn vaikuttavat muun muassa luoton erääntymiseen liittyvät seikat. Riskimallin antamia estimaatteja, erääntymiseen liittyviä sekä muiden kriteereiden vaikutuksia rahoitusinstrumenttien ryhmittelyyn seurataan jatkuvasti.

Rahoitusinstrumenttien ryhmittely kolmeen vaiheeseen arvonalentumislaskennassa

Vaihe 1 – luottoriskissä ei merkittävää muutosta

Vaiheeseen 1 ryhmitellään saaminen, jonka luottoriski ei ole merkittävästi kohonnut luoton myöntöhetkestä ja joka ei ole arvoltaan alentunut. Odotettavissa oleva luottotappio lasketaan sopimuksille 12 kuukauden ajalta ja efektiivinen korko lasketaan bruttokirjanpitoarvolle. Vaiheeseen yksi siis ryhmitellään sopimukset, joiden:

· PD-estimaatin nousu alittaa tuotekohtaisesti määritellyt rajat ja

· saaminen on erääntyneenä enintään 30 päivää.

Vaihe 2 – luottoriskin merkittävä lisääntyminen

Vaiheeseen 2 ryhmitellään saaminen, jonka luottoriski on lisääntynyt merkittävästi luoton myöntöhetkestä.  Sopimuksille lasketaan odotettavissa oleva luottotappio jäljellä olevalle voimassaoloajalle ja efektiivinen korko lasketaan bruttokirjanpitoarvolle. Luottoriskin merkittävän lisääntymisen kriteerit ja PD:n raja-arvot on määritelty tuote- tai asiakasryhmittäin ja ne perustuvat S-Pankin aineistosta tehtyihin analyyseihin ja asiantuntija-arvioihin.

Luottoriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, mikäli maksukyvyttömyyden todennäköisyys on olennaisesti kohonnut sopimuksen kirjaamishetkestä eli:

· PD-estimaatti ylittää tuotekohtaisesti määritetyn raja-arvon (tuotekohtaisesti välillä 0,5 % - 18 %),

· PD-estimaatti on noussut merkittävästi (merkittävän nousun raja tuotekohtaisesti välillä 0,4 % - 8,7 %) edellä mainitun raja-arvon sisällä luoton myöntöhetkestä,

· pääomasta suoritettava lyhennys tai korko on ollut erääntyneenä yli 30 päivää, mutta saatava ei ole luottoriskin johdosta vielä arvoltaan alentunut,

· luottoriskin muutosta kirjaamishetkestä ei voida arvioida luotettavasti tai

· sopimukselle on tehty lainanhoitojousto (lainanhoitojoustot kuvataan kappaleessa rahoitusvarojen sopimusmuutokset), joka luokitellaan ns. terveeksi lainanhoitojoustoksi.

Jos mikään edellä olevista vaiheen 2 kriteereistä ei enää täyty, käsitellään sopimusta vaiheen 1 mukaisesti. Tämän jälkeen sopimukselle noudatetaan vaiheeseen 2 siirtymisen kriteerejä yhteneväisesti muiden vaiheessa 1 olevien sopimusten kanssa

Vaihe 3 – luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet saamiset

Vaiheeseen 3 ryhmitellään maksukyvyttömät saamiset, jolloin saaminen on luottoriskin johdosta arvoltaan alentunut. Sopimuksille lasketaan odotettavissa oleva luottotappio jäljellä olevalle voimassaoloajalle ja efektiivinen korko lasketaan nettokirjanpitoarvolle. Sopimus katsotaan maksukyvyttömäksi, kun:

· Pääomasta suoritettava olennainen lyhennys tai korko on ollut erääntyneenä yli 90 päivää.

o Jos vastuun osa on luokiteltu taseessa maksukyvyttömäksi, vastuun jäljellä oleva nostamaton eli taseen ulkopuolinen osuus luokitellaan myös maksukyvyttömäksi.

· Sopimuksen mukaista suoritusta ei todennäköisesti tulla saamaan ennen kuin saatava muuttuu maksukyvyttömäksi (unlikely to pay -erät).

o Maksukyvyttömyys laajenee velallisen kaikkiin vastuisiin, jos yli 20 prosenttia velallisen tasevastuista luokitellaan maksukyvyttömäksi.

· Sopimuksella on järjestämätön lainanhoitojousto (katso kappale Rahoitusvarojen sopimusmuutokset).

Jos mikään edellä olevista kriteereistä ei enää täyty, niin vaiheeseen 3 luokiteltu saatava on vähintään kolme kuukautta koeajalla ennen palautumista vaiheen 1 mukaiseen käsittelyyn. Koeaikaa jatketaan, kunnes ehto yhtäjaksoisesta kolmen kuukauden jaksosta ilman yli 30 päivän maksuviivettä toteutuu. Tämän jälkeen sopimukselle noudatetaan vaiheeseen 2 siirtymisen kriteerejä yhteneväisesti muiden vaiheessa 1 olevien sopimusten kanssa.

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin (POCI = Purchased or Originated Credit-Impaired) sovelletaan luottoriskillä oikaistua efektiivistä korkoa, rahoitusvaroihin kuuluvan erän jaksotettuun hankintamenoon alkuperäisestä kirjaamisesta lähtien. S-Pankilla ei ole kyseisiä rahoitusvaroja.

Rahoitusvarojen sopimusmuutokset

Luottosopimuksiin tehdään muutoksia joko niin sanotusti kaupallisin perustein tai mikäli asiakkaalla on maksuvaikeuksia. Kaupallisin perustein sopimusmuutoksia voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun asiakas on saanut kilpailijalta paremman tarjouksen ja katsotaan, että asiakkuuden pitäminen S-Pankissa on toivottavaa. Kaupallisin perustein sopimusmuutosta tehtäessä, asiakkaan luottoriski ei saa olla merkittävästi kohonnut (vaihe 2) ja asiakkaalla ei saa olla maksuvaikeuksia. Tällöin asiakkaan sopimus on ryhmitelty arvonalentumislaskennassa jo lähtökohtaisesti vaiheeseen 1 ja tehtävä sopimusmuutos ei muuta tilannetta.

Mikäli luottosopimukseen tehdään sopimusmuutos asiakkaan maksuvaikeuksista johtuen, on kyseessä lainanhoitojousto. Lainanhoitojoustoilla pyritään auttamaan asiakasta selviytymään väliaikaisista maksuvaikeuksista. Lainanhoitojoustoja myönnetään, jotta lievissä taloudellisissa vaikeuksissa olevista asiakkaista ei tulisi ongelma-asiakkaita tai jotta ongelma-asiakkailla olisi mahdollisuus korjata tilanteensa. Tavoitteena lainanhoitojoustojen myöntämisessä on aina kestävä takaisinmaksu.

Lainanhoitojousto luokitellaan terveeksi lainanhoitojoustoksi, mikäli maksukyvyttömyyden kriteerit eivät täyty.  Tällöin sopimus ryhmitellään vaiheeseen 2 arvonalentumislaskennassa vähintään kahden vuoden koeajaksi.

Mikäli joustotoimenpide tehdään maksukyvyttömälle saatavalle, kyseessä on järjestämätön lainanhoitojousto. Terve lainanhoitojousto muuttuu järjestämättömäksi, mikäli joku maksukyvyttömyyden aiheuttava tekijä toteutuu. Lisäksi toinen lainanhoitojousto tai yli 30 päivän maksuviive koeajan aikana muuttavat lainanhoitojouston järjestämättömäksi. Järjestämätön lainanhoitojousto on vähintään 12 kuukautta koeajalla ja ryhmitellään arvonalentumislaskennassa vaiheeseen 3. Sopimus siirtyy terveen lainanhoitojouston koeajalle vähintään kahdeksi vuodeksi, kun järjestämättömän lainanhoitojouston koeaika päättyy.

Lopullisten luottotappioiden kirjaaminen

Saatava tai sen osa kirjataan luottotappioksi, kun on todennäköistä, ettei sitä vastaavaa määrää tulla enää saamaan. S-Pankin määrittelyihin perustuen luottotappiokirjaukset tehdään tuotteesta riippuen seuraavasti:

· Vakuudettomien luottojen luottotappiot kirjataan tyypillisesti 4-7 kuukautta saatavan erääntymisen jälkeen.

· Vakuudellisten saatavien luottotappiot kirjataan aikaisintaan siinä vaiheessa, kun vakuudet on realisoitu ja kohdistettu saatavaan. Tällöinkään loppusaatavaa ei välttämättä kirjata luottotappioksi, jos sen osalta on tehty maksusuunnitelma.

Yksittäisen luoton luottotappion kirjaamisen jälkeen kyseessä oleva luotto ei enää ole mukana odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa, eikä siitä siten enää tehdä arvonalentumiskirjausta. Vaikka saatava hyväksytään ja kirjataan luottotappioksi, perintä jatkuu kuitenkin edelleen jälkiperintänä. Saatavan perintää jatketaan, kunnes on olemassa perusteet perinnän lopettamiseksi. Mikäli luottotappioksi kirjatusta saatavasta tulee suoritus, kirjataan se tuloslaskelmaan palautuneeksi luottotappioksi. Raportointikauden arvonalentumiset esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

 

 

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta
S-Pankki käyttää luottoriskin mittaamisessa ja rahoitusinstrumenttien arvonalentumisten laskennassa maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä (PD = Probability of Default), tappio-osuutta (LGD = Loss Given Default) ja luottovasta-arvokerrointa (CCF = Credit Conversion Factor) kuvaavia luottoriskimalleja. CCF:n avulla voidaan määritellä vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (EAD = Exposure at Default). Edellä esitettyjä malleja hyödyntäen, odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä lasketaan kaavalla PD x LGD x EAD.
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan joko 12 kuukauden ajalta tai koko alkuperäisen sopimuksen voimassaoloajalta, riippuen siitä, mikä on luoton nykyinen riskitaso (katso edellisessä kappaleessa esitetyt tiedot rahoitusinstrumenttien ryhmittelystä sekä kuvio Rahoitusinstrumenttien ryhmittely kolmeen vaiheeseen arvonalentumislaskennassa).
Seuraava taulukko esittää, mitä luottoriskimalleja S-Pankki hyödyntää odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa asiakasryhmittäin.
S-Pankin käyttämät luottoriskimallit odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan
Asiakasryhmä	Luottoriskimalli	Käyttö	Sisäinen/ulkoinen malli
Henkilöasiakkaat	PD-malli: todennäköisyys ajautua maksukyvyttömäksi seuraavien 12 kuukauden aikana	Luoton alkuhetken ja nykyhetken riskin määrittäminen, rahoitusinstrumenttien ryhmittely arvonlaskennassa	S-Pankin sisäinen malli, S-Pankin luottokannasta johdetut parametrit
	LGD-malli: S-Pankin lopulliset luottotappiot perintätoimien jälkeen.	ECL-laskennan parametrina	S-Pankin sisäinen malli, S-Pankin luottokannasta johdetut parametrit
	CCF/EAD-malli: luoton määrä maksukyvyttömyyshetkellä	ECL-laskennan parametrina	S-Pankin sisäinen malli, S-Pankin luottokannasta johdetut parametrit
Yritysasiakkaat	PD-malli: todennäköisyys ajautua maksukyvyttömäksi seuraavien 12 kuukauden aikana	Luoton alkuhetken ja nykyhetken riskin määrittäminen, rahoitusinstrumenttien ryhmittely arvonlaskennassa	S-Pankin sisäinen malli yritysasiakkaille ja markkinatietokannasta johdetut PD-estimaatit asunto-osakeyhtiöille
	LGD-malli: S-Pankin lopulliset luottotappiot perintätoimien jälkeen.	ECL-laskennan parametrina	Markkinatietokannasta saadut ja johdetut parametrit
	CCF/EAD-malli: luoton määrä maksukyvyttömyyshetkellä	ECL-laskennan parametrina	S-Pankin luottokannasta johdetut parametrit
Sijoitustoiminta	PD ja LGD	ECL-laskennan parametrina	Markkinatietokannasta saatavat parametrit
PD, LGD ja EAD lasketaan jokaiselle tulevalle kuukaudelle ja jokaiselle erilliselle sopimukselle. Nämä kolme komponenttia kerrotaan keskenään. Saatu tulo jokaiselta tulevalta kuukaudelta diskontataan raportointihetkeen ja lasketaan yhteen. Diskonttokorkona ECL-laskennassa on käytetty alkuperäisen sopimuksen korkoa.
Luottoriskien luokittelu ja maksukyvyttömyyden todennäköisyys
Kuten edellä on esitelty, S-Pankissa käytetään tuotteesta ja asiakasryhmästä riippuen erilaisia maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä ennustavia luottoriskimalleja. Asiakkaan maksukyvyttömyyden ennustamisessa käytetään joko sopimuksen hakemusvaiheen luokittelua tai sen luottohistorian mukaista luokittelua. Hakemusvaiheen luokittelu perustuu asiakkaan hakemuksella kerättäviin hakija- ja luottokohtaisiin tietoihin (esimerkiksi tulo- ja vakuustiedot henkilöasiakkailta sekä liikevaihto ja toimiala yritysasiakkailta). Luottohakemuksella saatuja tietoja täydennetään ulkopuolisilla tiedoilla, kuten Suomen Asiakastiedosta saatavilla maksuhäiriötiedoilla. Sopimuksen luottohistorian mukainen luokittelu tehdään sellaisille henkilöasiakkaille, joilla on ollut voimassa luottosopimus S-Pankin kanssa vähintään kuusi kuukautta. Asiakkaan maksukyvyttömyyden ennustamisessa asiakastietoja täydennetään siis maksukäyttäytymiseen ja muihin asiointihistoriatietoihin perustuen sekä tarvittaessa myös S-Pankin omalla asiantuntija-arviolla ennen lopullisen PD-estimaatin laskemista vastuulle.
PD-estimaattien perusteella luotoille muodostetaan luottoluokat, joiden 7-portainen jakauma on kuvattu oheisessa taulukossa. Luottoluokassa 1 maksukyvyttömyyden todennäköisyys on pienin ja luokassa 7 suurin. Luottoluokat on kalibroitu siten, että riski kasvaa eksponentiaalisesti korkeamman riskin luokkiin siirryttäessä. Esimerkiksi maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD-estimaatin) ero luottoluokkien 1 ja 2 välillä on pienempi kuin luottoluokkien 5 ja 6 välillä.
Luottoluokkien PD-estimaatit
Luottoluokka	PD minimi (%)	PD maksimi  (%)
1		< 0,15
2	0,15	< 0,25
3	0,25	< 0,50
4	0,50	< 0,75
5	0,75	< 2,50
6	2,50	< 10,00
7	10,00
Maksukyvytön	Maksukyvyttömyyden kriteerit täyttyvät
Luottoluokittelun ja luottoriskimallien toimivuutta seurataan ja valvotaan säännöllisesti. Riskimallit validoidaan ja tarvittaessa kalibroidaan vuosittain, jotta niiden ennustavuus vastaa todellisia havaintoja maksukyvyttömistä luotoista.

 

 

Keskiarvoparametrien käyttö
S-Pankki ei käytä odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa ryhmäkohtaisia PD-estimaatteja. Mikäli sopimuksen alkuhetken PD-estimaattia ei ole saatavilla, saatava luokitellaan vaiheeseen 2. Tilanteissa, joissa sopimuksen nykyhetken PD-estimaattia ei ole saatavilla, arvonalentumisen laskennassa käytetään samantyyppisen asiakas- ja tuoteryhmän keskiarvoistettua PD-estimaattia.
Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa
Sekä merkittävän luottoriskin nousun että odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta edellyttää arvioita tulevaisuuteen suuntautuvasta informaatiosta. S-Pankki on analysoinut historiallisia tietoja ja tunnistanut asuntojen hintojen sekä työttömyysasteen kehityksen keskeisiksi taloudellisiksi muuttujiksi, joilla on vaikutusta mahdollisen luottoriskin muodostumiseen.
Makrotaloudellisen tilanteen vaikutukset on sisällytetty johdon kertoimeen, jossa huomioidaan erilaisten taloudellisten skenaarioiden todennäköisyys, makrotaloudellisten tekijöiden epävarmuus sekä muut mahdolliset lisätiedot, joita odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytetyt mallit eivät huomioi riittävästi. Johdon kertoimen soveltamista on kuvattu lisää kappaleessa johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät.
1.1.1.6    Tuloslaskelman tuotot
Korkotuotot ja -kulut
Korot rahoitusvaroista ja -veloista sekä korkojohdannaisista jaksotetaan IFRS 9 -standardin mukaisesti korkotuotoiksi ja -kuluiksi niille tilikausille, joille ne ajan kulumisen perusteella kohdistuvat. Palkkiot, jotka muodostavat olennaisen osan lainojen, saamisten tai talletusten efektiivisestä korosta, kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin.
Palkkiotuotot
Palkkiotuotot syntyvät asiakkaille tarjotuista palveluista, kuten rahastoliiketoimintaan ja maksuliikenteeseen liittyvistä palveluista sekä luotonannosta.
Kaikki IFRS 15:n mukaiset palkkiotuotot on kirjattu sen mukaisesti, milloin määräysvalta suoritevelvoitteisiin on siirtynyt asiakkaalle. Konsernin asiakkailta saamat tuotot kirjataan siihen määrään, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia palveluita vastaan. Palkkiot tuloutetaan palvelun luonteen mukaisesti joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana.
Palkkiokulut
Palkkiokulut syntyvät asiakkaille tarjottujen palveluiden tuottamisesta ulkopuolisille maksetuista palkkiokuluista sekä muista palkkiokuluista.
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Sijoitustoiminnan nettotuotot muodostuvat sijoitusinstrumenttien myyntivoitoista ja -tappioista sekä arvostusmuutoksista. Erä sisältää myös suojauslaskennan nettotuloksen.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan muut kuin edellisiin eriin kuuluvat tuotot.
1.1.1.7    Liikevoitto
Konserni on määritellyt liikevoiton käsitteen tilinpäätöksessään seuraavasti:
Liikevoitto (Tulos ennen veroja) = Tuotot yhteensä – Kulut yhteensä +/- saamisten arvonalentumiset +/- osuus osakkuusyritysten tuloksista
1.1.1.8    Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvä liikearvo edustaa määrää, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo testataan mahdollisten arvonalentumisten varalta vuosittain ja aina kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo arvostetaan konsernitilinpäätöksessä alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa sisäisesti aikaansaaduista tietojärjestelmistä, niihin liittyvästä kehitystyöstä, sekä lisenssi- ja liittymismaksuista. Aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että aineeton hyödyke tuottaa taloudellista hyötyä. Tietojärjestelmiin on aktivoitu myös kustannukset, jotka ovat syntyneet lisensseihin tehdyistä muutostöistä sekä IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin edellytysten mukaisesti IT-projekteihin liittyvän oman työn osuudesta. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:
Tietojärjestelmät ja lisenssimaksut: 3–5 vuotta
Konserni arvioi poistoajat ja poistomenetelmät vähintään jokaisen tilikauden päättyessä. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Omaisuuserän poistamaton hankintameno poistetaan loppuun kerralla, mikäli katsotaan että aineeton omaisuuserä ei enää tuota hyötyä konsernille. Mikäli hyödyn katsotaan merkittävästi alentuneen verrattuna poistamattoman hankintamenon määrään, kirjataan arvonalentuminen.
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
Konserni noudattaa pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet) IFRIC:n huhtikuussa 2021 antaman agendapäätöksen periaatteita. Käyttöönottomenot aktivoidaan taseeseen ja jaksotetaan pidemmälle ajanjaksolle silloin, kun käyttöönottopalvelu ei ole erotettavissa palvelusta, joka antaa pääsyn ohjelmaan, tai kun menot liittyvät erillisen aineettoman hyödykkeen syntymiseen. Syntyneet ennakkomaksut poistetaan SaaS-sopimuksen voimassaoloaikana, kuitenkin enintään 5 vuodessa.
Käyttöönottoon liittyvät menot, jotka ovat erotettavissa palvelusta kirjataan kuluksi silloin, kun kulun katsotaan syntyneen.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti, kun taas kehittämismenot kirjataan aktivointikriteerien täyttyessä taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin. Kehittämismenot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määritettävissä, hyödykkeen valmiiksi saaminen on teknisesti toteutettavissa ja konserni pystyy käyttämään hyödykettä tai myymään sen sekä osoittamaan, että hyödyke tulee tuottamaan todennäköistä vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmin taseeseen.
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää ne menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen aineellisen hyödykkeen hankinnasta. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin perustuen.
Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:
Koneet ja kalusto: 3 vuotta
Vuokrahuoneiston perusparannukset: vuokrasopimuksen voimassaoloaika, enintään 5 vuotta
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden päättymispäivänä. Jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi.
Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot tai -tappiot lasketaan myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena ja kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Käyttöoikeusomaisuuserät
IFRS 16:n mukaan sopimus on vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajaksi vastiketta vastaan. S-Pankki arvioi sopimuksen syntymisajankohtana ja sopimuksen ehtojen muuttuessa, sisältyykö sopimukseen vuokrasopimus. Määräysvaltaa arvioidaan seuraavilla perusteilla: sopimuksella on identifioitu itsenäinen omaisuuserä, jonka käytöstä aiheutuva taloudellinen hyöty saadaan olennaisilta osin sekä voidaan ohjata omaisuuserän käyttötarkoitusta. Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka on vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvo. Vuokrat koostuvat kiinteistä maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat indekseistä. Vuokrasopimusvelan määrä arvioidaan uudelleen, mikäli tulevat vuokramaksut muuttuvat perustuen indeksi- tai hinnanmuutokseen tai esimerkiksi vuokrakauden pidennyksen johdosta. Mikäli vuokrasopimusvelan määrää oikaistaan uudelleenarvioinnin yhteydessä, tehdään vastaavan suuruinen oikaisu myös käyttöoikeusomaisuuserään.
Vuokra-aika alkaa vuokrasopimuksessa määriteltynä aloitusajankohtana. Vuokrasopimuksen päättymisajankohta on sopimuksen mukainen päättymisajankohta. Mikäli vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, päättymisajankohta arvioidaan vuokrasopimuskohtaisesti.
IFRS 16 -standardi sisältää kaksi kirjaamista ja arvostamista koskevaa helpotusta. S-Pankki on valinnut, ettei enintään 12 kuukauden vuokrasopimuksia, eikä arvoltaan korkeintaan noin 5 000 euron suuruisia omaisuuseriä kirjata taseeseen. Nämä lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä arvoltaan vähäiset omaisuuserät kirjataan kuluksi vuokra-aikana.
Taseeseen käyttöoikeusomaisuudeksi ja vuokrasopimusvelaksi merkityistä eristä kirjataan tuloslaskelmaan poistot ja korkokulut.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan sopimuskauden aikana.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset
Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvot kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernissa liikearvo kohdistuu Varallisuudenhoitoliiketoiminta-segmenttiin.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on joko käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi poistoilla vähennettynä, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, pääasiassa IT-projektit, arvioidaan vuosittain budjetointiprosessin yhteydessä. Arvioinnin perusteella kirjataan mahdolliset arvonalentumiset.
1.1.1.9    Tuloverot
Tuloveroihin sisältyvät tilikauden verotettavan tulon perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisissa verosaamisissa ja -veloissa tapahtuneet muutokset. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan. Verot lasketaan tilinpäätöshetkellä voimassa olevilla verokannoilla ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla.
Laskennalliset verot kirjataan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Konsernin merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät odotettavissa olevista luottotappioista (ECL) sekä erillisyhtiöiden kirjanpitolain mukaisista luottotappiovarauksista sekä poistoeroista.
Konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen verotuksessa vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan konserni voi hyödyntää väliaikaisen eron. Laskennallisen verosaamisen määrä ja todennäköisyys, että laskennalliset verot voidaan hyödyntää, arvioidaan uudelleen kunkin raportointikauden päättyessä.
1.1.1.10    Työsuhde-etuudet
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kuten palkat, palkkiot ja tulospalkkiot niihin liittyvine sivukuluineen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle mille ne kuuluvat.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet maksetaan saajilleen työsuhteen päättymisen jälkeen. S-Pankissa nämä etuudet koostuvat eläkkeistä. Konsernin eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Merkittävin osa S-Pankin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyitä, joissa S-Pankki maksaa kiinteitä maksuja vakuutusyhtiölle. S-Pankin merkittävin maksupohjainen järjestely on TyEL. Konsernilla ei ole oikeudellisia tai tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos maksujen saajataholla ei ole riittävästi varoja kaikkien eläke-etuuksien maksamiseen. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritetut maksut kirjataan tulosvaikutteisesti niille kausille, joita ne koskevat. Ennakkoon suoritetut maksut kirjataan omaisuuseriksi siltä osin, kuin ne johtavat vastaisten maksujen vähenemiseen tai rahana saatavaan palautukseen.
S-Pankin etuuspohjainen eläkejärjestely on vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely. Etupohjaisissa eläkejärjestelyissä velvoitteen määrä on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn menot kirjataan vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella tulosvaikutteisesti kuluiksi. Kauden työsuoritukseen perustuva meno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan korko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät (muun muassa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka (tai -omaisuuserä), joka muodostuu eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennettynä raportointikauden päättymispäivänä käypään arvoon arvostetuilla eläkejärjestelyyn kuuluvilla varoilla.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
Muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia ovat kaikki muut työsuhde-etuudet kuin lyhytaikaiset, työsuhteen päättymisen jälkeiset sekä työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet eivät perustu työsuoritukseen, vaan työsuhteen päättymiseen. Nämä etuudet koostuvat irtisanomiskorvauksista. Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet aiheutuvat joko konsernin päätöksestä päättää työsuhde, tai työntekijän päätöksestä hyväksyä konsernin tarjoamat etuudet vastikkeeksi työsuhteen päättämisestä. Kyseiset etuudet kirjataan aikaisempana seuraavista ajankohdista: kun S-Pankki ei enää voi peräytyä kyseisiä etuuksia koskevasta tarjouksestaan tai kun konserni kirjaa menon uudelleenjärjestelystä, jonka yhteydessä suoritetaan työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia.
1.1.1.11    Varaukset
Konserni kirjaa varauksen, kun sillä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan nykyarvoon.
1.1.1.12    Ehdolliset velat ja ehdolliset varat
Ehdollinen velka syntyy, kun konsernilla on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta tulevan tapahtuman myötä, joka ei ole konsernin määräysvallassa. Mikäli konsernilla on olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena, mutta maksuvelvoitteen toteutuminen ei ole todennäköistä, tai konserni ei pysty arvioimaan olemassa olevan velvoitteen määrää riittävän luotettavasti.
Ehdolliset varat syntyvät, kun konsernin hyväksi koituva taloudellinen hyöty on todennäköistä, mutta ei käytännössä varmaa ja taloudellinen hyöty riippuu tapahtumasta, joka ei ole konsernin määräysvallassa.
Ehdolliset varat ja velat esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietoina.
1.1.1.13    Oma pääoma
S-Pankin oma pääoma muodostuu eristä: Osakepääoma, Käyvän arvon rahasto, Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ja Kertyneet voittovarat.
1.1.1.14    Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
IFRS 9 -standardin mukaisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta perustuu sisäisiin malleihin, joihin sisältyy olettamia luottoriskin muutoksesta. Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytetään lisäksi johdon kerrointa. Sen avulla pyritään huomioimaan makrotaloudellisen tilanteen lisäksi malleissa käytettävien tekijöiden ja niiden taustaoletuksiin liittyvä epävarmuus sekä malliriski. Johdon kerroin vahvistetaan kuukausittain ja siinä huomioidaan viimeisin saatavilla oleva tieto makrotaloudellisesta näkymistä ja mallien taustaoletuksista.
IFRS tulkintakomitea antoi huhtikuussa 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä agendapäätöksessä tulkintakomitea tarkasteli, kirjaako asiakas IAS 38-standardia soveltaen sovelluksen konfiguroinnista ja räätälöinnistä aineettoman hyödykkeen, ja mikäli aineetonta hyödykettä ei kirjata, kuinka asiakas kirjaa kyseiset konfigurointi- ja räätälöintimenot. IFRIC:n agendapäätöksillä ei ole voimaantuloaikaa, joten niitä odotetaan sovellettavan niin pian kuin mahdollista.
Koska S-Pankki-konsernilla on käytössään pilvipalvelujärjestelyitä, olemme analysoineet, onko tällä agendapäätöksellä vaikutusta pilvipalveluiden käyttöönottomenoihin ja niihin sovellettaviin laatimisperiaatteisiin. Agendapäätöksen vaikutus konsernille vuonna 2021 on hyvin vähäinen, mutta pankki tiedostaa, että vaikutus saattaa laajemmissa SaaS palveluissa olla merkittävä, mikäli käyttöönottomenot eivät täytä aktivointikriteerejä.
Laatimisperiaatteita on kohdan 1.1.1.8. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet osalta täydennetty vuodelle 2021 lisäämällä periaatteisiin kohta ”Siirtosaamiset ja maksetut ennakot”.
1.1.1.15    Uudet standardit ja tulkinnat
Sovellettavat uudet ja muutetut standardit 31.12.2021
Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset 30.6.2021 jälkeen — Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava 1.4.2021 alkaen tilikausiin, jotka alkavat viimeistään 1.1.2021 tai sen jälkeen)
Muutos sallii vuokralle ottajien jättää kirjaamatta vuokrahelpotukset vuokrasopimusten muutoksina, mikäli helpotukset ovat Covid-19 -pandemian suora seuraus ja ne täyttävät tietyt ehdot.
Viitekorkouudistus – Vaihe 2 – Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 4:ään Vakuutussopimukset ja IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen vertailuarvoasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat muutokset). Muutoksilla ohjataan yhtiöitä esittämään hyödyllistä tietoa uudistuksen voimaantulon aiheuttamista vaikutuksista tilinpäätöksiin.
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2021 mennessä.
Costs of Fulfilling a Contract – Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista.
Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2018–2020 (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements) kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:
· IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – Subsidiary as a first-time adopter: Muutos yksinkertaistaa IFRS 1:n soveltamista tytäryrityksessä, josta tulee ensisiirtyjä myöhemmin kuin emoyrityksestä. Tytäryritys voi päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan määrään kuin konsernitilinpäätöksessä.
· IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – Fees in the ’10 per cent’ test for derecognition of financial liabilities: Muutoksella selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 %:n testiä palkkioiden osalta siten, että määritettäessä maksettuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot.
· IFRS 16 Vuokrasopimukset – Lease incentives – esimerkki 13: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi kyseiset maksut eivät ole kannustin.
· IAS 41 Maatalous –Taxation in fair value measurements: Muutoksella poistetaan IAS 41:n vaatimus, jonka mukaan yritys ei ota huomioon verotuksesta johtuvia rahavirtoja, kun käypää arvoa määritetään, siten yhtenäistäen käyvän arvon määrittämiseen liittyvät vaatimukset IAS 41:ssä IFRS 13:n Käyvän arvon määrittäminen kanssa. Rahavirtoja ja diskonttauskorkoja koskevien oletusten tulisi olla keskenään yhdenmukaisia, kun käyvän arvon määrittämiseen käytetään nykyarvomenetelmää, eli molemmissa käytetään joko ennen veroja tai verojen jälkeen määritettyä diskonttauskorkoa ja määritettyjä rahavirtoja.
Property, Plant and Equipment — Proceeds before Intended Use – Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti.
Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus – Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Muutokset päivittää IFRS 3:ssa olevan viittauksen ja sisältää viittauksen päivittämiseen liittyviä täsmennyksiä.
IFRS 17 Vakuutussopimukset (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aiempi käyttöönotto sallittua yhteisöille, jotka soveltavat myös IFRS 9 Rahoitusinstrumentit - ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardeja)
Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin.
Classification of Liabilities as Current or Non-current – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemiseksi lyhyt- tai pitkäaikaisiksi.
Disclosure of Accounting Policies – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin.
Definition of Accounting Estimates – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperiaatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja keskittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selventämiseen.
Deferred Tax related to Assets and Liabilities arising from a Single Transaction – Muutokset IAS 12:aan Tuloverot * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin tapahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.
Comparative Information – Muutokset IFRS 17 Vakuutussopimukset: IFRS 17 ja IFRS 9 alkuperäinen soveltaminen * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutoksella vähennetään vertailutietojen ristiriitoja, jotka aiheutuvat IFRS 9:n ja IFRS 17:n erilaisista siirtymävaatimuksista.
Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin * (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)
Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän.
Vaikutukset:
Edellä mainituilla tulevilla muutoksilla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia tulevien tilikausien tilinpäätöksiin.
Konsernin liitetieto 2: Konsernin riskit ja niiden hallinta
S-Pankki-konserni harjoittaa pankki- ja varainhoitotoimintaa. Toimintansa luonteen vuoksi riskeillä ja niiden hallinnalla on tärkeä merkitys liiketoiminnan johtamisen ja toimintaympäristön muutosten hallinnan näkökulmasta. Riskienhallinnan tärkeimpänä tavoitteena on ylläpitää kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden taso hallituksen määrittämien raja-arvojen yläpuolella, hallita maineriskiä ja turvata toiminnan häiriötön jatkuvuus sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
S-Pankin omien varojen määrän ja laadun on oltava jatkuvasti riittävä kattamaan toimintaan kohdistuvat riskit. Vakavaraisuussääntelyn mukaisten pääomavaateiden näkökulmasta S-Pankin merkittävimmät riskilajit ovat luottoriski ja operatiiviset riskit. Sääntelyn mukaisten pääomavaateiden ohella S-Pankki laskee sisäisesti riskiperusteisen pääomavaateen arvioidakseen kaikki toimintaansa liittyvät olennaiset riskit ja varmistaakseen kokonaisvaltaisen riskiprofiilin arvioinnin. S-Pankki altistuu toiminnassaan seuraaville rahoitusinstrumenteista johtuville riskeille; luotto- ja vastapuoliriski, likviditeettiriski, markkinariski ja operatiivinen riski.
Riski- ja vakavaraisuustietojen julkistaminen
S-Pankki noudattaa tiedonantovelvollisuuttaan julkistamalla tilinpäätöksessään tiedot riskeistä, niiden hallinnasta ja vakavaraisuudesta. Tilinpäätöksen hallituksen toimintakertomus sisältää yleiskuvaksen riskienhallinnasta ja sen tavoitteista. Toimintakertomuksessa esitetään avaintiedot S-Pankin riskiasemasta, vakavaraisuudesta sekä omista varoista.
EU:n vakavaraisuusasetuksen mukainen Pilari 3 -raportti (”Capital and Risk Management Report”), jossa käsitellään kattavasti riskienhallintaa ja riskiasemaa julkistetaan tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana. Raportti on saatavilla S-Pankin verkkosivuilta, joilta löytyvät myös selvitykset S-Pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmistä sekä palkitsemisjärjestelmistä.
1.1.1.16    Riskienhallinnan järjestäminen
S-Pankin riskienhallinta on rakennettu kolmen puolustuslinjan periaatteelle. Ensimmäinen puolustuslinja muodostuu konsernin liike- ja tukitoiminnoista, jotka harjoittavat S-Pankin strategian ja liiketoimintasuunnitelman mukaista liiketoimintaa. Ne vastaavat riskinotosta, riskien tunnistamisesta, päivittäisestä riskienhallinnasta sekä riskien raportoinnista.
Toinen puolustuslinja muodostuu konsernitasoisista, liiketoiminnasta riippumattomista toiminnoista, joita ovat Riskit ja Compliance. Ne vastaavat konsernin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehikosta ja sen ajantasaisuudesta sekä riskiaseman raportoinnista ylimmälle johdolle. Riskienvalvonta seuraa ja arvioi konsernin riskinottoa, riskien tunnistamista ja riskienhallinnan tehokkuutta. Riskienvalvonta valvoo kokonaisriskistrategian toteutumista ja kokonaisriskipositiota suhteessa riskinkantokykyyn ja riskinottohalukkuuteen. Compliance arvioi ja valvoo S-Pankkia velvoittavan ulkoisen sääntelyn, sisäisten ohjeiden ja S-Pankin johdon päätösten noudattamista.
Sisäinen tarkastus muodostaa kolmannen puolustuslinjan ja on tarkastettavista toiminnoista riippumatonta. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tarkastaa ja arvioida konsernin toteuttaman riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta. Sisäinen tarkastus arvioi täten myös Riskit ja Compliance toimintoa.
Seuraava kuvio esittää S-Pankin hallinnollista rakennetta riskienhallinnan näkökulmasta. Seuraavassa käsitellään toimielimien olennaiset roolit ja vastuut riskienhallintaan liittyen.
S-Pankki-konsernin hallinnollinen rakenne
Hallitus
S-Pankki-konsernin riskienhallinnan kokonaisvastuu on emoyhtiön hallituksella, joka vastaa konsernin toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Hallitus vahvistaa kokonaisriskistrategian ja määrittelee S-Pankin riskinkantokyvyn, riskinottohalukkuuden ja riskienhallinnan tavoitteet sekä vastaa siitä, että konsernissa on niitä tukevat ja toteuttavat toiminta- ja riskienhallintaperiaatteet sekä riittävä sisäinen valvonta. Lisäksi hallitus hyväksyy riskilajikohtaiset hallintaan ja valvontaan liittyvät periaatteet, malliriskien hallinnan periaatteet sekä asettaa riskeille limiitit osana kokonaisriskistrategiaa.
Hallitus vastaa siitä, että S-Pankilla on jatkuvasti riittävästi pääomaa kattamaan kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit ja siitä, että konsernin riskinkantokyky on riittävä. Hallitus seuraa pääomien kehittymistä, niiden allokointia ja riskilimiittejä sekä päättää pääomitus- ja rahoitusjärjestelyistä ja niiden toimeenpanosta.
Hallitusta avustavat työssään Riski- ja tarkastusvaliokunta sekä Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta, joilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Kumpikin valiokunta koostuu hallituksen jäsenistä.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
S-Pankin toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana vastaa riskienhallinnan käytännön toteutuksesta sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä hallituksen asettamien periaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana vastaa siitä, että S-Pankin strategiaprosessissa ja toiminnan suunnittelussa sekä riskienhallinnassa huomioidaan tavoitteet ja limiitit riskinkantokyvyn ja riskinottohalukkuuden osalta. Lisäksi he vastaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja tavoitteita uhkaavien riskien valvonnasta ja hallinnasta.
Liike- ja tukitoiminnot
S-Pankin liike- ja tukitoimintojen johtajat vastaavat ensisijaisesti omien vastuualueidensa riskeistä ja siitä, että yksiköiden toimintaa toteutetaan S-Pankin ohjeiden ja periaatteiden mukaisesti. Lisäksi liike- ja tukitoiminnot vastaavat omista riskeistään annettujen limiittien puitteissa. Siten liike- ja tukitoimintojen vastuulla on toimintaansa liittyvien riskien tunnistaminen ja arviointi, niiden hallinta ja seuranta sekä sisäisen valvonnan toteuttaminen. Kukin liike- ja tukitoiminto vastaa siitä, että sen omistaman toiminnan kokonaisuus, toiminnalliset ehdot ja riskienhallinnan edellytykset on kuvattu selkeästi ja riittävästi.
Liiketoiminnoilla on omat johtoryhmät, joihin kuuluu liike- ja tukitoimintayksiköiden johtajia. Johtoryhmät vastaavat määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toimeenpanosta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä liiketoiminnan kehittämisestä ja kannattavuudesta. Liike- ja tukitoimintojen tehtävien toteuttamisen tueksi on perustettu komiteoita, jotka toimivat työjärjestystensä mukaisesti. Liiketoiminnot voivat tarvittaessa tiukentaa hallituksen vahvistamia riskilimiittejä ja asettaa omia riskirajoja.
Riskikomitea
Riskikomitean päätehtävä on varmistua siitä, että hallitus ja Riski- ja tarkastusvaliokunta saavat S-Pankin riskeihin, niiden hallintaan ja vakavaraisuuteen liittyvät riittävät ja olennaiset tiedot tehtäviensä ja vastuidensa hoitamiseksi sekä päätöksentekonsa tueksi. Komitea vahvistaa keskeiset riskienhallintaan liittyvät periaatteet ja menettelyt Riski- ja tarkastusvaliokunnan käsiteltäväksi ja hallituksen päätettäväksi. Riskikomitea varmistaa myös, että päätösesitykset ovat sääntelyn mukaisia ja noudattavat hallituksen määrittelemää riskinkantokykyä ja riskinottohalukkuutta. Riskikomitea vahvistaa keskeiset riskimallit, joiden avulla arvioidaan esimerkiksi pääomien ja likviditeetin riittävyyttä.
Riippumattomat toiminnot
Riskienvalvonnan tehtävänä on seurata ja arvioida kokonaisvaltaisesti S-Pankin riskinottotasoa sekä riskienhallinnan toteutumista. Riskienvalvontatoiminto kehittää ja ylläpitää riskienhallinnan viitekehystä, valvoo kokonaisriskistrategian toimeenpanoa ja kokonaisriskipositiota sekä varmistaa, että S-Pankin ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen riskinkantokykyyn ja määriteltyihin tavoitteisiin. Riskienvalvontatoiminto ylläpitää ja kehittää menetelmiä riskien mittaamiseen, arviointiin ja raportointiin sekä tukee liiketoimintoja riskien tunnistamisessa ja niiden hallinnan toteutuksessa. Riskienvalvontatoiminto raportoi säännöllisesti S-Pankin riskeistä, riskiasemasta ja riskienhallinnan tasosta S-Pankin johdolle, Riskikomitealle, Riski- ja tarkastusvalio-kunnalle, hallitukselle ja viranomaisille.
Compliance ja operatiivisten riskien valvonta arvioi ja valvoo S-Pankkia velvoittavan ulkoisen sääntelyn, sisäisten ohjeiden ja S-Pankin johdon päätösten noudattamista. Compliancen ja operatiivisten riskien valvonnan tehtävänä on huolehtia siitä, että S-Pankissa on riittävät ja asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat, joilla säännösten noudattamisesta ja operatiivisten riskien hallinnasta varmistutaan.
Sisäinen tarkastus on riippumatonta arviointi- ja varmennustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta konserninlaajuisesti. Näitä arvioidaan riskilähtöisesti hallituksen vuosittain hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tehdessään suunnitelman mukaisia tarkastuksia sisäinen tarkastus perustaa tarkastuksessa käytetyt kriteerit ulkoiseen sääntelyyn, sisäisiin ohjeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Sisäinen tarkastus arvioi myös compliance ja riskienvalvonta toimintoja.
1.1.1.17    Riskien seuranta, valvonta ja raportointi
Riskejä mitataan, seurataan, valvotaan ja raportoidaan siten, että S-Pankin hallituksella ja toimivalla johdolla on riittävä ja olennainen tieto toiminnan riskeistä ja niiden hallinnasta. S-Pankin sisäinen riskiraportointiprosessi pitää sisällään taloudellisen raportoinnin ohella säännöllisiä analyyseja hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamisesta. Riskinottoa suhteessa riskinottohalukkuuteen ja -kantokykyyn seurataan säännöllisesti ja sitä arvioidaan muun muassa pääoma-, likviditeetti- ja elvytyssuunnitelmaa päivitettäessä, strategiakäsittelyn yhteydessä sekä päätettäessä S-Pankin kannalta merkittävistä liiketoimintahankkeista tai investoinneista. Riskien raportointi ja seurantakäytännöt edesauttavat viestintää asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja vakaan riskikulttuurin ylläpitämistä organisaatiossa. Oheinen kuvio havainnollistaa yleistä riskiraportointia S-Pankissa.
Riskejä seurataan S-Pankissa jatkuvasti osana työtehtäviä. Jokaisen työntekijän vastuulla on havainnoida riskienhallinnan toteutumista omalla vastuualueellaan ja raportoida mahdollisista poikkeamista sekä riskienhallinnan puutteista sovittujen menettelyjen mukaisesti. Riskienhallinnan valvonta perustuu S-Pankissa tehtävien eriyttämiseen ja riippumattomaan vuosisuunnitelman mukaiseen valvontaan.
Yleinen riskiraportointi  S-Pankissa
Osana jatkuvaa riskiraportointia S-Pankin ja konsernin yhtiöiden riskiasemaa ja riskienhallinnan käytännön toteutusta suhteessa riskinottohalukkuuteen ja riskilimiitteihin arvioidaan päivittäin. Markkina- ja likviditeettiriskiä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Luottoriskiä, vakavaraisuutta ja operatiivisia riskejä seurataan jatkuvasti ja niistä raportoidaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja aina tarvittaessa.
Riskienvalvontatoiminto vastaa keskeisiä riskejä ja riskienhallinnan tasoa kuvaavien raporttien tuottamisesta S-Pankin johdolle, Riskikomitealle, Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle oheisen kuvion mukaisesti. Säännöllisen raportoinnin ohella edellä mainituille tahoille toimitetaan erillinen raportti ja analyysi, mikäli toiminnassa tapahtuu riskeihin tai pääoman riittävyyteen vaikuttavia merkittäviä muutoksia tai poikkeuksia.
Riskienvalvonnan liiketoiminnoista riippumaton raportointi
Sisäinen tarkastus arvioi riskien ja pääoman hallintaa koskevia prosesseja vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Sisäinen tarkastus raportoi säännöllisesti tarkastusten tuloksista, keskeisistä tarkastushavainnoista, mahdollisista toiminnan parantamiseen tähtäävistä suosituksista ja tarkastussuunnitelman toteutumisesta Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle sekä muille tarvittaville organisaation tahoille.
1.1.1.18    Vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinta
Vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinta ovat riskienhallintaprosessin keskeisiä osia. Vakaan pääoman ja likviditeetin hallinnan tavoitteena on varmistaa, että S-Pankilla on jatkuvasti tarkoituksenmukainen pääoma- ja likviditeettiasema strategisten liiketoimintatavoitteidensa saavuttamiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että S-Pankin pääoma- ja likviditeettipuskurit ovat riittävällä tasolla suhteessa mahdollisiin odottamattomiin tapahtumiin. Vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinta perustuu ennakoivaan lähestymistapaan, jossa huomioidaan S-Pankin strategia, toiminnansuunnittelu ja kokonaisriskistrategia. Oheinen kuvio havainnollistaa vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinnan viitekehystä.
Vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinnan viitekehys
ICLAAP-prosessi
Säännöllisten ICAAP- (Internal Capital Adequacy Assessment Process) ja ILAAP-prosessien (Internal Liquidity Adequacy Assesment Process) lopputulemat on yhdistetty ICLAAP-raporttiin, jonka S-Pankki laatii vähintään vuosittain ja tarpeen mukaan. Prosessi alkaa strategisilla ja kokonaisvaltaisilla riskianalyyseilla. S-Pankki hyödyntää erilaisia stressiskenaarioita sen arvioimiseksi, miten mahdolliset epäsuotuisat muutokset saattaisivat vaikuttaa konsernin tai sen yksittäisen yhtiön vakavaraisuuden, kannattavuuden sekä likviditeetin kehittymiseen tietyllä aikajänteellä. Huomioitavia tekijöitä ovat erilaiset kehitysmuutokset makrotaloudessa, sääntelyssä ja kilpailuympäristössä. Prosessi sisältää myös ennusteet pääomavaatimuksista, käytettävissä olevasta pääomasta sekä uusien säädösten vaikutuksista. Lisäksi skenaarioihin sisältyvät oletettavat muutokset S-Pankin liiketoiminnan volyymeissa ja asiakkaiden käyttäytymisessä.
Sisäinen pääomasuunnitelma ja vakavaraisuuden hallintaprosessi (ICAAP) sisältää kattavan katsauksen S-Pankin pääomien ja riskipositioiden kehittymiseen erilaisissa riskiskenaarioissa. Skenaarioanalyysin tulosten perusteella johdetaan tarvittavat toimenpiteet ja sopeuttamiskeinot, joilla varmistetaan riittävä pääomien ja omien varojen asema. Likviditeettisuunnitelma (ILAAP) yhdessä pääomasuunnitelman kanssa antaa kattavan kuvan S-Pankin likviditeettiriskiasemasta erilaisissa stressatuissa liiketoiminta- ja markkinaskenaarioissa. Maksuvalmiuden riittävyyden testaamisen lähtökohtana on varmistaa likvidien varojen riittävyys kattamaan odottamattomat likviditeetin ulosvirtaukset sekä pitämään likviditeetin (Liquidity Coverage Ratio, LCR) ja pysyvän varainhankinnan riittävyyden (Net Stable Funding Ratio, NSFR) -suhdelukujen vaihtelut säännellyissä rajoissa. Stressitestien tuloksia hyödynnetään vakavaraisuus- ja likviditeettiposition sekä kannattavuuden hallinnassa ja riskinottohalukkuuden määrittämisessä. Pääoma- ja likviditeettisuunnitelmissa kuvataan myös negatiivisiin skenaarioihin liittyvät toimenpiteet, jotka voidaan tarvittaessa toteuttaa pääomien palauttamiseksi riskinkantokyvyn mukaisille tasoille. ICLAAP-prosessissa huomioidaan S-Pankin kannalta olennaiset riskityypit. Oheinen kuvio havainnollistaa ICLAAP-prosessin etenemistä.
Vakavaraisuusasetuksen mukaiseen pieneen kaupankäyntisalkkuun sisällytettävien erien määrä on sisäisesti asetettujen limiittien mukaisesti vähäinen, eikä S-Pankille siten muodostu pilari 1:n mukaista markkinariskin pääomavaadetta. ICLAAP-prosessissa ja taloudellisen pääomavaateen (pilari 2) laskennassa markkinariskiä synnyttävien erien pääomien riittävyyttä arvioidaan markkinariskiviitekehyksen alla S-Pankin sisäisten parametrien ja mallien mukaisesti.
ICLAAP-prosessi
1.1.1.19    Luotto- ja vastapuoliriskit
S-Pankki keskittyy toiminnassaan korttiluottoihin sekä henkilöasiakkaiden kulutus- ja asuntoluottoihin. Yritysluottokanta painottuu uusien ja rakenteilla olevien asunto-osakeyhtiöiden vakuudelliseen rahoittamiseen. S-Pankin luottoriskiprofiili on matala, konservatiivisen riskinottohalukkuuden mukaisesti. Alhaisen luottoriskiprofiilin ylläpitämistä tukevat huolellinen luottoriskienhallinta ja -seuranta.
Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, eli laiminlyö maksuvelvollisuutensa ja tästä aiheutuu luottotappio S-Pankille. Riskiä saattaa realisoitua esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaan taloudellisessa tilanteessa tai vakuuden arvossa tapahtuu muutoksia luoton elinkaaren aikana.
Hallitus hyväksyy luottoriskistrategian ja luottopäätösvaltuudet, jotka noudattavat hyvää pankki- ja luotonantotapaa sekä ulkoista sääntelyä. Luottoriskistrategia sisältää keskeiset luotonannon tavoitteet ja rajat, jotka perustuvat S-Pankin strategiaan, siitä johdettavaan toimintasuunnitelmaan ja kokonaisriskistrategiaan. Treasury-yksikön sijoitustoiminnan riskit ja niihin liittyvät limiitit on kuvattu osana yksikön vuosittaista sijoitussuunnitelmaa.
Luottoriskiä hallitaan liike- ja tukitoiminnoissa konsernin kokonaisriskistrategiassa, luottoriskistrategiassa ja Treasury-yksikön sijoitussuunnitelmassa määriteltyjen periaatteiden ja limiittien puitteissa. Tällä tavoin varmistetaan, että otettuihin riskeihin on varattu riittävästi pääomia ja että riskinottohalukkuuden sekä riskienhallinnan tavoitteet toteutuvat. Luottoriskin hallinnan kokonaisuuteen kuuluvat luotonmyöntöprosessi, limiitit, luottoriskiä vähentävät tekijät, kuten vakuuksien hallinta ja takaukset, hinnoittelu sekä luottoriskin seuranta, valvonta ja raportointi.
S-Pankin luottoriskiasema
Luottoriski on merkittävin riskilaji S-Pankissa. Tase-erien bruttokirjanpitoarvo, josta luottoriskiä pääasiassa muodostuu, oli tilikauden lopussa yhteensä 8 520,1 miljoonaa euroa (7 643,2). Kasvu selittyy pääosin strategianmukaisella luotonannon kasvulla, joka oli vahvaa etenkin henkilöasiakkaiden asuntolainoissa. Kuviossa on esitetty S-Pankin luottoriskivastuiden tasearvot ja niiden odotettavissa oleviin luottotappioihin liittyvät varaukset, jotka olivat 19,8 miljoonaa euroa (18,6). Saamiset asiakkailta -erä koostuu pääosin henkilö- ja yritysasiakkaiden luottojen kirjanpitoarvosta sisältäen niiden kertyneet korot. Saamistodistusten odotettavissa olevat luottotappiot 0,6 miljoonaa euroa (0,7) kirjataan käyvän arvon rahaston kautta, kun taas muilta osin ECL 19,2 miljoonaa euroa (17,8), vähennetään suoraan saamiset asiakkailta -erän bruttokirjanpitoarvosta.
Taseen luottoriskivastuut ja odotettavissa olevat luottotappiot
S-Pankin olennaisimmat luottoriskivastuut, noin 72 prosenttia (72) tase-erien bruttokirjanpitoarvosta, muodostuu saamiset asiakkailta tase-erästä. Kyseiseen erään kohdistuu myös merkittävin ECL-varaus, jonka jakaumaa havainnollistetaan oheisessa kuviossa. Tarkemmalla tasolla tarkasteltuna pääosa tästä ECL-varauksesta aiheutuu henkilöasiakkaiden vakuudettomasta ja vakuudellisesta luotonannosta.
Saamiset asiakkailta ja erään liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot luottosalkuittain

 

 

Odotettavissa oleviin luottotappioihin liittyvä kokonaisvaraus, sisältäen myös taseen ulkopuolisiin vastuisiin liittyvä ECL-varaus, oli katsauskauden lopussa 20,6 miljoonaa euroa (19,6). Kattavuusaste havainnollistaa ECL-varauksen osuutta vastuun määrästä. Koko lainasalkun kattavuusaste laski 0,22 (0,23) prosentin tasolle ja pysyi S-Pankin hallituksen luottoriskistrategiassa asettaman riskinottohalukkuuden puitteissa.
Riskikeskittymät
Keskittymisriskiä voi muodostua, mikäli S-Pankin vastuut ovat keskittyneet maantietieteellisesti, toimialakohtaisesti, vakuuslajeittain tai tietyille suurille asiakaskokonaisuuksille. Keskittymäriskejä hallitaan asetettujen limiittien avulla ja niitä seurataan säännöllisesti osana johdon riskiraporttia. Lisäksi keskittymäriskejä arvioidaan stressitestien avulla pääomasuunnitelman (ICLAAP) yhteydessä ja ne huomioidaan taloudellisen pääomavaateen (pilari 2) laskennassa.
Maantieteellisesti suurin osa, noin 94 prosenttia (94), S-Pankin vastuista kohdistuu Suomeen ja toiseksi eniten muihin Pohjoismaihin, noin 4 prosenttia (4). Maantieteellistä keskittymäriskiä ei pidetä merkityksellisenä, eikä vastuiden maantieteellisessä jakaumassa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa edelliseen vuoteen.  Suomen sisällä alueellista keskittymäriskiä pienentää asiakaskunnan ja vakuuksien jakautuminen eri alueille, koska S-Pankin asiakaskunta on henkilöasiakkaiden luotonannon osalta lukumäärältään suuri. Luottoportfoliot jakautuvat myös eri luottotuotteiden kesken.  Luottojen jakautumista alueellisesti ohjataan luottoriskistrategiassa määritellyin tavoittein, joilla pyritään varmistamaan myönnettävien luottojen kohdentuminen suuriin kaupunkeihin ja niiden työssäkäyntialueille erityisesti vakuudellisten luottojen osalta. Suomen ulkopuolella sijaitsevat vastuut ovat Treasury-yksikön sijoituksia.
Seuraava taulukko kuvaa S-Pankin tase-erien ja taseen ulkopuolisten vastuiden jakautumista toimialoittain. Noin 65 prosenttia (65) S-Pankin vastuista on sellaisia, joilla ei ole toimialaluokkaa, koska ne sisältävät pääasiassa henkilöasiakkaiden luottoja. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialaan sisältyy vastuita keskuspankeille, laitoksille ja katettuja joukkovelkakirjalainoja, jotka eivät muodosta varsinaista riskikeskittymää. Yritysluotonanto kohdistuu pääasiassa uusien asunto-osakeyhtiöiden rakentamiseen. Rakentamisvaiheen jälkeen luottoriski jakautuu asunto-osakeyhtiön omistajien kesken, joten kyseiset vastuut eivät muodosta olennaista keskittymäriskiä. Vastuiden toimialan mukaisessa jakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa vuoteen 2020.
Tase-erien ja taseen ulkopuolisten vastuiden jakautuminen toimialoittain
Tase-erät 31.12.2021 (M€)	Rahoitus- ja vakuutustoiminta	Kiinteistöalan toiminta	Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaaliturva	Tukku- ja vähittäiskauppa	Valmistus	Muut toimialat	Ei toimialaa	Yhteensä
Käteiset varat	1 092,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	1 092,0
Saamiset luottolaitoksilta	25,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	25,1
Saamiset asiakkailta	82,1	902,5	0,0	1,0	0,1	17,8	5 089,9	6 093,4
Saamistodistukset	660,2	50,0	269,2	7,0	92,9	73,3	0,0	1 152,6
Osakkeet ja osuudet	31,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,4	0,0	31,6
Johdannaiset	0,6	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,6
Muut erät	1,2	0,0	0,6	0,0	0,0	0,0	104,0	105,8
Taseen ulkopuoliset	50,7	136,5	0,0	251,2	0,0	39,1	1 981,9	2 459,4
Yhteensä	1 943,0	1 089,0	269,8	259,2	93,0	130,5	7 175,8	10 960,3
Tase-erät 31.12.2020 (M€)	Rahoitus- ja vakuutustoiminta	Kiinteistöalan toiminta	Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaaliturva	Tukku- ja vähittäiskauppa	Valmistus	Muut toimialat	Ei toimialaa	Yhteensä
Käteiset varat	775,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	775,7
Saamiset luottolaitoksilta	33,9	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	33,9
Saamiset asiakkailta	71,4	871,7	0,0	3,4	0,1	15,9	4 488,4	5 450,9
Saamistodistukset	666,4	36,6	331,0	10,0	119,2	69,3	0,0	1 232,5
Osakkeet ja osuudet	27,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,4	0,0	28,1
Johdannaiset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut erät	0,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	103,7	104,2
Taseen ulkopuoliset	28,9	86,5	0,0	223,5	0,0	38,4	1 785,4	2 162,8
Yhteensä	1 604,5	994,8	331,0	237,0	119,3	124,1	6 377,5	9 788,1
Kiinteistövakuudet ovat S-Pankin merkittävin vakuuslajiryhmä keskittymäriskien näkökulmasta. Asuntojen hintakehitys vaikuttaa S-Pankin riskiasemaan, koska merkittävä osa kiinteistövakuuksista on asuntovakuuksia. Kiinteistövakuudet ovat kuitenkin hajautuneet suurelle määrälle yksittäisiä vakuuksia. Tätä riskiä hallitaan ohjaamalla luotonmyöntöä alueellisesti suuriin kaupunkeihin ja niiden työssäkäyntialueille. Vakuuksien arvoja seurataan ja päivitetään luoton elinkaaren aikana ja niiden ominaisuuksista ylläpidetään tietoa mahdollisten riskikeskittymien tunnistamiseksi ja hallinnoimiseksi. Kiinteistövakuuksien mahdollisten arvonmuutosten vaikutuksia konsernin vakavaraisuuteen ja pääomiin arvioidaan osana pääomasuunnitelman skenaarioanalyyseja. Vakuuksia ja niiden hallintaa on käsitelty tarkemmin jäljempänä (Vakuudet ja muut luoton laatua parantavat järjestelyt).
Asiakaskokonaisuuksiin liittyvää keskittymäriskiä voivat S-Pankille aiheuttaa pääasiassa yksittäiset suuret luottolaitos- ja yritysasiakaskokonaisuudet. Suuria asiakasriskejä hallitaan arvioimalla yritysasiakkaiden väliset yhteydet, asettamalla rajat asiakaskokonaisuuksien vastuille ja seuraamalla kyseisten vastuiden kehitystä yksittäin ja kokonaisuutena. Kyseinen riski huomioidaan osana S-Pankin taloudellisen pääoman (pilari 2) arviointia.
Lyhennysvapaat ja maksuohjelman muutokset
Lyhennysvapaan, tai muun maksuohjelman muutoksen kohteena olevien henkilöasiakasluottojen määrä laski huomattavasti tilikauden aikana 420 miljoonaan euroon (680), joka vastaa 8 % (15 %) osuutta kaikista henkilöasiakasvastuista. Lyhennysvapaiden määrä suhteutettuna luottokantaan palautui tilikauden loppupuolella koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Luvuissa on huomioitu myös luottosopimukseen sisältyvän lyhennysvapaamahdollisuuden käyttö. Lyhennysvapaita on ensisijaisesti myönnetty henkilöasiakkaille. S-Pankin yritysvastuissa ei ole erityisiä asiakas- tai toimialakeskittymiä, joille olisi tarjottu lyhennysvapaita tai maksuohjelman muutoksia.
Järjestämättömät saamiset ja lainanhoitojoustot
S-Pankki on soveltanut 1.1.2021 alkaen sääntelyuudistuksesta johtuvaa uutta maksukyvyttömyyden määritelmää. Muutoksen seurauksena maksukyvyttömien vastuiden, järjestämättömien saamisten ja IFRS 9 -standardin mukaisten luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden saamisten käsitteet yhdistettiin. Myös maksukyvyttömien vastuiden tervehtymisen kriteereitä tiukennettiin muutoksen yhteydessä.
Uuden maksukyvyttömyyden määritelmän vaikutus näkyy järjestämättömien saamisten bruttomääräisen kirjanpitoarvon kasvuna tasolle 39,3 miljoonaa euroa (32,4). Kasvu kirjattiin pääasiassa vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Kasvusta huolimatta, järjestämättömien saamisten suhdetta lainoihin ja ennakkomaksuihin (pois lukien keskuspankin käteisvarat ja vaadittaessa maksettavat talletukset) kuvaava NPL-suhde on kannan kasvun myötä pysynyt melko tasaisesti 0,6 prosentin tasolla (0,6). Kaikki järjestämättömät luotot ovat henkilöasiakkaiden vastuita.
NPL-suhde
Lainanhoitojoustoilla viitataan luottosopimuksille tehtäviin uudelleenjärjestelyihin (esimerkiksi lyhennysvapaat), joilla pyritään auttamaan asiakasta selviytymään väliaikaisista maksuvaikeuksista. Luottosopimusten uudelleenjärjestelyjen yhteydessä huomioidaan olennaisten sääntelyvaateiden täyttyminen, kuten esimerkiksi asiakkaan taloudellisen tilanteen arviointi ja hakemusten riskiperusteisuus. Viiveellä välittyvät koronapandemian vaikutukset kasvattivat lainanhoitojoustojen määrää alkuvuoden aikana. Lisäksi lainahoitojoustojen kasvuun vaikutti tehokkaampi lainahoitojoustojen tunnistusprosessi sekä tiukentuneet tervehtymisen kriteerit. Lainanhoitojoustojen kasvu myötävaikutti arvonalentumislaskennassa vaiheeseen 2 luokiteltujen luottojen määrään, jota on käsitelty tarkemmin liitetiedossa 10: saamisten arvonalentumiset. Pandemian vaikutukset kuitenkin vähenivät toisella vuosipuoliskolla, mikä näkyy uusien lainanhoitojoustojen kasvun tasaantumisena ja terveiden lainanhoitojoustojen osuuden kasvuna.
Katsauskauden lopussa taseen bruttomääräiset lainanhoitojoustolliset saamiset olivat yhteensä 109,9 miljoonaa euroa (65,7). Taseen lainanhoitojoustoista 88 prosenttia (84) oli terveitä joustoja. Oheinen kuvio esittää lainanhoitojoustojen suhteellisen osuuden. Bruttomääräisten terveiden lainanhoitojoustojen kirjanpitoarvo suhteessa lainoihin ja ennakkomaksuihin (pois lukien keskuspankin käteisvarat ja vaadittaessa maksettavat talletukset) oli 1,6 prosentin tasolla (1,0). Järjestämättömien lainanhoitojoustojen vastaava suhdeluku säilyi 0,2 prosentin tasolla (0,2). Kaikki lainanhoitojoustot liittyvät henkilöasiakkaisiin.
Lainanhoitojoustot
Saamisten arvonalentumiset
IFRS 9 -standardin mukaisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta perustuu sisäisiin malleihin, joihin sisältyy olettamia luottoriskin muutoksesta. Tämän lisäksi laskennassa huomioidaan tulevaisuuteen suuntautuva informaatio ja makrotaloudellinen tilanne johdon kertoimen avulla. Kuukausittain vahvistettavassa johdon kertoimessa huomioidaan viimeisin saatavilla oleva tieto makrotaloudellisesta näkymistä sekä malliriskiin ja mallien taustaoletuksiin liittyvät epävarmuustekijät.
Tilikauden aikana konsernin tuloslaskelmaan kirjattiin odotettavissa olevia ja lopullisia luottotappioita 21,4 miljoonaa euroa (28,0). Kirjattuja peruutuksia oli 5,7 miljoonaa euroa (4,4). Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot olivat näin ollen nettona yhteensä 15,7 miljoonaa euroa (23,6). S-Pankin ja konsernin välisissä luottotappioiden kirjaamisessa tai kirjauksissa ei ole eroavaisuuksia.
ECL-varaus kasvoi tilikauden aikana 1,1 miljoonaa euroa, josta uuden maksukyvyttömyyden määritelmän käyttöönoton osuus ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli noin miljoona euroa. Riskiparametreissä tapahtuneet muutokset pienensivät ECL-varausta 1,4 miljoonaa euroa suhteessa edelliseen vuoteen. Kyseiseen erään vaikuttavat muun muassa riskimallien antamat estimaatit sekä makrotaloudellista tilannetta ja johdon arviota heijastavat kertoimet. Makrotaloudellista tilannetta ja johdon arviota heijastavan kertoimen muutos kasvatti ECL-varausta noin 1,6 miljoonaa euroa tilikauden aikana.
S-Pankissa luottotappioita muodostuu eniten henkilöasiakkaiden vakuudettomista luotoista, jotka kirjataan luottotappioiksi jo aikaisessa vaiheessa (4–7 kuukauden sisällä saatavan erääntymisestä). Perintätoimistot kohdistavat kyseisiin luottoihin kuitenkin perintätoimenpiteitä, jotka lopulta palautusten kautta pienentävät tuloslaskelmaan kirjattuja luottotappiota. Tilikauden aikana kirjattiin lopullisina luottotappioina yhteensä 20,1 miljoonaa euroa (23,5) rahoitusvaroja, joihin edelleen kohdistuu perintätoimenpiteitä.
Muilta osin tappiota koskevissa vähennyserissä tapahtuneet muutokset ja siirtymät ovat luottoriskistrategian ja vallitsevan taloustilanteen mukaisella tasolla. Vaikutuksia käsitellään tarkemmin jäljempänä (Konsernin liitetieto 10: Saamisten arvonalentumiset). S-Pankilla ei ole rahoitusinstrumentteja, jotka ovat ostettuja tai alun perin myönnettyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja. Rahoitusinstrumenttien arvonalentumista, ja odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamenetelmiä on käsitelty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa (Rahoitusinstrumenttien arvonalentuminen ja Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta).
Vakuudet ja muut luoton laatua parantavat järjestelyt
S-Pankki käyttää vakuuksia ja muita luoton laatua parantavia järjestelyjä luottoriskien hallinnassa. Tällaisia järjestelyjä ovat muun muassa tavanomaiset takausmuodot, kuten valtiontakaus, henkilötakaus ja institutionaaliset takaussitoumukset. S-Pankin hallitus päättää hyväksyttävistä vakuuslajeista sekä niiden arvostusperiaatteista. Käytettävien vakuuksien ja takausten hyväksyttävyys, sitovuus, kattavuus ja realisoitavuus varmistetaan luotonmyöntöohjeissa määritellyillä tavoilla. Periaatteena on, että luottoja myönnetään vain asiakkaille, joiden takaisinmaksukyky on riittävän hyvä riippumatta mahdollisten vakuuksien arvosta.
Vakuudet arvostetaan vakuuslajista riippuen markkina-arvoonsa tai käypään arvoon. Varovaisuusperiaatteen nojalla luottoriskin vähentämisessä huomioidaan vakuuden arvoa pienentävä arvonleikkaus, jonka suuruus riippuu useista eri tekijöistä. Kiinteistövakuuksien arvoja seurataan ja päivitetään säännöllisesti luoton elinkaaren aikana. S-Pankki otti tilikauden aikana käyttöön uuden tilastolliseen mallinnukseen perustuvan kiinteistövakuuksien arvostusmenetelmän, jota hyödynnetään konservatiivisesti kiinteistövakuuksien käypien arvojen määrittämisessä yhdessä muiden menetelmien kanssa. S-Pankki ei ota omistukseensa vakuutena hallussaan olevia pantteja. Mikäli saatava muuttuu järjestämättömäksi, asiakas tai perintätoimisto voivat myydä vakuuden jäljellä olevan velan kattamiseksi.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa takausten ja vakuuksien vaikutus sekä sen realisointiin liittyvät epävarmuus ja kustannukset tulevat huomioiduksi tappio-osuutta (LGD = Loss Given Default) kuvaavien parametrien kautta. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta laskettaessa riskiä vähentävinä tekijöinä on käytetty pääasiassa kiinteistövakuuksia ja takauksen luonteisia luottosuojia (esimerkiksi valtiontakaukset opinto- ja asuntolainoissa sekä ulkopuolisen palveluntarjoajan henkilöasiakkaiden asuntolainaan kohdistuvat S-Asuntotakaukset). Tämän ohella S-Pankki käyttää muita vakuuksia ja takauksia luottoriskin vähentämiseksi, mutta niitä ei huomioida vakavaraisuuslaskennassa.
Kuvio Vakavaraisuudessa hyödynnettävien vakuuksien ja takausten jakauma esittää tarkemmalla tasolla vakavaraisuuslaskennassa hyödynnettyjen luoton laatua parantavien järjestelyjen jakaumaa. Noin 59,6 prosenttia (60,5) saamiset asiakkailta -erän bruttokirjanpitoarvosta ja kyseisen erän taseen ulkopuolisista sitoumuksista on suojattu vakavaraisuudessa hyödynnettävillä vakuuksilla ja takauksilla. Kiinteistövakuudella suojattujen vastuiden osuus on noin 85,6 prosenttia (86,5) ja takauksilla suojattujen puolestaan noin 14,3 prosenttia (13,4) suojatuista vastuista. Suomen valtio on merkittävin yksittäinen takaaja. Takauksiin sisältyy myös yhteistyökumppanin takausvakuutus, jonka vakuutuskohteena on S-Asuntolaina. S-Pankin vakuuslajeissa ja niiden arvostusperiaatteissa sekä suojattujen vastuiden kattavuudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2021 aikana.
Vakavaraisuudessa hyödynnettävien vakuuksien ja takausten jakauma
Luototussuhde (Loan-to-Value, LTV) kuvaa jäljellä olevaa kiinteistövakuudellisen lainan määrää prosentteina suhteessa lainan vakuutena olevan kiinteistövakuuden arvoon. S-Pankin LTV-laskennassa käytetään kiinteistövakuuden käypää arvoa luotonmyöntöhetkellä. Laskentaan sisältyvät asuntolainoihin kohdistuvat takausvakuutukset. Oheinen taulukko havainnollistaa henkilöasiakkaiden kiinteistövakuudellisten lainojen luototussuhteen jakaumaa.

 

 

Henkilöasiakkaiden asuntolainojen luototussuhteen (LTV) jakauma
LTV-luokka			LTV-luokka
31.12.2021	Osuus vastuista		31.12.2020	Osuus vastuista
0 – 50 %	16 %		0 – 50 %	17 %
50 – 60 %	13 %		50 – 60 %	13 %
60 –70 %	17 %		60 –70 %	18 %
70 – 80 %	29 %		70 – 80 %	29 %
80 – 90 %	19 %		80 – 90 %	19 %
90 – 100 %	4 %		90 – 100 %	3 %
> 100 %	2 %		> 100 %	1 %
Yhteensä	100 %		Yhteensä	100 %

 

 

Taulukko Vakuudet, jotka liittyvät arvoltaan alentuneisiin vastuisiin (vaihe 3) havainnollistaa luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvarojen (vaihe 3) osalta määrällistä informaatiota lainojen vakuutena olevista vakuuksista. Vaiheessa 3 olevien vakuudellisten vastuiden vakuusarvot kattavat vastuiden bruttokirjanpitoarvon.
Vakuudet, jotka liittyvät arvoltaan alentuneisiin vastuisiin (vaihe 3)
Arvoltaan alentuneet rahoitusvarat 31.12.2021 (M€)	Bruttokirjanpitoarvo	ECL-varaus	Netto-kirjanpitoarvo	Vakuuden käypä arvo
Henkilöasiakkaiden luotonanto	39,3	6,3	33,0	50,3
Yritysasiakkaiden luotonanto	0,0	0,0	0,0	0,0
Arvoltaan alentuneet rahoitusvarat yhteensä	39,3	6,3	33,0	50,3
Arvoltaan alentuneet rahoitusvarat 31.12.2020 (M€)	Bruttokirjanpitoarvo	ECL-varaus	Netto-kirjanpitoarvo	Vakuuden käypä arvo
Henkilöasiakkaiden luotonanto	28,6	4,2	24,4	36,5
Yritysasiakkaiden luotonanto	0,0	0,0	0,0	0,0
Arvoltaan alentuneet rahoitusvarat yhteensä	28,6	4,2	24,4	36,5
Vastapuoliriskit
S-Pankille muodostuu vastapuoliriskiä johdannaissopimuksista, joita pankki käyttää rahoitustaseen korkoriskin suojaukseen. Vastapuoliriskin laskennassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen mukaista uudistettua alkuperäisen hankinta-arvon menetelmää. Uudistetussa alkuperäisen hankinta-arvon menetelmässä huomioidaan vakavaraisuusasetuksen mukainen skaalauskerroin, johdannaissopimusten jälleenhankinta-arvo ja tulevaisuuden potentiaalinen luottoriski. Vastapuoliriskiä hallitaan nettoutussopimuksilla sekä selvittämällä johdannaiset ehdot täyttävän keskusvastapuolen kanssa. S-Pankki tekee johdannaisvastapuoliensa kanssa ISDA- (International Swaps and Derivatives Association) ja CSA-sopimukset (Credit Support Annex), jotka vähentävät vastapuoliriskiä. Nettoutussopimuksissa sovitaan yleisistä johdannaisiin liittyvistä ehdoista ja vakuuksien käytöstä vastapuolten välillä. Johdannaisia ja niiden riskienhallintaa käsitellään tarkemmin kappaleessa Markkinariskit.
Tilikauden lopussa vastapuoliriskin vastuuarvo oli 21,0 miljoonaa euroa (2,8). Vastuuarvon kasvu aiheutuu uudesta laskentamenetelmästä. Vastapuoliriski muodostui kokonaisuudessaan keskusvastapuoliselvitettävistä johdannaisista. Vastapuoliriskistä aiheutuva vähimmäispääomavaade oli erittäin alhainen.
Johdannaissopimuksiin liittyy myös vastuun arvonoikaisuriski (CVA = Credit Valuation Adjustment), joka viittaa johdannaissopimisten käyvän arvon oikaisuun vastapuolen luottoriskin huomioon ottamiseksi. Kyseinen oikaisu pitää sisällään vastapuolen luottomarginaalit sekä markkinariskitekijät, jotka ohjaavat johdannaisten arvostusta ja siten myös riskiä. Keskusvastapuolen kanssa selvitettävät johdannaiset eivät ole CVA laskennan piirissä, minkä vuoksi S-Pankille ei muodostunut vastuun arvonoikaisuriskiä (CVA) tilikauden lopussa.
Laadintaperiaatteissa on kuvattu johdannaisten luokittelua sekä laskentaa (Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja Johdannaiset ja suojauslaskenta). Johdannaisia ja suojauslaskentaa käsitellään myös liitetiedoissa (Konsernin liitetieto 21: Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta, S-Pankki Oyj:n liitetieto 17: Johdannaissopimukset ja S-Pankki Oyj:n liitetieto 18: Suojauslaskenta).
Seuranta ja raportointi
Pankkiliiketoimintaa hoitavat liiketoimintayksiköt vastaavat luottoriskien hallinnasta ja liike- ja tukitoiminnot seuraavat säännöllisesti taseen ja luottokannan kehitystä. Raporteilla seurataan muun muassa asetettujen tavoitteiden ja riskitasojen toteutumista, luottokannan jakautumista riskiluokkiin, luottojen alueellista jakautumista, riskikeskittymiä, vakuuksien arvoja, marginaalien toteutumista, riskiluokittelumallien toimivuutta ja luotonhallintaprosessien toimivuutta sekä ongelmasaamisia ja odotettavissa olevia luottotappioita.
Tämän ohella riskienvalvontatoiminto seuraa ja varmistaa, että liiketoiminnot toimivat kokonaisriskistrategian ja riskilajikohtaisesti määriteltyjen periaatteiden, asetettujen limiittien ja päätösvaltuuksien mukaisesti. Riskienvalvontatoiminto raportoi säännöllisesti S-Pankin luottoriskiprofiilista ja riskienhallinnan onnistumisesta S-Pankin johdolle, Riskikomitealle, Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.
1.1.1.20   Likviditeettiriskit
S-Pankki altistuu likviditeettiriskille asiakkaiden luotonannon ja sijoitustoiminnan yhteydessä sekä rahoitusaseman kautta. S-Pankin likviditeettiasema on vahva ja riskinottohalukkuus konservatiivinen. Likviditeettiaseman ylläpitämistä tuetaan aktiivisilla riskienhallintatoimenpiteillä ja jatkuvalla seurannalla. Treasury-yksikön sijoitustoiminnan päätavoitteena on varmistaa, että S-Pankin likviditeettiasema ylittää jatkuvasti sääntelyn ja sisäisesti asetettujen tavoitteiden minimitasot.
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan yhtäältä maksuvalmiusriskiä eli sitä, että pankki ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteistaan olemassa olevien varojensa puitteissa sekä toisaalta jälleenrahoitusriskiä eli sitä, että pankin jälleenrahoitus vaikeutuu tai sen kustannukset nousevat niin merkittävästi, että pankki ei kykene jatkamaan normaalien prosessiensa mukaista toimintaa. Likviditeettiriskin toteutumisen taustalla olevat syyt voivat olla pankki- tai markkinakohtaisia. S-Pankin likviditeettiriskin kannalta merkittävimpiä riskitekijöitä ovat talletuspako eri asiakassegmenteissä ja rahoituslimiittien äkillinen käyttöasteen nousu.
S-Pankki mittaa maksuvalmiutta viranomaisten määrittämillä LCR- ja NSFR- suhdeluvuilla sekä sisäisillä indikaattoreilla. Sisäisessä mallinnuksessa sovellettavat indikaattorit, niiden laskentaparametrit ja limiitit on hyväksytty S-Pankin hallituksessa, ja ne noudattavat kokonaisriskistrategian mukaista riskinottohalukkuutta. Limiittirakenteella varmistetaan, että likviditeettiasema täyttää jatkuvasti sisäiset tavoitetasot sekä sääntelyn asettamat vaatimukset.
Maksuvalmiusriskin hallinnan lähtökohtana on varmistaa, että S-Pankin likvidien varojen määrä ylittää likviditeettitarpeen, jolla maksuvalmius turvataan normaalissa ja stressatussa toimintaympäristössä lyhyellä (0–2 päivää), keskipitkällä (0–30 päivää) ja pitkällä (yli 30 päivää) aikavälillä. LCR-suhdeluvun ja sisäisten maksuvalmiusindikaattoreiden avulla seurataan S-Pankin likvidejä varoja ja hallinnoidaan maksuvalmiusriskiä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Pidemmän aikavälin likviditeettimittaria (NSFR) on käytetty mittaamaan pankkitoiminnan rakenteellista likviditeettiriskiä.
Sopimuksellisiin maturiteetteihin perustuva rahoitusvelkajakauma painottuu S-Pankin henkilöasiakastalletuksiin pohjautuvan rahoituksen johdosta 0–1 kuukauden maturiteettiluokkaan (Konsernin liitetieto 15: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma). Likviditeettiriskin näkökulmasta nämä talletukset ovat kuitenkin pysyvää rahoitusta, jonka tilastojen mukainen käyttäytymiseen perustuva maturiteetti on huomattavasti pidempää kuin yksi kuukausi. Johdannaisvelkojen osalta maturiteetti painottuu 1–5 vuoden luokkaan, joka vastaa suojattavan sijoitussalkun keskimaturiteettia.
Likviditeetin riskikeskittymät liittyvät tallettajien ja rahoituslimiittien asiakassegmenttien sekä likviditeettipuskurin keskittyneisyyteen. Asiakassegmenttiin liittyviä maksuvalmiuden keskittymisriskejä hallitaan sekä sisäisen mallin että LCR-sääntelyn mukaisin segmenttikohtaisin ulosvirtauskertoimin. Tällöin riskikeskittymien kasvu maksuvalmiuden kannalta riskillisessä segmentissä otetaan aina huomioon varaamalla kasvanutta keskittyneisyyttä vasten enemmän likvidejä varoja. Maksuvalmiuspuskurin keskittyneisyyttä rajaavat puolestaan vastapuolikohtaiset limiitit sekä LCR-sääntelyn mukaiset puskurin rakenteelle asetetut vaatimukset.
S-Pankin sisäinen likviditeettimallinnus on olennainen osa vuosittaista likviditeetin riittävyyden arviointiprosessia (ICLAAP). Sen yhteydessä laaditaan skenaarioanalyysien pohjalta ennusteita S-Pankin likviditeettiaseman muutoksista erilaisissa stressatuissa liiketoiminta- ja markkinaskenaarioissa ja näiden muutosten vaikutuksesta likviditeetin tunnuslukuihin. Prosessin tulokset raportoidaan S-Pankin johdolle ja hallitukselle. Likviditeetin stressitestejä on käsitelty luvussa Vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinta. S-Pankin likviditeetin hallinta sisältää myös likviditeetin jatkuvuussuunnitelman, joka määrittelee toimenpiteet likviditeetin riittävyyden varmistamiseksi normaalissa ja stressaantuneessa markkinaympäristössä.
S-Pankin likviditeettiriskin hallinnointi on delegoitu Treasury-yksikölle, joka vastaa lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja pysyvän rahoituksen riittävyydestä. Likviditeetinhallinnan vähimmäisvaatimuksiin lukeutuu myös keskuspankin vähimmäisvarantovelvoitteen ja viranomaisten LCR- ja NSFR-vaatimusten (Net Stable Funding Ratio) täyttäminen. Lisäksi likviditeetin hallintaan kuuluu vakuushallinta, eli huolehtiminen siitä, että S-Pankilla on käytettävissä riittävä määrä vakuuskelpoisia instrumentteja kattamaan mahdolliset vakuustarpeet.
S-Pankin likviditeettiriskiasema
S-Pankin likviditeettiasema on ollut vakaa ja vahva katsauskaudella. Seuraava taulukko havainnollistaa maksuvalmiutta mittaavan LCR-suhdeluvun pääeriä ja niiden muutoksia. Taulukossa on esitetty maksuvalmiuspuskuri markkina-arvoin sekä puskuriarvoin. Puskuriarvossa on huomioitu markkina-arvoihin sovelletut arvonalennukset (haircut).
Maksuvalmiutta mittaava LCR-suhdeluku oli 150 prosenttia (147). Maksuvalmiuspuskurista 88 prosenttia (86) oli erittäin korkean likviditeetin Level 1 -varoja ja 12 prosenttia (14) Level 2 -varoja. Puskuri koostuu panttaamattomista, laadukkaista ja hyvin nopeasti myytävistä sijoituksista.
Maksuvalmiusvaatimuksen pääerät
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), M€	31.12.2021		31.12.2020
	Markkina-arvo	Puskuriarvo	Markkina-arvo	Puskuriarvo
Level 1a	1 305,6	1 305,6	1 057,3	1 057,3
Aluehallinnoilta/paikallisviranomaisilta olevat varat	257,4	257,4	328,0	328,0
Keskushallinnoilta olevat varat	11,8	11,8	12,1	12,1
Nostettavissa olevat keskuspankkivarannot	1 036,4	1 036,4	717,3	717,3
Level 1b	157,3	146,2	196,2	182,5
Erittäin laadukkaat katetut joukkolainat	157,3	146,2	196,2	182,5
Level 2A	188,5	160,3	193,6	164,5
Laadukkaat katetut joukkolainat (kolmas maa, luottoluokka 1)	126,7	107,7	120,8	102,7
Laadukkaat katetut joukkolainat (luottoluokka 2)	61,9	52,6	72,8	61,9
Yritysten joukkolainat (luottoluokka 1)	0,0	0,0	0,0	0,0
Level 2b	77,8	38,9	64,6	32,3
Yritysten joukkolainat (luottoluokka 2 ja 3)	77,8	38,9	64,6	32,3
Yhteensä	1 729,2	1 651,0	1 511,7	1 436,6
Likviditeetin ulosvirtaukset yhteensä		1 141,4		1 026,3
Likviditeetin sisäänvirtaukset yhteensä		39,9		47,6
Maksuvalmiusvaatimus (%)		150 %		147 %
S-Pankin varainhankinta perustuu ensisijaisesti talletuskantaan ja sen pääasiallisena varainhankintalähteenä ovat avista-ehtoiset henkilöasiakkaiden käyttely- ja säästötilit. Tämän lisäksi rahoituslähteinä käytetään Treasury-yksikön tukkumarkkinatalletuksia yrityksiltä ja muilta luottolaitoksilta sekä sijoitustodistuksia. Varainhankintalähteet laajenivat vuoden 2021 aikana, kun kolmannen vuosineljänneksen lopussa S-Pankki laski onnistuneesti liikkeeseen 170 miljoonan euron senior preferred MREL eligible notes -joukkovelkakirjalainan. Kyseessä oli S-Pankin ensimmäinen liikkeeseenlasku MTN (Medium Term Note) -ohjelmansa alla. Kaupankäynti vaihtuvakorkoisella, 4.4.2025 erääntyvällä joukkovelkakirjalainalla, käynnistyi 6.10.2021 Nasdaq Helsingin pörssilistalla. Oheinen kuvio havainnollistaa S-Pankin varainhankinnan rahoitusrakennetta, joka oli tilikauden lopussa yhteensä 7 625,4 miljoonaa euroa (7 625,4). Vaikka S-Pankin varainhankinnan rakenne on keskittynyt henkilöasiakastalletuksiin, on sen varainhankinta erittäin hajaantunutta, koska henkilöasiakastalletuskannan keskimääräinen talletusmäärä on hyvin pieni. Tilikaudella 2021 sekä vähittäis- että yritystalletusten määrä jatkoi kasvuaan.
Rahoitusrakenne
Pysyvän varainhankinnan vaatimus NSFR (Net Stable Funding Ratio) mittaa pankin rakenteellista likviditeettiä ja pysyvän rahoituksen riittävyyttä. Seuraava taulukko kuvaa S-Pankin NSFR-suhdeluvun pääeriä ja kehitystä. Pysyvän varainhankinnan erien kasvua selittää talletuskannan kasvu sekä liikkeelle laskettu joukkovelkakirjalaina. Pysyvää varainhankintaa edellyttäviä eriä kasvatti ensisijaisesti antolainauksen kasvu. S-Pankin NSFR -suhdeluku on yleisesti vakaalla ja vahvalla tasolla.
Pysyvän varainhankinnan vaatimus NSFR
			31.12.2021	31.12.2020
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR)			Puskuriarvo	Puskuriarvo
Pysyvän varainhankinnan erät yhteensä			7 260,5	6 513,1
Pysyvää varainhankintaa edellyttävät erät yhteensä			4 803,6	4 308,1
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR)			151,1 %	151,2 %
Seuranta ja raportointi
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskejä seurataan päivittäin kassavirtaennusteella ja raportoidaan sekä LCR- että sisäisten indikaattoreiden osalta. Kuukausittainen raportointi sisältää NSFR-, varojen vakuussidonnaisuutta sekä varainhankinnan rakennetta koskevat indikaattorit. Riskienvalvontatoiminto valvoo S-Pankin likviditeettiriskien hallintaa ja käytössä olevia riskimallien toimivuutta sekä käyttöä. Keskeisimmät likviditeettiriskeihin liittyvät kokonaisuudet raportoidaan Treasury-yksikön ja Riskienvalvonnan toimesta S-Pankin johdolle, Riskikomitealle, Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.
1.1.1.21    Markkinariskit
S-Pankin markkinariski koostuu enimmäkseen luottopreemioriskistä (spread-riski) ja rahoitustaseen rakenteellisesta korkoriskistä. S-Pankki ei altistu merkittävästi muille markkinariskeille, kuten osake-, valuutta- tai kiinteistöriskeille. Markkinariskiä hallinnoidaan konservatiivisella riskinottohalukkuudella ja korkojohdannaisilla.
Yleisesti markkinariskillä tarkoitetaan markkina-arvojen, korkojen ja volatiliteetin epäedullisen muutoksen vaikutusta rahoitussopimusten markkina-arvoon ja sitä kautta pankin tulokseen ja taseeseen. S-Pankin markkinariski koostuu pääasiassa rahoitustaseen rakenteellisesta korkoriskistä ja saamistodistusten luottopreemioriskistä. Rahoitustaseen korkoriskiä muodostuu pankkiliiketoiminnan anto- ja ottolainauksesta sekä Treasury-yksikön sijoituksista ja varainhankinnasta. Konsernin rahoitustaseessa on pienissä määrin osake-, valuutta- ja kiinteistöriskiä. Markkinariskejä tarkastellaan rahoitustaseen nykyarvo- ja korkotuloriskin sekä luottopreemioriskin kannalta. Markkinariskejä mitataan allokaatiojakauman, herkkyyslukujen, stressitestien ja skenaarioanalyysien avulla.
Vakavaraisuusasetuksen mukaiseen pieneen kaupankäyntisalkkuun sisällytettävien erien määrä on sisäisesti asetettujen limiittien mukaisesti vähäinen, eikä S-Pankille siten muodostu pilari 1:n mukaista markkinariskin pääomavaadetta. Markkinariskiä mitataan sisäisillä riskimalleilla osana taloudellista pääomavaadetta (pilari 2). Markkinariskilajit sekä niiden keskinäisiin korrelaatioihin perustuvat kokonaismarkkinariskiä vähentävät hajautushyödyt huomioidaan sisäisessä pääomien ja likviditeetin riittävyyden arviointiprosessissa (ICLAAP).
Markkinariskien hallinnassa S-Pankin tavoitteena on hallita markkinahintojen heilahteluista aiheutuvat odottamattomat muutokset S-Pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen sekä optimoida oman pääoman tuotto riskinottohalukkuuden puitteissa. Hallinnassa korostuu erityisesti ulkoisen toimintaympäristön seuranta ja ennakointi. Markkinariskien hallinta perustuu konservatiiviseen riskinottohalukkuuteen ja siitä johdettuihin riskilimiitteihin, joita seurataan ja raportoidaan aktiivisesti S-Pankin johdolle. Hallitus on asettanut enimmäismäärän arvostettavien erien nykyarvoriskille, korkotuloriskille ja luottopreemioriskille. Rahoitustaseen korkoriskiä seurataan korkogap-analyysillä, jossa velat ja saamiset on ryhmitelty aikaperiodeihin korkosidonnaisuuden perusteella. Korkokäyrämuutosten vaikutuksia S-Pankin korkoriskiasemaan seurataan päivittäin markkinahintojen heilahduksille alttiiden tase-erien nykyarvomenetelmällä sekä kuukausittain tuloriski- ja nykyarvomenetelmällä. Markkinariskikeskittymiä hallitaan konserni- ja liiketoimintason limiiteillä, jotka määritellään rahamääräisinä markkinariskiherkkyyksinä. Treasury-yksikkö on vastuussa konsernin markkinariskien operatiivisesta hallinnasta saamiensa valtuuksien puitteissa.
Rahoitustaseen korkoriski
Pääosa S-Pankin markkinariskistä syntyy rahoitustaseen korkoriskistä (IRRBB, Interest Rate Risk in the Banking Book). Rahoitustaseen korkoriskiä muodostuu pankkiliiketoiminnan anto- ja ottolainauksesta sekä pankkiliiketoiminnan alaisen Treasury-yksikön sijoituksista. S-Pankki käyttää johdannaisia suojatessaan rahoitustaseen korkoriskiä. Suojaavat johdannaisinstrumentit koostuivat 31.12.2021 keskusvastapuolen kanssa selvitettävistä koronvaihtosopimuksista. Johdannaisia ja suojauslaskentaa on kuvattu laadintaperiaatteissa (Johdannaiset ja suojauslaskenta) sekä liitteessä Konsernin liitetieto 21: Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.
Rahoitustaseen rakenteellinen korkoriski aiheutuu saamisten ja velkojen toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista ja maturiteeteista, jonka seurauksena pankkitoiminnan tuleva korkokate (korkotuloriski) ja taseen nettonykyarvo (nykyarvoriski) eivät ole täysin ennustettavissa. Tulo- ja nykyarvoriski mittaavat riskejä eri näkökulmista. Nykyarvoriski mittaa taseen velkojen ja saatavien nettonykyarvon eli teoreettisen oman pääoman taloudellisen arvon. Tuloriskillä simuloidaan riskien realisoitumisen vaikutuksia S-Pankin tulokseen määrätyn ajanjakson aikana. Tuloriski -100bps korkoskenaariossa oli -9,1 miljoonaa euroa (-11,6). S-Pankki laskee nykyarvoriskiä koko taseen erien lisäksi käypään arvoon arvostettaville erille. Korkokäyrän nopea ja hetkellinenkin muodonmuutos voi synnyttää välittömän tappion käyvin arvoin arvostettaville erille, mikä näkyy muutoksena joko käyvän arvon rahastossa tai tuloksessa. Arvostettavien erien korkoriski +100bps korkoskenaariossa oli -11,1 miljoonaa euroa (-9,3). Taulukko Rahoitusvarojen- ja velkojen jakauma korkosidonnaisuuden mukaan kuvaa pankin korkoriskiasemaa tilikauden lopussa.
Korkoriskin hallinta
Korkoriskiä hallitaan suunnittelemalla taserakennetta, kuten varojen ja velkojen maturiteettia ja korkosidonnaisuutta, sekä korkojohdannaissopimuksilla. Korkoriskiasemaa kuvaa seuraava taulukko, jossa esitetään rahoitusvarojen- ja velkojen jakauma korkosidonnaisuuden mukaan sekä Konsernin liitetieto 15: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma. S-Pankin varojen ja velkojen korkosidonnaisuuksissa suurin korkoriskin nykyarvoriskiä synnyttävä epätasapaino syntyy eräpäivättömistä talletuksista, joiden laskennallinen korontarkistuspäivä määräytyy sisäisen mallin mukaisesti. Sisäisen mallin oletuksissa on huomioitu ohjeistus kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyvän korkoriskin hallinnasta (IRRBB).

 

 

Rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma korkosidonnaisuuden  mukaan
Rahoitusvarat ja -velat 31.12.2021, M€		0–3 kuukautta	3– 12 kuukautta	1–5 vuotta	5–10 vuotta	Yli 10 vuotta	Yhteensä
	Käteiset varat	1 092,0	0,0	0,0	0,0	0,0	1 092,0
	Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	61,0	85,0	498,0	41,0	0,0	685,0
	Saamiset luottolaitoksilta	25,0	0,0	0,0	0,0	0,0	25,0
	Saamiset asiakkailta	2 363,0	3 600,0	90,0	33,0	0,0	6 086,0
	Saamistodistukset	179,0	81,0	179,0	25,0	0,0	464,0
	Johdannaissopimukset	0,0	0,0	1,0	0,0	0,0	1,0
Rahoitusvarat yhteensä		3 721,0	3 767,0	767,0	99,0	0,0	8 353,0
	Velat luottolaitoksille	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
	Velat asiakkaille	7 608,0	1,0	2,0	0,0	0,0	7 611,0
	Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	170	0	0	0	0	170
	Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	113	0	0	0	113
	Johdannaissopimukset	5	3	0	0	0	8
	Vuokrasopimusvelat	0	0	7	0	0	7
Rahoitusvelat yhteensä		7 784,0	117,0	9,0	0,0	0,0	7 909,0
Rahoitusvarat ja -velat yhteensä		-4 063,0	3 650,0	758,2	98,7	0,0	443,9
Rahoitusvarat ja -velat 31.12.2020, M€		0–3 kuukautta	3– 12 kuukautta	1–5 vuotta	5–10 vuotta	Yli 10 vuotta	Yhteensä
	Käteiset varat	775,70	0,00	0,00	0,00	0,00	775,70
	Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	86,90	81,30	553,40	0,00	0,00	721,50
	Saamiset luottolaitoksilta	33,90	0,00	0,00	0,00	0,00	33,90
	Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	2 132,10	3 241,00	48,50	22,80	0,00	5 444,40
	Saamistodistukset	211,10	111,40	183,80	1,00	0,00	507,30
	Johdannaissopimukset	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00
Rahoitusvarat yhteensä		3 239,70	3 433,60	785,60	23,80	0,00	7 482,80
	Velat luottolaitoksille	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00
	Velat asiakkaille	6 973,20	1,30	2,00	0,00	0,00	6 976,50
	Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0,00	59,50	0,00	0,00	0,00	59,50
	Johdannaissopimukset	10,10	5,50	0,50	0,00	0,00	16,20
	Vuokrasopimusvelat	0,00	0,00	9,40	0,00	0,00	9,40
Rahoitusvelat yhteensä		6 983,30	66,40	11,90	0,00	0,00	7 061,6
Rahoitusvarat ja -velat yhteensä		-3 743,7	3 367,3	773,80	23,80	0,00	421,20
Oheiset kuviot havainnollistavat Treasury-yksikön sijoitus- ja likviditeettisalkkujen jakaumaa sijoituskohteittain ja toimialoittain. Treasuryn kokonaisportfolio oli yhteensä 2 189,0 miljoonaa euroa (1 949,8). Vuonna 2021 Treasuryn kokonaisportfolio kasvoi talletuskannan vahvan kasvun takia ja toteutetun varainhankinnan myötä.
Treasury-yksikön salkun jakauma sijoituskohteiden perusteella
Treasury-yksikön salkun jakauma toimialojen perusteella

 

 

Oheinen taulukko havainnollistaa korkojen nykyarvoriskin ja tuloriskin herkkyyttä eri rahoitusinstrumenteilla. Käytetty herkkyysanalyysi kuvastaa sovellettavan markkinakorkokäyrän yhdensuuntaisen tasomuutoksen vaikutusta taseen eriin kaikissa korkokäyrän maturiteeteissa, soveltaen sääntelyn mukaisia korkokäyrälattioita. Markkinoiden kasvaneet korko-odotukset ovat vaikuttaneet nykyarvoherkkyyden laskemiseen +100bps skenaariossa. Nykyarvoherkkyys -100bps skenaariossa on kasvanut, johtuen korko-odotusten noususta sekä sovellettavista korkokäyrälattioista, joiden vaikutus korkoherkkyyteen kasvoi.
Rahoitustaseen korkoriskin herkkyysanalyysi
Taseen nykyarvoriski (Economic Value, EV), M€					31.12.2021	31.12.2020
Yhteensä +100 korkopistettä					7,6	-43,1
Luotot					-53,4	-103,1
Saamistodistukset					-20,3	-20,6
Muut rahoitusvarat					-2,2	-1
Rahoitusvarat yhteensä					-75,9	-124,7
Eräpäivättömät talletukset					73,3	69,7
Muut rahoitusvelat					1,0	0,6
Rahoitusvelat yhteensä					74,3	70,2
Johdannaissopimukset					9,2	11,3
Yhteensä -100 korkopistettä					93,5	47,9
Luotot					144,4	64,6
Saamistodistukset					13,9	7,6
Muut rahoitusvarat					1,9	0,4
Rahoitusvarat yhteensä					160,2	72,6
Eräpäivättömät talletukset					-59,1	-20,5
Muut rahoitusvelat					-1,0	-0,2
Rahoitusvelat yhteensä					-60,1	-20,8
Johdannaissopimukset					-6,7	-4,0
Tuloriski (Net interest income, NII) "Earnings-based" risk, M€					31.12.2021	31.12.2020
Yhteensä +100 korkopistettä					31,4	34,3
Luotot					23,7	23,1
Saamistodistukset					2,8	3,8
Muut rahoitusvarat					6,7	6,0
Rahoitusvarat yhteensä					33,2	32,9
Eräpäivättömät talletukset					-1,2	-0,8
Muut rahoitusvelat					-3,9	-1,6
Rahoitusvelat yhteensä					-5,1	-2,4
Johdannaissopimukset					3,2	3,8
Yhteensä -100 korkopistettä					-9,1	-11,6
Luotot					-3,4	-3,7
Saamistodistukset					0,0	-1,6
Muut rahoitusvarat					-5,6	-4,6
Rahoitusvarat yhteensä					-9,1	-10,0
Eräpäivättömät talletukset					0,0	0,0
Muut rahoitusvelat					1,4	0,1
Rahoitusvelat yhteensä					1,4	0,1
Johdannaissopimukset					-1,4	-1,7
Seuraava taulukko kuvaa taseen käypään arvoon arvostettavien erien nykyarvoriskin herkkyyttä skenaariossa, jossa sovelletaan kaikkiin korkokäyrän maturiteetteihin yhden prosentin tasomuutosta. Arvostettavien erien määrä on vähentynyt maltillisesti vuoden 2021 aikana.
Arvostettavien erien korkoriskin herkkyysanalyysi
Nykyarvoriski, arvostettavat erät M€	31.12.2021			31.12.2020
Korkoshokki	Salkku	Herkkyys	Herkkyys %	Salkku	Herkkyys	Herkkyys %
+100 korkopistettä	1 142,1	-11,1	-1,0 %	1 214,1	-9,3	-0,8 %
-100 korkopistettä		7,3	0,6 %		3,6	0,3 %
Luottopreemioriski (spread-riski)
Treasury-yksikön toimintaan liittyy luottopreemioriskiä, jota laskentaan salkun saamistodistuksille. Luottopree-mioriskillä tarkoitetaan sitä, että markkinoiden yleinen näkemys sijoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuudesta muuttuu tai markkinoiden yleinen suhtautuminen luottoriskiä sisältäviin sijoituksiin muuttuu epäedullisesti, minkä seurauksena sijoitusten arvot heikkenevät. Luottoriskipreemion kehitystä seurataan säännöllisesti osana päivittäistä korkoriskiraportointia.
Luottopreemioriskiä mitataan S-Pankin sisäisen markkinariskimallin mukaisesti. Mallissa käytettävät luottopreemioparametrit perustuvat historiassa toteutuneisiin, stressattuihin volatiliteettitasoihin. Markkinariskimallissa sovelletaan 12 kuukauden tarkasteluhorisonttia ja 99,5 prosentin turvaavuustasoa. Markkinariskimallin pohjalta lasketaan spread-riskin sisäinen riskilimiitti ja pilari 2 -pääomavaade.
Oheinen kuvio havainnollistaa altistumista saamistodistusten luottopreemioriskille, mikä sisäisen riskilimiitin mukaisesti oli yhteensä -7,1 miljoonaa euroa (-6,1) tilikauden lopussa. Luottopreemioriski kasvoi 1,0 miljoonaa euroa vuodesta 2021. Muutosta selittää pääasiassa sisäisen mallin parametrien päivitys vuoden 2021 aikana sekä position kasvaminen A-luottoluokituksen pankeissa.
Sisäisen mallin luottopreemioriskin jakauma
S-Pankin hallitus on asettanut enimmäismäärän luottopreemioriskille. Vastapuolilimiittien määrittelyssä arvioidaan vastapuolten luottoriskiä perustuen pääasiassa ulkoisten luottoluokituslaitosten luottoluokitustietoihin. Sijoitustoiminta on varovaista ja varoja sijoitetaan hyvän luottoluokituksen omaaviin ja likvideihin kohteisiin.
Muut markkinariskit
Konsernin rahoitustaseessa on pienissä määrin osake-, valuutta- ja kiinteistöriskiä. Riskinottoa hallinnoidaan riskinottohalukkuuden limiiteillä ja riskiasema pidetään matalana. Osake- ja rahastoriskejä syntyy osana Treasury-yksikön sijoitustoimintaa. Osakkeiden ja rahastojen markkinahintojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
S-Pankille voi muodostua valuuttakurssiriskiä osana sijoitustoimintaa sekä valuuttatilien käytön yhteydessä. Hallitus on asettanut maltillisen valuuttariskilimiitin kokonaisnettopositiolle ja lähtökohtaisesti valuuttariskit suojataan.
Seuranta ja raportointi
S-Pankissa Treasury-yksikkö seuraa markkinariskiä päivittäin ja tasehallintakomitea vastaa markkinariskien operatiivisesta mittaamisesta, seurannasta ja raportoinnista organisaation sisällä sovittujen menettelyjen mukaisesti. Myös riskienvalvontatoiminto seuraa markkinariskiasemaa päivittäin. Tämän ohella riskienvalvontatoiminto valvoo S-Pankin markkinariskien hallintaa ja käytössä olevia markkinariskimallien toimivuutta sekä käyttöä. Keskeisimmät markkinariskeihin liittyvät kokonaisuudet, riskienhallinnan toimivuus ja riskien vaikutukset pääomien riittävyyteen raportoidaan S-Pankin johdolle, Riskikomitealle, Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.
1.1.1.22    Operatiiviset riskit
S-Pankin operatiivisen riskin profiiliin vaikuttavat olennaisesti järjestelmähäiriöt ja keskeytykset, väärinkäytökset ja mahdolliset puutteet ulkoisten palveluntarjoajien toiminnassa. Operatiivisen riskin toteutuneet tappiot vuonna 2021 olivat 2,4 miljoonaa euroa (0,72).
Operatiivisella riskillä tarkoitetaan epäselvien tai puutteellisten prosessien, puutteellisten järjestelmien, henkilöstön tai ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa tappion mahdollisuutta. Toteutuneen operatiivisen riskin seuraukset voivat ilmetä rahallisena tappiona tai S-Pankin maineen, arvostuksen ja luottamuksen heikkenemisenä. S-Pankissa operatiivisia riskejä ovat sisäiset ja ulkoiset väärinkäytökset, henkilöstöön ja työturvallisuuteen liittyvät ongelmat, omaisuusvahingot ja ulkoiset tapahtumat, tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat ja keskeytysvahingot sekä prosesseihin liittyvät ongelmat. Operatiivisen riskin toteutuneet tappiot vuonna 2021 olivat 2,4 miljoonaa euroa, joista 1,65 miljoonan euroa johtui Finanssivalvonnan antamasta seuraamusmaksusta koskien epäilyttävien toimeksiantojen tunnistamis- ja raportoimisprosessien puutteita osakevälityksessä, jota S-Pankki tarjosi vuosina 2016-2018.
S-Pankin operatiivisen riskin hallinnan tärkeimpinä tavoitteina on hallita maineriskiä ja turvata toiminnan jatkuvuus sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Operatiivisten riskien hallinta tukee S-Pankin arvojen ja strategian, hyvän pankki- ja luotonantotavan sekä hyvän arvopaperimarkkinatavan noudattamisen toteutumista. Riskienhallinta kattaa kaikki liiketoimintaan liittyvät olennaiset operatiiviset riskit.
Tavoitteiden toteutumisen tueksi riskienhallintaa toteutetaan koko organisaatiossa seuraavien toimenpiteiden avulla:
· Tunnistetaan, mitataan, seurataan, arvioidaan ja raportoidaan S-Pankin liiketoimintaan liittyvät olennaiset riskit sekä niiden vaikutukset riskinkantokykyyn ja riskinottohalukkuuteen.
· Määritetään riskeille hallintakeinot ja varmistetaan niiden toimivuus, tarkoituksenmukaisuus, kustannustehokkuus ja riittävyys S-Pankin riskinottohalukkuus ja sisäisen valvonnan toimenpiteet huomioon ottaen.
· Integroidaan riskienhallinta osaksi S-Pankin johtamisjärjestelmää, päätöksentekoa ja toimintatapoja.
Operatiivisia riskejä tunnistettaessa ja arvioitaessa huomioidaan myös toiminnan ulkoistamiseen liittyvät riskit. S-Pankin operatiivisen riskin hallintaan liittyy erilaisia menettelyjä, joiden avulla riskejä pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan: Uudet tuotteet ja palvelut hyväksytetään määrämuotoisen hyväksymismenettelyn mukaisesti ennen kuin tuote tai palvelu otetaan käyttöön tai sitä tarjotaan asiakkaalle. Vastaavanlaisella menettelyllä hyväksytään uudet vastapuolet ja sopimuskumppanit ennen kuin niiden kanssa ryhdytään toimimaan. Toiminnan merkittäviin häiriöihin varaudutaan jatkuvuussuunnittelulla. Toteutuneita operatiivisia riskejä hallitaan poikkeamienhallinnan menettelyjen avulla. Mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin varaudutaan vakuutuksilla esimerkiksi väärinkäytösten, omaisuusvahinkojen tai rikollisen toiminnan aiheuttamista vahingoista.
S-Pankin liiketoiminnoista riippumaton operatiivisten riskien valvontatoiminto valvoo ja arvioi kokonaisvaltaisesti S-Pankin operatiivisen riskin hallinnan kattavuutta, riittävyyttä ja tehokkuutta. Operatiivisten riskien valvonta tukee organisaation riskienhallinnan toteutusta ja varmistaa, että keskeiset operatiiviset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja että riskeille asetetaan tarkoituksenmukaiset sekä riittävät hallintatoimenpiteet. Lisäksi toiminto ylläpitää ja kehittää menetelmiä riskien mittaamiseen, arviointiin ja raportointiin sekä tukee liiketoimintoja riskien tunnistamisessa ja niiden hallinnan toteutuksessa.
Seuranta ja raportointi
S-Pankki seuraa ja valvoo toimintaansa eri organisaation tasoilla jatkuvasti. Jokainen työntekijä on vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta omalla vastuualueellaan ja operatiivisiin riskeihin liittyvien poikkeamien raportoinnista.
S-Pankilla on toimintamalli ja raportointijärjestelmä toteutuneiden operatiivisten poikkeamien hallintaan. Ilmoitus laaditaan sellaisista tilanteista ja tapahtumista, jotka rajoittavat tavanomaista toimintaa, rikkovat sääntelyvaateita tai S-Pankin ohjeistuksia. Poikkeamana pidetään myös senkaltaisia sopimusosapuolten tai alihankkijoiden toimia, joilla on heikentävä vaikutus S-Pankin toimintaan. Ilmoituksessa kuvataan tapahtumaan johtaneet syyt sekä arvioidaan tapahtuman vaikutukset ja mahdolliset kustannukset. Tarvittaessa myös suunnitellaan ja määritellään toimenpiteet vastaavien tapahtumien estämiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi S-Pankissa on menettely, joka mahdollistaa mahdollisten rikkomusten luottamuksellisen sisäisen raportoinnin (a whistle blowing channel).
Riskienvalvontatoiminto raportoi säännöllisesti S-Pankin merkittävimmistä toteutuneista operatiivisista riskeistä ja riskienhallinnan tasosta S-Pankin ylimmälle ja toimivalle johdolle sekä viranomaisille. Compliance-toiminto valvoo säännösten noudattamista ja menettelytapojen riittävyyttä, antaa suosituksia kehittämistoimenpiteistä ja valvoo edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamista.
1.1.1.23    Compliance-riskit
Compliance-riskillä tarkoitetaan riskiä, joka syntyy sääntelyn, viranomaisvelvoitteiden tai eettisten toimintatapojen noudattamattomuudesta. Compliance-riskien hallinnan tavoitteena on hallita maineriskiä ja turvata toiminnan sääntelynmukaisuus. Toteutuneista compliance-riskeistä aiheutuvat seuraukset ovat usein osittain päällekkäisiä toteutuneiden operatiivisten riskien kanssa.
Compliance-riskien hallinnan tavoitteena on turvata toiminnan sääntelynmukaisuus ja eettisyys sekä hallita poikkeamatilanteisiin liittyvää maineriskiä. S-Pankin toiminnan ja päätösten on oltava pankin eettisten arvojen mukaisia, eikä toiminnasta tai päätöksistä saa aiheutua haittaa pankin maineelle. Päätöksenteossa täytyy noudattaa hyväksyttyjä valtuuksia ja menettelytapoja, jotka määritellään S-Pankin hallituksen ja konsernin johtoryhmän hyväksymissä toimintaperiaatteissa ja muissa päätöksentekoa ohjaavissa dokumenteissa.
Compliance-riskien hallitsemiseksi käytössä on eri sääntelykokonaisuuksia kattavia compliance-ohjelmia, joiden avulla varmistetaan riittävä ohjeistus, valvonta ja koulutus. Sääntelyn velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi käytössä on myös compliance-suositusten seurannan prosessi, jonka avulla varmistetaan havaittuihin compliance-riskeihin liittyvien kehitystoimenpiteiden toteuttamisen eteneminen.
Seuranta ja raportointi
Compliance-toiminto kohdistaa valvontaansa eri liike- ja tukitoimintoihin riskiperusteisen, hallituksen hyväksymän vuosisuunnitelmansa mukaisesti ja raportoi havainnoistaan säännöllisesti sekä ylimmälle että toimivalle johdolle.
1.1.1.24   ESG riskit
S-Pankki raportoi vuoden 2021 tilinpäätöksessä ensimmäistä kertaa rahoitustoimintaan liittyviä eriä EU-taksonomian (EU Taxonomy Regulation (EU 2020/852) mukaisesti vuosikertomuksen osiossa Vastuullinen rahoitus.

 

 

Konsernin tuloslaskelman liitetiedot
Konsernin tuloslaskelman liitetiedot esitetään tuhansina euroina.
Konsernin liitetieto 3: Korkokate
	2021	2020
Korkotuotot
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	2 684	3 362
Saamiset luottolaitoksilta	12	0
Saamiset asiakkailta	98 163	92 949
Saamistodistukset
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat *	2 653	2 709
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat *	-847	94
Johdannaiset	258	45
Muut korkotuotot	1	-2
Korkotuotot yhteensä efektiivisen koron menetelmällä *	103 513	99 019
Muut korkotuotot *	-588	137
Korkotuotot yhteensä	102 925	99 156
Korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista	1 848	1 740
Korkokulut
Velat luottolaitoksille	-1 868	-828
Velat asiakkaille	-2 576	-4 216
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	-134	0
Johdannaiset	-6 604	-3 837
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	-1 366	-892
Muut korkokulut	-12	-5
Korkokulut vuokrasopimuksista	-24	-45
Korkokulut yhteensä efektiivisen koron menetelmällä	-5 944	-5 936
Muut korkokulut	-6 640	-3 887
Korkokulut yhteensä	-12 583	-9 823
KORKOKATE	90 341	89 333
Josta negatiiviset korkotuotot	-847	-2
Josta negatiiviset korkokulut, jotka sisältyvät korkotuottoihin	-808	-616
* Vertailutietoa on oikaistu  käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien ja tulosvaikutteisesti arvostettavien välillä tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.
Konsernin liitetieto 4: Nettopalkkiotuotot
	2021	2020
Palkkiotuotot segmenteittäin
Palkkiotuotot pankkiliiketoiminnasta
Luotonannosta	26 939	25 903
Ottolainauksesta	2 728	2 329
Maksuliikenteestä	15 669	14 206
Lainopillisista tehtävistä	433	360
Vakuutusten välityksestä	1 445	1 194
Takausten myöntämisestä	51	55
Palkkiotuotot pankkiliiketoiminnasta yhteensä	47 264	44 048
Palkkiotuotot varallisuudenhoitoliiketoiminnasta
Rahastoista	67 759	58 060
Omaisuudenhoidosta	4 066	3 010
Kiinteistötoiminnasta	3 352	0
Palkkiotuotot varallisuudenhoitoliiketoiminnasta yhteensä	75 177	61 071
Palkkiotuotot muista toiminnoista
Arvopaperinvälityksestä	169	644
Muut palkkiotuotot	1 063	2 508
Palkkiotuotot muista toiminnoista yhteensä	1 232	3 152
Palkkiotuotot yhteensä	123 674	108 270
Palkkiokulut
Rahastoista	-33 288	-32 618
Omaisuudenhoidosta	-232	-428
Arvopaperinvälityksestä	-1 542	-1 398
Korttiliiketoiminnasta	-6 379	-6 072
Kiinteistötoiminnasta	-313	0
Pankkikulut	-527	-263
Muut kulut	-581	-471
Palkkiokulut yhteensä	-42 863	-41 251
Nettopalkkiotuotot	80 811	67 019
Konsernin liitetieto 5: Sijoitustoiminnan nettotuotot
	2021	2020
Nettotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Myyntivoitot ja -tappiot	25	101
Käyvän arvon muutokset	-81	180
Osakkeet ja osuudet
Myyntivoitot ja -tappiot	122	-51
Käyvän arvon muutokset	1 654	1 230
Johdannaiset
Myyntivoitot ja -tappiot	0	-170
Käyvän arvon muutokset	-25	693
Nettotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista yhteensä	1 695	1 983
Nettotuotot käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Myyntivoitot ja -tappiot	683	577
Muut tuotot ja kulut	-17	-20
Osakkeet ja osuudet
Myyntivoitot ja -tappiot *	535	325
Nettotuotot käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista yhteensä *	1 201	882
Valuuttatoiminnan nettotuotot	362	107
Suojauslaskennan nettotulos
Suojausinstrumenttien nettotulos	8 311	-265
Suojauskohteiden nettotulos	-8 463	453
Suojauslaskennan nettotulos	-152	188
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä *	3 107	3 160
* Osinkotuotot  on siirretty Sijoitustoiminnan nettotuotot -ryhmästä Osingot-ryhmään tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.
Suojattavien erien suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Muusta kuin suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu käyvän arvon rahastoon. Suojauslaskentaan kuuluvien suojaavien erien käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauksen ollessa tehokas käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa ja nettotulos on lähellä nollaa.

 

 

Konsernin liitetieto 6: Liiketoiminnan muut tuotot
	2021	2020
Liiketoiminnan muut tuotot	12 690	14 323
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	12 690	14 323
Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu S-ryhmältä veloitettavat hallintopalvelutuotot, LähiTapiolan rahastojen hallinnoinnin siirrosta saatu tuotto sekä saatavakannan myynnin tuotot.
Konsernin liitetieto 7: Henkilöstökulut
Henkilöstökulut	2021	2020
Palkat ja palkkiot	-45 173	-37 598
Henkilösivukulut	-1 461	-1 266
Eläkekulut
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	-8 397	-6 115
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	39	91
Henkilöstökulut yhteensä	-54 993	-44 887
Henkilöstön määrä	31.12.2021	31.12.2020
Kokoaikaiset	632	596
Osa-aikaiset	27	24
Määräaikaiset	28	32
Henkilöstö yhteensä	687	652
Lähipiirin palkat ja palkkiot on esitetty konsernin liitetiedossa Konsernirakenne ja lähipiiri. S-Pankki-konsernin etuuspohjaiset eläkevastuut on eritelty konsernin liitetiedossa Muut velat ja varaukset.
Konsernin liitetieto 8: Poistot ja arvonalentumiset
	2021	2020
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
Aineettomat hyödykkeet	-9 362	-10 415
Aineelliset hyödykkeet	-359	-328
Käyttöoikeusomaisuus	-2 822	-2 451
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	-12 543	-13 195
Arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
Aineettomat hyödykkeet	-263	-208
Aineelliset hyödykkeet	-179	-19
Arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	-442	-227
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	-12 985	-13 422
Arvonalentuminen on kirjattu tietojärjestelmistä, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä, vuokratilojen perusparannusmenoista sekä koneista ja kalustosta. Liikearvon arvonalentumistestauksesta kerrotaan konsernin liitteessä Aineettomat hyödykkeet.
Konsernin liitetieto 9: Liiketoiminnan muut kulut
	2021	2020
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-440	-822
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä	-429	-432
Liiketoiminnan muut kulut	-5 476	-4 844
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-6 345	-6 097
Erittely tilintarkastusyhteisölle maksetuista palkkioista
Tilintarkastus	-297	-318
Veroneuvonta	-7	-1
Muut palvelut	-74	-128
Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot yhteensä	-377	-447
Erittely Rahoitusvakausviraston maksuista
Vakausmaksu	-993	-1 045
Talletussuojarahaston maksu	-7 201	-4 944
Hallintomaksu	-30	-27
Rahoitusvakausviraston maksut yhteensä	-8 225	-6 016
Talletussuojarahasto hyvitti Rahoitusvakausrahastoon kerättävän talletussuojamaksun. Pankille ei ole aiheutunut tulosvaikutusta tämän osalta.  Vakausmaksun tulosvaikutus tilikaudella 2021 oli 993 t€ (484t€).

 

 

Konsernin liitetieto 10: Saamisten arvonalentumiset
Tilikaudella konsernin tuloslaskelmaan kirjattiin odotettavissa olevia ja lopullisia luottotappioita 21,4 miljoonaa euroa (28,0). Kirjattuja peruutuksia eli palautuneita luottotappioita oli 5,7 miljoonaa euroa (4,4). Odotettavissa olevien ja lopullisten luottotappioiden nettotulosvaikutus oli näin ollen 15,7 miljoonaa euroa (23,6).
Kauden aikana kirjatut odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot
Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot (t€)			2021	2020
Luotto- ja takaustappioina poistetut saamiset			20 324	25 535
Palautukset poistetuista saamisista			-5 675	-4 375
Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista sitoumuksista			1 246	2 355
Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) sijoitustoiminnasta			-177	116
Yhteensä			15 718	23 631
S-Pankissa luottoriskiä syntyy henkilö- ja yritysasiakkaiden vastuista, sijoitustoiminnasta (saamistodistukset) sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista. Altistuminen riskille -yhteenvetotaulukko esittää luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset sekä niihin kohdistuvat ECL-varaukset arvonalentumisvaiheittain. Kattavuusaste havainnollistaa ECL-varauksen osuutta vastuun määrästä.
ECL-kokonaisvarauksen määrä katsauskauden lopussa oli 20,6 miljoonaa euroa (19,6). ECL-varaus kasvoi raportointijakson aikana 1,1 miljoonaa euroa, joka johtui pääasiassa henkilöasiakkaiden osuuden kasvusta. Koko lainasalkun kattavuusaste laski 0,22 prosentin (0,23) tasolle ja pysyi S-Pankin hallituksen luottoriskistrategiassa asettaman riskinottohalukkuuden puitteissa.

 

 

Altistuminen riskille, yhteenveto
31.12.2021 (M€)	Vaihe 1		Vaihe 2		Vaihe 3		Vastuut ja sitoumukset yhteensä	ECL- varaus yhteensä	Kattavuusaste (coverage ratio %)
	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL-varaus	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus
Henkilöasiakkaiden luotonanto*	4 365,1	-1,7	707,1	-10,4	39,3	-6,3	5 111,5	-18,4	-0,36 %
Yritysasiakkaiden luotonanto*	982,1	-0,2	20,3	-0,6	0,0	0,0	1 002,3	-0,8	-0,08 %
Sijoitustoiminta**	898,5	-0,4	2,0	-0,1	0,0	0,0	900,5	-0,6	-0,06 %
Taseen ulkopuoliset sitoumukset***	2 335,0	-0,3	97,9	-0,6	0,5	0,0	2 433,4	-0,9	-0,04 %
Yhteensä	8 580,6	-2,6	827,3	-11,7	39,8	-6,3	9 447,7	-20,6	-0,22 %
*ECL-varaus kirjataan yhtenä summana vähentämään saamiset asiakkailta tase-erää
**ECL-varaus kirjataan käyvän arvon rahastoon, muun laajan tuloksen eriin
***ECL-varaus kirjataan tase-erään muut velat
31.12.2020 (M€)	Vaihe 1		Vaihe 2		Vaihe 3		Vastuut ja sitoumukset yhteensä	ECL- varaus yhteensä	Kattavuusaste (coverage ratio %)
	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus
Henkilöasiakkaiden luotonanto*	3 896,4	-1,6	593,2	-11,6	28,6	-4,2	4 518,2	-17,4	-0,39 %
Yritysasiakkaiden luotonanto*	953,3	-0,3	7,9	-0,1	0,0	0,0	961,2	-0,4	-0,04 %
Sijoitustoiminta**	910,0	-0,7	0,0	0,0	0,0	0,0	910,0	-0,7	-0,08 %
Taseen ulkopuoliset sitoumukset***	2 031,9	-0,2	99,8	-0,7	0,5	0,0	2 132,1	-1,0	-0,05 %
Yhteensä	7 791,5	-2,8	700,9	-12,5	29,1	-4,3	8 521,6	-19,6	-0,23 %

 

 

Seuraavat taulukot kuvaavat rahamäärää, joka on alttiina luottoriskille ottamatta huomioon vakuuksia tai muita luoton laatua parantavia järjestelyjä. Taulukoissa tiedot ovat jaoteltuna luottoriskiluokkiin. Luottoluokassa 1 maksukyvyttömyyden todennäköisyys on pienin ja luokassa 7 suurin.
Henkilöasiakkaiden luotot muodostavat suurimman altistuman luottoriskille odotettavissa olevien luottotappioiden muodossa. Henkilöasiakkaiden vastuisiin lukeutuvat muun muassa asunto- ja kulutuslainat, joista jälkimmäiset vakuudettomina luottotuotteina synnyttävät suhteessa suuremman määrän luottoriskiä.
Altistuminen luottoriskille  (henkilöasiakkaat)
31.12.2021, t€	Henkilöasiakkaiden luotonanto
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Luokka 1	3 570 789	360 914	0	3 931 704
Luokka 2	247 879	56 992	0	304 870
Luokka 3	215 619	67 371	0	282 990
Luokka 4	76 444	43 660	0	120 104
Luokka 5	168 320	56 674	0	224 994
Luokka 6	83 849	46 970	0	130 819
Luokka 7	2 151	74 498	0	76 649
Maksukyvytön	0	0	39 344	39 344
Bruttokirjanpitoarvo	4 365 050	707 079	39 344	5 111 473
ECL-varaus*	-1 734	-10 371	-6 301	-18 406
Nettokirjanpitoarvo	4 363 317	696 708	33 043	5 093 067
*ECL-varaus kirjataan yhtenä summana vähentämään tase-erää Saamiset asiakkailta.
31.12.2020, t€	Henkilöasiakkaiden luotonanto
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Luokka 1	3 122 358	291 204	0	3 413 563
Luokka 2	242 529	43 372	0	285 901
Luokka 3	203 942	48 815	0	252 757
Luokka 4	74 521	35 527	0	110 048
Luokka 5	164 850	45 524	0	210 374
Luokka 6	87 478	45 123	0	132 601
Luokka 7	728	83 633	0	84 361
Maksukyvytön	0	0	28 618	28 618
Bruttokirjanpitoarvo	3 896 406	593 198	28 618	4 518 222
ECL-varaus*	-1 583	-11 615	-4 246	-17 444
Nettokirjanpitoarvo	3 894 823	581 583	24 372	4 500 779
Yritysluottokanta painottuu uusien ja rakenteilla olevien asunto-osakeyhtiöiden vakuudelliseen rahoittamiseen. Kiinteistövakuudellisina lainoina näiden katsotaan sisältävän vähemmän riskiä, mikä pienentää myös odotettavissa olevien luottotappioiden määrää. Yritysasiakkaiden ja sijoitustoiminnan muut vastuut painottuvat suuriin yrityksiin, joilla on hyvä luottoluokitus.
Altistuminen luottoriskille (yritysasiakkaat, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset   sitoumukset mukaan lukien henkilöasiakkaiden taseen ulkopuoliset saamiset)
31.12.2021 (t€)	Yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Luokka 1	2 953 617	52 948	0	3 006 565
Luokka 2	423 553	10 350	0	433 903
Luokka 3	270 117	8 809	0	278 926
Luokka 4	314 244	15 682	0	329 927
Luokka 5	230 138	4 022	0	234 159
Luokka 6	22 247	23 474	0	45 722
Luokka 7	1 589	4 928	0	6 517
Maksukyvytön	0	0	465	465
Bruttokirjanpitoarvo	4 215 506	120 213	465	4 336 184
ECL-varaus*	-914	-1 297	-29	-2 240
*Yritysasiakkaiden ECL-varaus kirjataan yhtenä summana vähentämään tase-erää Saamiset asiakkailta.
Sijoitustoiminnan ECL-varaus kirjataan käyvän arvon rahastoon, muun laajan tuloksen eriin.
Taseen ulkopuolisten saamisten ECL-varaus kirjataan tase-erään Muut velat.
31.12.2020 (t€)	Yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Luokka 1	2 519 608	49 812	0	2 569 420
Luokka 2	443 191	14 709	0	457 900
Luokka 3	278 597	7 655	0	286 252
Luokka 4	328 868	15 365	0	344 232
Luokka 5	276 475	5 116	0	281 592
Luokka 6	47 549	9 483	0	57 032
Luokka 7	841	5 563	0	6 404
Maksukyvytön	0	0	496	496
Bruttokirjanpitoarvo	3 895 130	107 702	496	4 003 328
ECL-varaus*	-1 219	-883	-31	-2 133
Seuraavat taulukot kuvaavat odotettavissa olevien luottotappioiden siirtymiä ja muutoksia raportointikauden aikana. Taulukoissa esitetään tappiota koskevan vähennyserän alku- ja loppusaldon välinen täsmäytyslaskelma. Riskiparametreissä tapahtuneet muutokset pienensivät ECL-varausta 1,4 miljoonaa euroa suhteessa raportointikauden lähtötilanteeseen. Kyseiseen erään vaikuttavat muun muassa riskimallien antamat estimaatit sekä makrotaloudellista tilannetta ja johdon arviota heijastavat kertoimet. Makrotaloudellista tilannetta ja johdon arviota heijastavan kertoimen muutos kasvatti ECL-varausta n. 1,6 miljoonaa euroa raportointikauden aikana. Uusi maksukyvyttömyyden määritelmä kasvatti vaiheeseen 3 luokiteltujen vastuiden määrää, mikä vaikutti ECL-varausten siirtoihin vaiheesta 1 vaiheeseen 3 ja siirtoihin vaiheesta 2 vaiheeseen 3 raportointikauden aikana.
Odotettavissa olevien luottotappioiden täsmäytyslaskelma (henkilöasiakkaat)
31.12.2021 (t€)	Henkilöasiakkaat
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
ECL 1.1.2021	1 583	11 615	4 246	17 444
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2	-228	4 564	0	4 337
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3	-35	0	1 976	1 941
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1	162	-3 368	0	-3 206
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3	0	-1 208	2 475	1 267
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1	7	0	-66	-60
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2	0	99	-675	-576
Riskiparametreissa tapahtuneet muutokset	-3	-603	-264	-870
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset	430	1 245	282	1 958
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-153	-831	-245	-1 229
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-28	-1 143	-1 427	-2 599
ECL:n nettomuutos	151	-1 243	2 055	962
ECL 31.12.2021	1 734	10 371	6 301	18 406
31.12.2020 (t€)	Henkilöasiakkaat
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
ECL 1.1.2020	1 366	9 354	3 778	14 498
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2	-221	6 017	0	5 796
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3	-21	0	1 396	1 375
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1	126	-2 533	0	-2 407
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3	0	-670	1 333	663
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1	3	0	-161	-158
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2	0	121	-383	-262
Riskiparametreissa tapahtuneet muutokset	133	-133	-60	-60
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset	358	1 345	269	1 972
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-124	-605	-211	-939
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-35	-1 281	-1 715	-3 031
ECL:n nettomuutos	218	2 261	468	2 946
ECL 31.12.2020	1 583	11 615	4 246	17 444
Odotettavissa olevien luottotappioiden täsmäytyslaskelma (yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset, mukaan lukien henkilöasiakkaiden taseen ulkopuoliset saamiset)
	Yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
31.12.2021 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
ECL 1.1.2021	1 219	883	31	2 133
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2	-10	570	0	560
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3	-1	0	18	17
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1	7	-327	0	-319
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3	0	-35	4	-31
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1	8	0	-23	-15
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2	0	0	-3	-2
Riskiparametreissa tapahtuneet muutokset	-354	-155	0	-508
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset	294	503	7	805
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-250	-45	-4	-299
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-1	-97	-1	-100
ECL:n nettomuutos	-306	415	-2	107
ECL 31.12.2021	914	1 297	29	2 240
	Yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
31.12.2020 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
ECL 1.1.2020	1 154	1 435	20	2 608
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2	-7	190	0	183
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3	0	0	18	18
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1	19	-878	0	-859
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3	0	-7	2	-5
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1	0	0	-6	-6
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2	0	2	-2	-1
Riskiparametreissa tapahtuneet muutokset	46	-77	-1	-32
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset	288	400	9	697
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-279	-57	-6	-343
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-2	-124	-1	-127
ECL:n nettomuutos	66	-552	12	-475
ECL 31.12.2020	1 219	883	31	2 133

 

 

Konsernin liitetieto 11: Osuus osakkuusyritysten tuloksista
Tilikauden lopussa S-Pankilla on yksi osakkuusyhtiö S-Crosskey Ab.
S-Crosskey Ab on S-Pankki Oy:n ja Crosskey Banking Solutions Ab Ltd:n yhteisomisteinen IT-palveluyhtiö. S-Pankki Oyj omistaa yhtiöstä 40 prosenttia ja Crosskey 60 prosenttia. Yhtiö harjoittaa pankkitoimintaan ja siihen liittyvään toimintaan tarkoitettujen pankkitietojärjestelmien myyntiä sekä konsultointipalveluiden tarjoamista kyseisillä toimialueilla. Yhtiö tarjoaa palveluja pääsääntöisesti vain S-Pankki Oyj:lle.
		Omistusosuus
Osakkuusyhtiöt	Kotipaikka	2021	2020
S-Crosskey Ab	Maarianhamina	40 %	40 %
Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konserniin pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
		S-Crosskey Ab
Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta olennaisissa osakkuusyrityksissä		2021	2020
Varat yhteensä		1 226	889
Velat yhteensä		1 193	860
Liikevaihto		14 656	15 999
Tilikauden voitto (tappio)		4	-3
		S-Crosskey Ab
Osakkuusyhtiön taloudellisen informaation täsmäytys taseen kirjanpitoarvoon		2021	2020
Osakkuusyhtiön nettovarat		33	28
Konsernin omistusosuus		40 %	40 %
Oikaisut		-9	-9
Osakkuusyhtiön tasearvo konsernin taseessa		4	2

 

 

Konsernin liitetieto 12: Tuloverot
	31.12.2021	31.12.2020
Verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset	1 455	1 386
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	596	210
Verosaamiset yhteensä	2 051	1 597
Verovelat
Laskennalliset verovelat	5 667	5 608
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	1 517	738
Verovelat yhteensä	7 183	6 345
Tuloverot	2021	2020
Tilikauden verot	-5 687	-5 087
Aikaisempien tilikausien verot	222	-382
Laskennallisten verojen muutos	232	91
Tuloverot yhteensä	-5 233	-5 378
Voimassa olevan verokannan mukaan laskettujen verojen täsmäytys tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin	2021	2020
Tulos ennen veroja	24 784	21 047
Tuloveroprosentti	20 %	20 %
Verokannan mukainen osuus tuloksesta	-4 957	-4 209
Pysyvät erot	-158	-322
Verovapaat tuotot	0	0
Vähennyskelvottomat kulut	-340	-464
Aikaisempien tilikausien verot	222	-382
Tuloverot yhteensä	-5 233	-5 378
Laskennalliset verot laajassa tuloslaskelmassa	2021	2020
Laskennalliset verot rahoitusvaroista	-272	-61
Laskennalliset verot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	58	37
Laskennalliset verot laajassa tuloslaskelmassa yhteensä	-214	-24

 

 

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset	31.12.2020	Liiketoimintojen yhdistämiset	Kirjattu muiden laajan tuloksen erien kautta	Kirjattu tuloksen kautta	31.12.2021
Laskennalliset verosaamiset
Palkkiojaksotuksista	488	0	0	-12	476
Vahvistetuista tappioista	819	0	0	-800	19
Yritysjärjestelyistä	0	0	0	830	830
Muut erät *	79	0	58	-8	130
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 386	0	58	10	1 455
Laskennalliset verovelat
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	-298	0	272	0	-26
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat	555	0	0	-32	522
Yritysjärjestelyistä	894	9	0	-151	751
Aineettomista hyödykkeistä	1 170	0	0	34	1 204
Tilinpäätössiirroista **	684	0	0	264	948
Varauksista ja luottojen arvonalentumisista	2 604	0	0	-337	2 267
Laskennalliset verovelat yhteensä	5 608	9	272	-222	5 667
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset	31.12.2019	Liiketoimintojen yhdistämiset	Kirjattu muiden laajan tuloksen erien kautta	Kirjattu tuloksen kautta	31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset
Palkkiojaksotuksista	467	0	0	21	488
Vahvistetuista tappioista	1 333	0	0	-514	819
Muut erät *	548	0	37	-506	79
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	2 348	0	37	-999	1 386
Laskennalliset verovelat
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	-359	0	61	0	-298
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat	572	0	0	-18	555
Yritysjärjestelyistä	134	838	0	-79	894
Aineettomista hyödykkeistä	918	0	0	252	1 170
Tilinpäätössiirroista **	1 354	0	0	-670	684
Varauksista ja luottojen arvonalentumisista	3 180	0	0	-576	2 604
Laskennalliset verovelat yhteensä	5 799	838	61	-1 090	5 608
* Muihin eriin kuuluvat kirjaukset mm. työsuhde-etuuksien muutoksista.
** Tilinpäätössiirtoihin kuuluvat kirjaukset poistoerojen muutoksista.

 

 

Konsernin taseen liitetiedot
Konsernin taseen liitetiedot esitetään tuhansina euroina.
Konsernin liitetieto 13: Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmät
			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvarojen ryhmät 31.12.2021	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Käteiset varat	1 091 962				1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		684 859			684 859
Saamiset luottolaitoksilta	25 064				25 064
Saamiset asiakkailta	6 086 022				6 086 022
Saamistodistukset		212 172	252 056		464 228
Johdannaissopimukset			41	540	582
Osakkeet ja osuudet		732	30 843		31 575
Yhteensä	7 203 049	897 764	282 940	540	8 384 293
			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvarojen ryhmät 31.12.2020	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Käteiset varat	775 734				775 734
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		721 541			721 541
Saamiset luottolaitoksilta	33 863				33 863
Saamiset asiakkailta	5 444 362				5 444 362
Saamistodistukset		184 769	322 519		507 288
Johdannaissopimukset			0	0	0
Osakkeet ja osuudet		765	27 360		28 126
Yhteensä	6 253 959	907 076	349 879	0	7 510 914
			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvelkojen ryhmät 31.12.2021		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Velat luottolaitoksille		108			108
Velat asiakkaille		7 611 265			7 611 265
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat		169 699			169 699
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		112 667			112 667
Johdannaissopimukset			98	8 285	8 383
Vuokrasopimusvelat		6 681			6 681
Yhteensä		7 900 419	98	8 285	7 908 802
			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvelkojen ryhmät 31.12.2020		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Velat luottolaitoksille		0			0
Velat asiakkaille		6 976 500			6 976 500
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat		0			0
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		59 500			59 500
Johdannaissopimukset			32	16 125	16 157
Vuokrasopimusvelat		9 437			9 437
Yhteensä		7 045 437	32	16 125	7 061 594

 

 

Konsernin liitetieto 14: Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia
Rahoitusinstrumenttien ryhmittely arvostusmenetelmän mukaisesti
Rahoitusvarojen käyvät arvot 31.12.2021	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Käypä arvo yhteensä	Kirjanpitoarvo
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Käteiset varat	0	1 091 962	0	1 091 962	1 091 962
Saamiset luottolaitoksilta	0	25 022	0	25 022	25 064
Saamiset asiakkailta	0	6 495 290	0	6 495 290	6 086 022
Yhteensä	0	7 612 275	0	7 612 275	7 203 049
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	0	252 056	0	252 056	252 056
Johdannaissopimukset	0	582	0	582	582
Osakkeet ja osuudet	18 208	12 573	61	30 843	30 843
Yhteensä	18 208	265 211	61	283 480	283 480
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	642 251	44 563	0	686 814	684 859
Saamistodistukset	204 420	9 261	0	213 681	212 172
Osakkeet ja osuudet	0	605	128	732	732
Yhteensä	846 671	54 429	128	901 227	897 764
Varojen käyvät arvot yhteensä	864 879	7 931 914	189	8 796 982	8 384 293
Rahoitusvarojen käyvät arvot 31.12.2020	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Käypä arvo yhteensä	Kirjanpitoarvo
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Käteiset varat	0	775 734	0	775 734	775 734
Saamiset luottolaitoksilta	0	33 853	0	33 853	33 863
Saamiset asiakkailta	0	5 890 630	0	5 890 630	5 444 362
Yhteensä	0	6 700 216	0	6 700 216	6 253 959
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	0	322 519	0	322 519	322 519
Johdannaissopimukset	0	0	0	0	0
Osakkeet ja osuudet	14 417	12 942	1	27 360	27 360
Yhteensä	14 417	335 461	1	349 879	349 879
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	723 634	0	0	723 634	721 541
Saamistodistukset	186 363	0	0	186 363	184 769
Osakkeet ja osuudet	0	549	217	765	765
Yhteensä	909 998	549	217	910 763	907 076
Varojen käyvät arvot yhteensä	924 415	7 036 225	218	7 960 858	7 510 914
Rahoitusvelkojen käyvät arvot 31.12.2021	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Käypä arvo yhteensä	Kirjanpitoarvo
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	0	108	0	108	108
Velat asiakkaille	0	7 591 312	0	7 591 312	7 611 265
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	170 101	0	0	170 101	169 699
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	113 215	0	113 215	112 667
Yhteensä	170 101	7 704 635	0	7 874 736	7 893 738
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	0	8 383	0	8 383	8 383
Yhteensä	0	8 383	0	8 383	8 383
Rahoitusvelkojen käyvät arvot 31.12.2020	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Käypä arvo yhteensä	Kirjanpitoarvo
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	0	0	0	0	0
Velat asiakkaille	0	7 050 404	0	7 050 404	6 976 500
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	0	0	0
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	60 094	0	60 094	59 500
Yhteensä	0	7 110 498	0	7 110 498	7 036 000
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	0	16 157	0	16 157	16 157
Yhteensä	0	16 157	0	16 157	16 157
Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään aktiivisilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella tai käyttäen markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä. Sijoitustodistusten, yritystodistusten tai johdannaissopimusten (pois lukien futuurit) käyvät arvot määritellään diskonttaamalla tulevat kassavirrat nykyhetkeen käyttäen tilinpäätöspäivän markkinakorkoja. Joukkovelkakirjalainat, sijoitusrahasto-osuudet ja futuurit arvostetaan markkinahinnoilla. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan käyttäen ostokurssia ja rahoitusvelat käyttäen myyntikursseja.
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan kolmeen luokkaan käyvän arvon määrittämisen mukaan. Tason 1 käyvät arvot määritetään käyttämällä toimivilla markkinoilla täysin samanlaisista rahoitusvaroista ja -veloista noteerattuja oikaisemattomia hintoja. Tason 2 käyvät arvot määritetään yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinahintoihin. Tason 3 markkinahinnat perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin.
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä
Siirtoja tasojen välillä tapahtuu, kun on havaittavissa, että markkinaoletukset ovat muuttuneet, esimerkiksi jos instrumenteilla ei käydä enää aktiivisesti kauppaa. Kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja tasojen 1 ja 2 välillä.
Muutokset tasolla 3					Osakkeet ja osuudet
Osakkeet ja osuudet, kirjanpitoarvo 1.1.2021					218
Ostot					11
Myynnit					-18
Muut muutokset					-84
Osakkeet ja osuudet, kirjanpitoarvo 31.12.2021					127
Tasoon 3 käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien arvoon sisältyvät ne instrumentit, joiden käypä arvo arvioidaan kokonaan tai osittain ei todennettaviin markkinahintoihin tai -kursseihin perustuvilla arvostusmenetelmillä.

 

 

Konsernin liitetieto 15: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma
31.12.2021	0–3 kk	3–12 kk	1–5 v	5–10 v	Yli 10 v	Yhteensä
Käteiset varat	1 091 962					1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	17 557	112 743	513 606	40 953	0	684 859
Saamiset luottolaitoksilta	25 064	0	0	0	0	25 064
Saamiset asiakkailta	166 385	404 694	1 691 484	1 343 465	2 479 995	6 086 022
Saamistodistukset	179 385	81 188	179 108	24 547	0	464 228
Johdannaissopimukset	0	0	174	408	0	582
Rahoitusvarat yhteensä	1 480 353	598 625	2 384 373	1 409 372	2 479 995	8 352 718
Velat luottolaitoksille	108	0	0	0	0	108
Velat asiakkaille	7 608 488	1 156	1 622	0	0	7 611 265
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	169 699	0	0	169 699
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	4 333	22 433	85 900	0	112 667
Johdannaissopimukset	86	694	7 051	552	0	8 383
Vuokrasopimusvelat	11	49	6 621	0	0	6 681
Rahoitusvelat yhteensä	7 608 692	6 232	207 425	86 452	0	7 908 802
31.12.2020	0–3 kk	3–12 kk	1–5 v	5–10 v	Yli 10 v	Yhteensä
Käteiset varat	775 734					775 734
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	35 051	101 320	585 170	0	0	721 541
Saamiset luottolaitoksilta	33 863	0	0	0	0	33 863
Saamiset asiakkailta	172 066	381 659	1 573 258	1 202 310	2 115 070	5 444 362
Saamistodistukset	211 144	111 375	183 760	1 009	0	507 288
Johdannaissopimukset	0	0	0	0	0	0
Rahoitusvarat yhteensä	1 227 858	594 354	2 342 187	1 203 319	2 115 070	7 482 788
Velat luottolaitoksille	0	0	0	0	0	0
Velat asiakkaille	6 973 204	1 342	1 954	0	0	6 976 500
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	0	0	0	0
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	4 333	17 333	37 833	0	59 500
Johdannaissopimukset	48	283	14 967	860	0	16 157
Vuokrasopimusvelat	3	58	9 376	0	0	9 437
Rahoitusvelat yhteensä	6 973 254	6 017	43 630	38 693	0	7 061 594

 

 

Konsernin liitetieto 16: Käteiset varat
	31.12.2021	31.12.2020
Kassa	55 541	58 476
Suomen Pankin sekkitili	1 036 422	717 258
Käteiset varat yhteensä	1 091 962	775 734
Konsernin liitetieto 17: Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
	31.12.2021	31.12.2020
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Julkisyhteisöiltä	71 325	101 735
Luottolaitoksilta	565 310	582 562
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä	48 225	37 244
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset yhteensä	684 859	721 541
Saamistodistuksiin kohdistuva luottoriski sekä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutukset on kuvattu konsernin liitetiedossa 2.
Konsernin liitetieto 18: Saamiset luottolaitoksilta
	31.12.2021	31.12.2020
Vaadittaessa maksettavat	4 743	7 674
Muut kuin vaadittaessa maksettavat	20 322	26 189
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä	25 064	33 863
Saamisiin luottolaitoksilta kohdistuva luottoriski sekä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutukset on kuvattu konsernin liitetiedossa 2.
Konsernin liitetieto 19: Saamiset asiakkailta
	31.12.2021	Tappioita koskeva vähennyserä*
Henkilöasiakkaat	5 092 881	18 406
Vakuudelliset luotot	4 322 081	8 863
Vakuudettomat luotot	770 800	9 543
Yritysasiakkaat	993 142	817
Saamiset asiakkailta yhteensä	6 086 022	19 223
	31.12.2020	Tappioita koskeva vähennyserä*
Henkilöasiakkaat	4 500 584	17 444
Vakuudelliset luotot	3 764 092	7 182
Vakuudettomat luotot	736 492	10 261
Yritysasiakkaat	943 778	394
Saamiset asiakkailta yhteensä	5 444 362	17 837
* Tappioita koskeva vähennyserä on kuhunkin erään sisältyvä odotettavissa oleva luottotappio. Saamisiin asiakkailta kohdistuva luottoriski sekä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutukset on kuvattu konsernin liitetiedossa 2.
Konsernin liitetieto 20: Saamistodistukset
	31.12.2021	31.12.2020
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Saamistodistukset
Luottolaitoksilta	67 986	49 018
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä	144 186	135 751
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat yhteensä	212 172	184 769
Joista julkisesti noteerattuja	212 172	184 769
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Yritystodistukset
Muilta rahoituslaitoksilta	6 408	8 420
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä	43 073	64 068
Yritystodistukset yhteensä	49 481	72 488
Joista julkisesti noteerattuja
Kuntatodistukset
Julkisyhteisöiltä	197 554	238 014
Kuntatodistukset yhteensä	197 554	238 014
Joista julkisesti noteerattuja
Sijoitustodistukset
Luottolaitoksilta	5 020	12 017
Sijoitustodistukset yhteensä	5 020	12 017
Joista julkisesti noteerattuja
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat yhteensä	252 056	322 519
Saamistodistukset yhteensä	464 228	507 288
Saamistodistuksiin kohdistuva luottoriski sekä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutukset on kuvattu konsernin liitetiedossa 2.

 

 

Konsernin liitetieto 21: Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaisia, suojauslaskentaa ja sen tehokkuuden arviointia on käsitelty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 1, luvussa Johdannaiset ja suojauslaskenta. Samassa liitetiedossa on myös käsitelty johdannaisten arvostusta luvussa Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon.
Käyvän arvon suojausta sovelletaan S-Pankissa johdannaisiin, jotka on tehty korkoriskiin liittyvien varojen käyvän arvon muutosten suojaukseen. S-Pankissa suojauksen kohteena oleva käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee lähinnä kiinteäkorkoisia arvopapereita, joista aiheutuu korkoriskiä.
Riskienhallinnan periaatteita on kuvattu Konsernin liitetiedossa 2. Markkinariskit ja erityisesti Rahoitustaseen korkoriski -osiot sisältävät tietoja johdannaisten käytöstä suojauslaskennassa ja sen vaikutuksista S-Pankin taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
	31.12.2021			31.12.2020
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot	Nimellis-arvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Nimellis-arvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	531 200	540	-8 285	571 200	0	-16 125
Suojauslaskennassa olevat korkojohdannaiset yhteensä	531 200	540	-8 285	571 200	0	-16 125
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset
Optiosopimukset, ostetut	0	0	0	0	0	0
Optiosopimukset, asetetut	0	0	0	0	0	0
Koronvaihtosopimukset	50 000	41	-98	140 000	0	-32
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt korkojohdannaiset yhteensä	50 000	41	-98	140 000	0	-32
Johdannaiset yhteensä	581 200	582	-8 383	711 200	0	-16 157

 

 

	31.12.2021				31.12.2020
Johdannaisten maturiteetit	alle yksi vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä	alle yksi vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset	69 000	422 200	40 000	531 200	40 000	524 000	7 200	571 200
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset	30 000	10 000	10 000	50 000	70 000	70 000	0	140 000
Johdannaiset yhteensä	99 000	432 200	50 000	581 200	110 000	594 000	7 200	711 200
Suojattavien erien suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Muusta kuin suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu käyvän arvon rahastoon. Suojauslaskentaan kuuluvien suojaavien erien käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauksen ollessa tehokas käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, ja nettotulos on lähellä nollaa.

 

 

31.12.2021		Nimellismäärä, yhteensä	Varat, käyvät arvot	Velat, käyvät arvot	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojaavat johdannaiset
Käyvän arvon suojaus
Korkosidonnaiset		531 200	540	-8 285	Johdannaissopimukset ja muut kaupankäynnin kohteena olevat velat	8 311
Suojaavat johdannaiset yhteensä		531 200	540	-8 285		8 311
	Kirjanpitoarvo		Kumulatiivinen arvonmuutos taseella
31.12.2021	Varat	Velat	Varat	Velat	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojauskohde
Saamistodistukset	841 394	0	7 719	0	Saamistodistukset	-8 463
Suojauskohteet yhteensä	841 394	0	7 719	0		-8 463
Seuraavassa taulukossa esitetään suojauskohteen ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutos eli suojauksen tehoton osuus.
31.12.2021			Suojaussuhteen voitto/tappio		Suojaussuhteen tehoton osuus	Tuloslaskelmarivi, jolle tehoton osuus on kirjattu
Suojauskohde		Suojausinstrumentti	Suojauskohde	Suojausinstrumentti
Saamistodistukset		Korkojohdannaiset	-8 463	8 311	-152	Sijoitustoiminnan nettotuotot: suojauslaskennan nettotulos
31.12.2020		Nimellismäärä, yhteensä	Varat, käyvät arvot	Velat, käyvät arvot	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojaavat johdannaiset
Käyvän arvon suojaus
Korkosidonnaiset		571 200	0	-16 125	Johdannaissopimukset ja muut kaupankäynnin kohteena olevat velat	-265
Suojaavat johdannaiset yhteensä		571 200	0	-16 125		-265
	Kirjanpitoarvo		Kumulatiivinen arvonmuutos taseella
31.12.2020	Varat	Velat	Varat	Velat	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojauskohde
Saamistodistukset	855 433	0	16 110	0	Saamistodistukset	453
Suojauskohteet yhteensä	855 433	0	16 110	0		453
Seuraavassa taulukossa esitetään suojauskohteen ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutos eli suojauksen tehoton osuus.
31.12.2020			Suojaussuhteen voitto/tappio		Suojaussuhteen tehoton osuus	Tuloslaskelmarivi, jolle tehoton osuus on kirjattu
Suojauskohde		Suojausinstrumentti	Suojauskohde	Suojausinstrumentti
Saamistodistukset		Korkojohdannaiset	453	-265	188	Sijoitustoiminnan nettotuotot: Suojauslaskennan nettotulos
Suojauslaskennan laadintaperiaatteet on kuvattu konsernin laatimisperiaatteissa kohdassa Johdannaiset ja suojauslaskenta.

 

 

Konsernin liitetieto 22: Osakkeet ja osuudet
	31.12.2021	31.12.2020
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä	732	765
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakkeet ja osuudet yhteensä	732	765
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä	30 843	27 360
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat yhteensä	30 843	27 360
joista julkisesti noteerattuja	30 843	27 360
Osakkeet ja osuudet yhteensä	31 575	28 126
Osakkeiden ja osuuksien käypien arvon hierarkiatasot on eritelty konsernin liitteessä 14.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakkeet ja osuudet sisältävät konsernin tytäryhtiöillä olevat omistukset, Suomen Luotto-osuuskunnan, SWIFT:n, Digitaalinen Asuntokauppa DIAS:n sekä APV Sijoitustutkinnot Oy:n osakkeita.

 

 

Konsernin liitetieto 23: Aineettomat hyödykkeet
Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2021	Aineettomat oikeudet	Tietojärjestelmät	Keskeneräiset projektit	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	4 993	91 687	19 430	42 115	158 224
Lisäykset	54	740	13 956	1	14 752
Vähennykset *	-8	-857	-1 220	-892	-2 977
Siirrot erien välillä *	0	17 562	-17 739	-3 227	-3 404
Hankintameno 31.12.2021	5 039	109 132	14 426	37 997	166 595
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-525	-70 730		-15 974	-87 229
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	374		3 227	3 600
Poistot	-757	-8 604		0	-9 362
Arvonalennukset	0	-263		0	-263
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-1 282	-79 224		-12 748	-93 254
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	4 468	20 956	19 430	26 141	70 995
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	3 757	29 908	14 426	25 250	73 341
Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2020	Aineettomat oikeudet	Tietojärjestelmät	Keskeneräiset projektit	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	803	86 054	13 512	26 651	127 020
Yritysostot	4 298	0	0	15 580	19 878
Lisäykset	0	142	11 704	0	11 846
Vähennykset	-108	-174	-122	-116	-520
Siirrot erien välillä	0	5 664	-5 664	0	0
Hankintameno 31.12.2020	4 993	91 687	19 430	42 115	158 224
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2020	-131	-60 786		-15 974	-76 891
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	163		0	163
Poistot	-394	-10 021		0	-10 415
Arvonalennukset	0	-86		0	-86
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2020	-525	-70 730		-15 974	-87 229
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	672	25 268	13 512	10 676	50 128
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	4 468	20 956	19 430	26 141	70 995
* LähiTapiola rahastojen alkuperäiseen hallinnoinnin hankintaan liittynyt liikearvo on rahastojen hallinnoinnin siirron yhteydessä kirjattu pois taseesta.
Aineettomat hyödykkeet sisältävät konsernin liiketoimintojen kannalta olennaiset tietojärjestelmät sekä näiden tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvän aktivointikelpoisen keskeneräisen työn. Raportointikaudella 2021 merkittävimmät lisäykset keskeneräisissä projekteissa johtuvat työstä liittyen S-mobiilin, asiakkaiden tunnistamisen ja digitaalisten palveluiden kehitysprojekteihin. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, pääasiassa IT-projektit, arvioidaan vuosittain budjetointiprosessin yhteydessä. Arvioinnin perusteella arvonalentumista on raportointikaudella kirjattu 263 t€ ja vertailukaudella 86 t€.

 

 

Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvo on kohdistettu seuraavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle:
	31.12.2021	31.12.2020
Liikearvo
Varallisuudenhoitoliiketoiminta	25 250	26 141
Liikearvo	25 250	26 141
S-Pankki-konsernissa liikearvo kohdistuu Varallisuudenhoitoliiketoiminta-segmenttiin.
Arvonalentumiset
S-Pankki-konserni on testannut liikearvon 31.12.2021 ja 31.12.2020 tilanteista, eikä tarvetta arvonalentumiskirjauksille ole todettu.
Testaus ja herkkyysanalyysi
Arvonalentumistestauksessa verrataan rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvoa kyseessä olevasta liiketoiminnasta kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Varallisuudenhoitoliiketoiminnan kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmaan, jossa liiketoiminnan arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa käyttäen diskonttauskorkoa, joka kuvastaa kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön pääomakustannusta ennen veroja.
Varallisuudenhoitoliiketoiminnan ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Tämän ajanjakson jälkeiset rahavirrat on johdettu käyttämällä 2 prosentin kasvutekijää, joka arvion mukaan ei ylitä toimialan pitkän aikavälin toteutunutta kasvua. Diskonttauskorkona käytettyyn pääomakustannukseen ennen veroja (WACC) vaikuttavat riskitön korko, markkina- ja maariskipreemio, toimialan beta, vieraan pääoman kustannus sekä pääomarakenne. Diskonttauskorko 31.12.2021 oli 5,5 prosenttia ja 31.12.2020 7,1 prosenttia.
Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat Varallisuudenhoitoliiketoiminnan tulos, diskonttauskorko sekä kolmen vuoden ennustejakson jälkeinen kasvutekijä. Arvioitaessa segmentin liikearvoa minkään käytetyn keskeisen muuttujan ennakoitavissa oleva mahdollinen muutos ei johtaisi tilanteeseen, joka aiheuttaisi arvonalennustarpeen.

 

 

Konsernin liitetieto 24: Aineelliset hyödykkeet
Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2021	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Käyttöoikeus-omaisuus	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	4 001	1 777	195	14 750	20 723
Lisäykset	0	3	51	620	673
Vähennykset	0	-502	0	-1 023	-1 525
Sopimusmuutokset	0	0	0	-213	-213
Siirrot erien välillä	-3 136	236	-236	-4 091	-7 227
Hankintameno 31.12.2021	865	1 514	10	10 043	12 431
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-3 996	-688		-5 320	-10 003
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	3 136	502		4 752	8 390
Poistot	-1	-358		-2 822	-3 181
Arvonalennukset	0	-179		0	-179
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-861	-722		-3 390	-4 973
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	5	1 090	195	9 430	10 720
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	4	792	10	6 653	7 458
Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2020	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Käyttöoikeus-omaisuus	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	3 992	1 712	0	8 863	14 568
Lisäykset	43	65	195	6 113	6 416
Vähennykset	-34	0	0	-64	-97
Sopimusmuutokset	0	0	0	-163	-163
Hankintameno 31.12.2020	4 001	1 777	195	14 750	20 723
				0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2020	-3 992	-360		-5 520	-9 872
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	16	0		2 651	2 667
Poistot	-1	-327		-2 451	-2 780
Arvonalennukset	-19	0		0	-19
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2020	-3 996	-688		-5 320	-10 003
				0
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	0	1 352	0	3 344	4 696
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	5	1 090	195	9 430	10 720

 

 

Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat
Käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat vuokrasopimusten toimitiloista, leasingautoista, tietojärjestelmistä ja -laitteista.
Käyttöoikeusomaisuuden muutokset 2021	Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Käyttöoikeus-omaisuus yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	13 915	835	14 750
Lisäykset	0	620	620
Vähennykset	-795	-228	-1 023
Sopimusmuutokset	-200	-13	-213
Siirrot erien välillä	-3 678	-413	-4 091
Hankintameno 31.12.2021	9 242	801	10 043
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-4 821	-499	-5 320
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	4 301	451	4 752
Poistot	-2 548	-274	-2 822
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-3 068	-322	-3 390
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	9 094	336	9 430
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	6 174	479	6 653
Käyttöoikeusomaisuuden muutokset 2020	Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Käyttöoikeus-omaisuus yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	8 158	706	8 863
Lisäykset	5 882	232	6 113
Vähennykset	0	-64	-64
Sopimusmuutokset	-125	-38	-163
Hankintameno 31.12.2020	13 915	835	14 750
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2020	-5 158	-362	-5 520
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	2 560	91	2 651
Poistot	-2 224	-228	-2 451
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2020	-4 821	-499	-5 320
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	3 000	344	3 344
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	9 094	336	9 430

 

 

Vuokrasopimusvelat	31.12.2021	31.12.2020
Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka	4 120	6 693
Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka	2 561	2 744
Vuokrasopimusvelat yhteensä	6 681	9 437
Vuokrasopimusvelat sisältyvät Muiden velkojen ryhmään.
Vuokrasopimusvelkojen maturateettijakauma on esitetty Rahoitusvarojen ja -velkojen maturateettijakauma -liitetiedossa.
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	2021	2020
Korkokulut vuokrasopimuksista	-21	-36
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-440	-822
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä	-428	-423
Poistot käyttöoikeusomaisuudesta, rakennukset	-2 548	-2 224
Poistot käyttöoikeusomaisuudesta, koneet ja kalusto	-274	-228
Tuloslaskelmaan kirjatut erät yhteensä	-3 711	-3 731
Rahavirtavaikutus vuokrasopimuksista	2021	2020 *
Rahavirtavaikutus vuokrasopimuksista yhteensä	-3 717	1 427
* Vuoden 2020 vertailutietoon on päivitetty vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä.

 

 

Konsernin liitetieto 25: Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
	31.12.2021	31.12.2020
Korkosaamiset	11 178	10 241
Palkkiosaamiset	9 372	8 345
Muut saamiset	7 378	6 474
Ennakkomaksut	395	0
Siirtosaamiset	28 322	25 060
Muihin siirtosaamisiin kirjataan jaksotettuihin ostolaskuihin, henkilöstökuluihin, saatavakauppaan ja muihin saamisiin liittyvät siirtosaamiset.
Konsernin liitetieto 26: Muut varat
	31.12.2021	31.12.2020
Maksujenvälityssaamiset	1 188	497
Myyntisaamiset	3 857	5 193
Muut saamiset	369	373
Muut varat yhteensä	5 414	6 064
Konsernin liitetieto 27: Velat luottolaitoksille ja asiakkaille
	31.12.2021	31.12.2020
Velat luottolaitoksille
Vaadittaessa maksettavat velat luottolaitoksille	108	0
Velat luottolaitoksille yhteensä	108	0
Velat asiakkaille
Talletukset
Vaadittaessa maksettavat talletukset	7 550 209	6 920 234
Muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset	4 741	4 726
Muut velat
Vaadittaessa maksettavat muut velat	52 213	47 940
Muut kuin vaadittaessa maksettavat muut velat	4 102	3 600
Velat asiakkaille yhteensä	7 611 265	6 976 500
Velat luottolaitoksille ja asiakkaille yhteensä	7 611 373	6 976 500

 

 

Konsernin liitetieto 28: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
31.12.2021	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Korko	Eräpäivä
S-Bank Plc Senior Preferred MREL Eligible Notes 1/2021	169 699	170 000	Euribor 3 kk + 0,75 %	4.4.2025

 

 

Konsernin liitetieto 29: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
	31.12.2021		31.12.2020
	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo*	Nimellisarvo	Korko	Eräpäivä
Debentuuri I/2016	21 667	26 000	26 000	26 000	Euribor 12 kk + 1,8 %	30.6.2026
Debentuuri I/2017	8 000	8 000	8 000	8 000	Euribor 12 kk + 1,8 %	18.12.2027
Debentuuri I/2020	25 500	25 500	25 500	25 500	Euribor 12 kk + 2,0 %	1.12.2030
Debentuuri I/2021	57 500	57 500			Euribor 12 kk + 2,0 %	8.10.2031
*Vertailutietoa 2020 on oikaistu tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.
Ehdot debentuuriehtoisissa lainoissa:
Debentuuriehtoisilla lainoilla on pankin muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. Vakavaraisuuslaskennassa debentuuriehtoiset lainat on ryhmitelty toissijaiseen pääomaan (Tier 2) CRR-asetuksen mukaisesti.
Debentuuriehtoisten lainojen tarkemmat ehdot on kuvattu pilari 3 -raportin (”Capital and Risk Management Report”) taulukossa EU CCA. Raportti julkistetaan tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana ja se on saatavilla S-Pankin verkkosivuilta

 

 

Konsernin liitetieto 30: Siirtovelat
	31.12.2021	31.12.2020
Korkovelat	3 443	2 661
Henkilöstökuluihin liittyvät siirtovelat	16 483	11 611
Muut siirtovelat	12 373	16 275
Siirtovelat yhteensä	32 299	30 547
Muihin siirtovelkoihin kirjataan jaksotettuihin ostolaskuihin liittyvät ja muihin velkoihin kuulumattomat siirtovelat.

 

 

Konsernin liitetieto 31: Muut velat ja varaukset
	31.12.2021	31.12.2020
Vuokrasopimusvelat	6 681	9 437
Maksujenvälitysvelat	29 269	25 753
Muut	13 375	12 071
Muut velat	49 325	47 260
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	649	397
Varaukset	649	397
Muut velat ja varaukset yhteensä	49 973	47 657
Vuokrasopimusvelat on eritelty tarkemmin Konsernin liitetieto 24: Aineelliset hyödykkeet.
Muiden velkojen erä Muut sisältää ostovelat, ennakonpidätysvelat, palkkiovelat sekä arvonalentumisvelat takauksista ja taseen ulkopuolisista vastuista.

 

 

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
S-Pankki-konsernilla on lakisääteisen eläketurvan (TyEL) lisäksi kaksi etuuspohjaista eläkejärjestelyä. Kyseessä on vapaaehtoiset lisäeläkejärjestelyt, jotka on järjestetty vakuutusyhtiöissä ja ne rahoitetaan vakuutusyhtiölle suoritettavilla maksuilla. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä määritetään tiettyjen tekijöiden perusteella, kuten esimerkiksi palkan ja työssäolovuosien perusteella.
Eläkevelka taseessa					31.12.2021	31.12.2020
Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo					2 968	2 662
Etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo					-2 320	-2 265
Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuva nettovelka					649	397
Etuuspohjaisten järjestelyjen varat koostuvat pääosin S-Pankin järjestelmään maksamista suorituksista ja niiden tuotosta.
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan nettovelan ja sen osien alku- ja loppusaldojen välinen täsmäytyslaskelma:
	Velvoitteen nykyarvo		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Nettovelka
	2021	2020	2021	2020	2021	2020
Avaava tase 1.1.	2 662	2191	2 265	1 889	397	302
Tuloslaskelmaan kirjatut erät:
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	337	233			337	233
Järjestelyn muutos	0	-16	0	0	0	-16
Korkokulu/-tuotto	25	23	23	21	3	2
Yhteensä	363	241	23	21	340	220
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät:
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Vakuutusmatemaattiset voitot/-tappiot (-/+), joiden perustana ovat taloudellisten tekijöiden muutokset	228	-59			228	-59
Vakuutusmatemaattiset voitot/-tappiot (-/+), joiden perustana ovat kokemusperäiset muutokset	-42	-90			-42	-90
Yritysjärjestelyihin liittyvät muutokset *	0	560	0	362	0	198
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoja/-kuluja (+/-)			-104	-136	104	136
Yhteensä	186	412	-104	226	290	186
Muut:
Maksetut etuudet	-242	-181	-242	-181	0	0
Maksusuoritukset etuuspohjaiseen järjestelyyn			378	311	-378	-311
Yhteensä	-242	-181	136	130	-378	-311
Päättävä tase 31.12.	2 968	2 662	2 320	2 265	649	397
* Esitystapaa on muutettu tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.
Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 26 vuotta (30 vuotta). S-Pankki arvioi odotettavissa olevien maksusuorituksien etuuspohjaiseen järjestelyyn olevan noin 388 tuhatta euroa vuonna 2022.
Raportointikauden päättymispäivänä sovellettiin seuraavia merkittävimpiä vakuusmatemaattisia oletuksia:
			S-Pankki Oyj		Fennia Varainhoito Oy *
			2021	2020	2021	2020
Diskonttauskorko			0,90 %	1,10 %	-	0,50 %
Palkkojen nousu			1,90 %	1,40 %	-	1,40 %
Inflaatio			1,90 %	1,40 %	-	1,10 %
* Fennia Varainhoito Oy sulautui FIM Pääomarahastot Oy:öön (nykyinen S-Pankki Pääomarahastot Oy) 1.4.2021 alkaen. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt siirtyivät S-Pankki Oyj:öön.
Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistusten pohjalta, ja ne perustuvat julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jäävälle henkilölle.
Seuraavassa taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi järjestelyssä käytetyn diskonttauskoron muutoksen vaikutuksesta etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen. Herkkyysanalyysi on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän muuttumattomina.
			2021		2020
			kasvu	lasku	kasvu	lasku
Muutos (t€), kun diskonttauskorko +/- 0,5 %-yks.			507	817	286	528

 

 

Konsernin liitetieto 32: Oman pääoman erät
	31.12.2021	31.12.2020
Osakepääoma	82 880	82 880
Rahastot	284 277	283 366
Käyvän arvon rahasto	449	-462
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	283 828	283 828
Kertyneet voittovarat	142 148	122 397
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	122 598	106 728
Tilikauden voitto/tappio	19 551	15 670
Oma pääoma yhteensä	509 306	488 644
Emoyhtiön omistajat	509 306	488 644
S-Pankki Oyj:llä on vain yksi osakelaji. Osakelajia ei ole erikseen nimetty eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä osakelajia koskevasta enimmäisosakemäärästä tai osakkeen nimellisarvosta. Osakelajia koskevia oikeuksia tai rajoituksia ei ole yhtiöjärjestyksessä määrätty. S-Pankki ei ole laskenut yleiseen liikkeeseenlaskuun osakkeitaan eikä S-Pankin tai sen tytäryhteisön hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.
	31.12.2021	31.12.2020
Kauden alussa ulkona olleet osakkeet (lkm)	6 680 180	6 680 180
Kauden lopussa ulkona olleet osakkeet (lkm)	6 680 180	6 680 180
Oman pääoman erien kuvaus
Osakepääoma
Osakepääomaan sisältyvät emoyhtiön omistajien merkitsemät ja maksamat osakkeet. Emoyhtiön omistajien hallussa on myös osakkeita, joiden merkintähinta on kirjattu sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
Käyvän arvon rahasto
Rahasto sisältää käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen kumulatiivisen käyvän arvon muutoksen laskennallisella verolla vähennettynä. Käyvän arvon muutos realisoituu tuloslaskelmaan, kun näistä rahoitusvaroista tai -veloista luovutaan tai niihin kirjataan arvonalennus. Käypään arvoon arvostetut varat luokitellaan kolmelle hierarkiatasolle. Hierarkiatasot on esitetty liitetiedossa 14.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Rahasto on muodostettu omistajien sijoituksista ja rahasto on perustettu yhtiökokouksen päätöksellä. Rahastoon voidaan kirjata uutta pääomaa tai sitä voidaan pienentää vain yhtiökokouksen päätöksellä lain sallimissa rajoissa.
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat ovat konserniyhtiöiden aiemmilta tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona omistajille.

 

 

Konsernin muut liitetiedot
Konsernin muut liitetiedot esitetään tuhansina euroina.
Konsernin liitetieto 33: Annetut vakuudet
	Muut vakuudet
	31.12.2021	31.12.2020
Omasta velasta annetut
Velat luottolaitoksille	181 632	174 131
Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat	13 660	22 865
Omasta velasta annetut yhteensä	195 292	196 997
joista käteistä	13 660	22 865
joista arvopapereita	181 632	174 131
Muusta syystä omasta puolesta annetut	362	362
joista käteistä	362	362

 

 

Konsernin liitetieto 34: Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen
31.12.2021	Taseella netotettujen rahoitusvarojen ja -velkojen bruttosumma sis. korot	Taseella netotetut rahoitusvarat ja -velat	Taseella esitetty netotettu rahoitusvara ja -velka sis. korot	Vakuudeksi annettu käteinen	Nettosumma
Rahoitusvarat Johdannaissopimukset	525	56	582
Rahoitusvelat Johdannaissopimukset	11 223	-30	11 193	-13 660	-2 467
31.12.2020	Taseella netotettujen rahoitusvarojen ja -velkojen bruttosumma sis. korot	Taseella netotetut rahoitusvarat ja -velat	Taseella esitetty netotettu rahoitusvara ja -velka sis. korot	Vakuudeksi annettu käteinen	Nettosumma
Rahoitusvarat Johdannaissopimukset	0	0	0
Rahoitusvelat Johdannaissopimukset *	18 538	-24	18 514	-22 865	-4 351
*Vertailutietoa 2020 on oikaistu tilinpäätöksen 31.12.2020 julkaisemisen jälkeen korkojen osuudella.
Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja taseessa esitetään nettomäärä silloin, kun kirjattujen määrien vähentämiseen toisistaan on laillisesti täytäntöönpantava oikeus ja suoritus aiotaan toteuttaa nettomääräisesti.
Seuraaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyy täytäntöönpantavissa olevia yleisiä netotussopimuksia:
Vakuudeksi annettu käteinen sisältyy tase-erään Saamiset luottolaitoksilta. Vakuudeksi saatu käteinen sisältyy tase-erään Velat luottolaitoksille.

 

 

Konsernin liitetieto 35: Taseen ulkopuoliset sitoumukset
	31.12.2021	31.12.2020
Takaukset	9 722	14 280
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset	150	207
Käyttämättömät luottojärjestelyt	258 147	208 917
Yhteensä	268 019	223 405
Odotettavissa oleva luottotappio, joka kohdistuu taseen ulkopuolisiin eriin on 870 t€ (1 010 t€).

 

 

Konsernin liitetieto 36: Konsernirakenne ja lähipiiri

S-Pankki-konsernin emoyhtiö on S-Pankki Oyj. S-Pankki Oyj on talletuspankki, joka harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaista luottolaitostoimintaa sekä siihen liittyvää toimintaa ja se tarjoaa sijoituspalvelulain mukaisia sijoituspalveluja. Pankki hoitaa emoyhtiönä konserniin kuuluvien yhtiöiden keskitetysti hoidettavat tehtävät, kuten konsernihallinnon, ohjauksen ja valvonnan. S-Pankilla on kolme kokonaan omistettua tytäryhtiötä: S-Asiakaspalvelu Oy, S-Pankki Rahastoyhtiö Oy ja S-Pankki Pääomarahastot Oy.

S-Asiakaspalvelu Oy, joka tuottaa asiakaspalvelua ja tietojenkäsittelyyn liittyviä sekä muita luottolaitoksen pääasialliseen toimintaan liittyviä palveluja luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisena palveluyrityksenä.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy, joka hallinnoi S-Pankki-rahastoja. Yhtiö toimi FIM Varainhoito Oy -nimellä 30.9.2021 asti. 1.10.2021 salkunhoito keskitettiin S-Pankki-konsernin sisällä S-Pankki Oyj:hin, jonne yhtiön salkunhoidon palvelut siirtyivät. Yhtiö hallinnoi aiemmin myös FIM- ja LähiTapiola-rahastoja. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä FIM-rahastojen nimet muuttuivat S-Pankki-rahastoiksi brändiuudistuksen seurauksena. LähiTapiola-rahastojen hallinnointi puolestaan päättyi osana laajempaa yritysjärjestelyä, joka saatiin päätökseen 5.10.2021.

Vaihtoehtoisrahastojen hoitaja S-Pankki Pääomarahastot Oy toimii hallinnointiyhtiönä ja tuottaa pääomarahastojen salkunhoitoon liittyvät palvelut S-Pankki-konsernille sekä vastaa S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien, kiinteistöihin, metsään ja listaamattomiin yhtiöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen salkunhoidosta. S-Pankki Pääomarahastot Oy:llä on kahdeksan kokonaan omistettua tytäryhtiötä.

- FIM Kiinteistö Oy, joka toimii vastuunalaisena yhtiömiehenä S-Pankki-konsernin kiinteistörahastoissa.

- S-Pankki Kiinteistöt Oy, joka on kiinteistöjohtamispalveluihin erikoistunut yhtiö, joka tarjoaa palveluitaan sijoittajille, kiinteistönomistajille ja vuokralaisille. Kiinteistösalkkujen hallinnoinnin, kiinteistöjohtamisen palveluiden ja kiinteistökehityksen lisäksi yhtiö keskittyy joint ventures -hankkeiden toteuttamiseen ja hallinnointiin.

- S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy, joka tarjoaa vaikuttavuussijoittamiseen liittyviä palveluita ja toimii yhden vaikuttavuusinvestointirahaston hallinnointiyhtiönä sekä vastuullisena yhtiömiehenä.

- FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund GP Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund III GP Oy, FIM Private Debt Fund I GP Oy, FIM SIB Oy sekä S-Pankki Vaikuttavuus I GP Oy, jotka toimivat vastuullisina yhtiömiehinä S-Pankki Pääomarahastot Oy:n hallinnoimissa rahastoissa. Näissä yhtiöissä ei ole muuta liiketoimintaa.

 

 

S-Pankin tytäryhtiöitä ovat seuraavat yhtiöt:
			Omistusosuus
Tytäryhtiöt		Kotipaikka	2021	2020
S-Asiakaspalvelu Oy		Helsinki	100 %	100 %
S-Pankki Rahastoyhtiö Oy		Helsinki	100 %	100 %
S-Pankki Pääomarahastot Oy		Helsinki	100 %	100 %
S-Pankki Kiinteistöt Oy		Helsinki	100 %	100 %
FIM Kiinteistö Oy		Helsinki	100 %	100 %
S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy		Helsinki	100 %	100 %
FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund GP Oy		Helsinki	100 %	100 %
FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund III GP Oy		Helsinki	100 %	-
FIM Private Debt Fund I GP Oy		Helsinki	100 %	100 %
FIM SIB Oy		Helsinki	100 %	100 %
S-Pankki Vaikuttavuus I GP Oy		Helsinki	100 %	-
Fennia Varainhoito Oy		Helsinki	-	100 %
Tytäryhtiöt on yhdistelty konserniin hankintamenetelmää käyttäen.

 

 

Liiketoimintojen yhdistämiset vuonna 2021

Liiketoimintojen yhdistämisiä ei tehty vuonna 2021.

Tilikaudella 2020 S-Pankki Oyj osti 31.7.2020 toteutetulla kaupalla sata prosenttia Fennia Varainhoito Oy osakekannasta ja äänivallasta. Kauppaan kuului myös Fennia Varainhoito Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö Fennia Kiinteistöt Oy (nykyiseltä nimeltä S-Pankki Kiinteistöt Oy). Fennia Varainhoito Oy sulautui S-Pankki Pääomarahastot Oy:öön 31.3.2021.  S-Pankki Kiinteistöt Oy on kiinteistöjohtamispalveluihin erikoistunut yhtiö, joka tarjoaa palveluitaan sijoittajille, kiinteistönomistajille ja vuokralaisille. Kiinteistösalkkujen hallinnoinnin, kiinteistöjohtamisen palveluiden ja kiinteistökehityksen lisäksi yhtiö keskittyy joint ventures -hankkeiden toteuttamiseen ja hallinnointiin.

Yrityskauppa nosti S-Pankin yhdeksi Suomen merkittävimmistä kiinteistövarainhoitajista.

Ostetun yrityksen hankintahinta oli 25 miljoonaa euroa, josta 62,4 prosenttia eli 15,6 miljoonaa euroa kohdistuu liikearvoon. Liikearvo sisältää odotettavissa olevia synergiahyötyjä kuten myynti- ja kustannussynergioita sekä osaavan henkilöstön. Hankintahinnasta 17,2 prosenttia (4,3 miljoonaa euroa) kohdistuu liikearvosta erikseen tunnistettuihin asiakassuhteisiin. Hankintahinnan kyseiseen osaan kohdistetaan laskennallinen verovelka, joka purkautuu taloudellisen poistoajan mukaisesti (poistot 1.8.-31.12.2020 olivat 0,27 miljoonaa euroa). Muut hankitut varat koostuvat liiketoiminnan rahoitusvaroista 7,2 miljoonaa, muista saamisista, 0,6 miljoonaa, liiketoiminnan veloista 1,8 miljoonaa. Lisäksi laskennallisia verovelkojen määrä on 0,9 miljoonaa. Koko kauppahinta maksettiin käteisvastikkeena.

Tilikauden 2020 laajaan konsernituloslaskelmaan 1.8.2020 lähtien sisältyneiden Fennia Varainhoito Oy:n ja Fennia Kiinteistöt Oy:n hankinta-ajankohdan jälkeiset tuotot yhteensä olivat 3,6 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 0,8 miljoonaa euroa. Konsernin tuloslaskelman erään liiketoiminnan muut kulut sisältyi hankintaan liittyviä kuluja 1,0 miljoonaa euroa.

Syntyneen yhteisökokonaisuuden tuotot yhteensä ja voitto vertailukaudelta ikään kuin kaikki vuoden 2020 aikana tapahtuneet liiketoimintojen yhdistämiset olisivat toteutuneet kyseisen tilikauden alussa: tuotot yhteensä 180 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 17 miljoonaa euroa

Strukturoitujen konsolidoimattomien yhteisöjen tiedot:

S-Pankki toimii vastuunalaisena yhtiömiehenä ky-muotoisissa rahastoissa, jotka ovat luonteeltaan strukturoituja yhteisöjä. S-Pankki-konsernin yrityksillä ei ole kyseisissä rahastoissa sellaisia omistuksia, jotka altistaisivat konsernin merkittävästi rahastojen muuttuville tuotoille, eikä niitä siten yhdistellä konsernitilinpäätökseen.

Strukturoituja yhteisöjä ovat:

· S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat sijoitus- ja erikoissijoitusrahastot,

· S-Pankki Pääomarahastot Oy:n hallinnoimat vaihtoehtorahastot, joiden vastuunalaisina yhtiömiehinä toimivat FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund GP Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund III GP Oy, FIM Private Debt Fund I GP Oy, FIM SIB Oy sekä S-Pankki Vastuullisuus I GP Oy,

· S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy:n hallinnoimat vaihtoehtorahastot, sekä

· kiinteistörahastot, joiden vastuunalaisena yhtiömiehenä toimii FIM Kiinteistö Oy.

Hallinnointiyhtiöt ohjaavat rahastojen merkityksellisiä toimintoja vahvistamalla rahastojen säännöt ja sijoituspolitiikan. Salkunhoito tekee sijoituspäätökset rahastojen sääntöjen mukaisesti. Konsernin maksimitappioriski rahastoissa rajoittuu konsernin suoriin sijoituksiin rahastoissa, rahastoille myönnettyihin luottoihin ja pääomapanokseen vastuunalaisessa yhtiömiehessä. Pääasiassa konserni toimii hallinnointiyhtiön roolissa rahastoissa. Konsernilla on suoria sijoituksia vain kuuteen rahastoon.

 

 

Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt		2021	2020
Strukturoidut yhteisöt, joissa konsernilla on sijoitus
Varat yhteensä		222 744	142 091
Konsernin sijoitus		6 958	4 900
Velat yhteensä		215 786	137 191
Strukturoidut yhteisöt, joissa konsernilla ei ole sijoitusta
Varat yhteensä		3 861 180	7 358 183
Velat yhteensä		3 861 180	7 358 183

 

 

Lähipiiriä koskevat tiedot
S-Pankin lähipiiri käsittää johtoon kuuluvat avainhenkilöt, näiden läheiset perheenjäsenet sekä lähipiiriin kuuluvat yhteisöt. Johdon avainhenkilöitä ovat S-Pankin hallituksen jäsenet ja varajäsenet, S-Pankin toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet. Lähipiiriin kuuluvia yhteisöjä ovat S-Pankin tytär- ja osakkuusyritykset, S-Pankista 49,99 prosenttia omistava SOK sekä SOK-yhtymän tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat yhtiöt, joissa lähipiiriin kuuluvalla henkilöllä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.
Lähipiirille myönnettyjen luottojen ja talletusten ehdoissa noudatetaan normaaleja asiakasehtoja.
Liiketoimet lähipiirin kanssa 2021	Liiketoimet omistajayhteisön kanssa	Osakkuusyhtiöt	Johtoon kuuluvat henkilöt	Muut lähipiiriin kuuluvat
Varat
Luotot	0	0	3 078	1 354
Muut saamiset	0	4	0	0
Myyntisaamiset	140	0	0	0
Velat
Talletukset	68 747	0	1 696	1 298
Ostovelat	758	803	0	0
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Luottolupaukset	80 000	0	928	64
Tuotot ja kulut
Korkotuotot	1 902	0	11	5
Palkkiotuotot	34	0	2	2
Palvelumyynnit	1 408	0	0	0
Palveluostot	18 437	14 489	0	0
Liiketoimet lähipiirin kanssa 2020	Liiketoimet omistajayhteisön kanssa	Osakkuusyhtiöt	Johtoon kuuluvat henkilöt	Muut lähipiiriin kuuluvat
Varat
Luotot	0	0	2 485	446
Myyntisaamiset	31	0	0	0
Velat
Talletukset	97 732	0	1 887	1 162
Muut velat	8 048	0	0	0
Ostovelat	629	426	0	0
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Luottolupaukset	60 000	0	865	32
Tuotot ja kulut
Korkotuotot	20	0	10	3
Palkkiotuotot	29	0	2	1
Palvelumyynnit	984		0	0
Korkokulut	315	0	2	2
Palveluostot	13 634	14 970	0	0

 

 

Johtoon kuuluvien henkilöiden kompensaatio 2021	Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	Pitkäaikaiset maksupohjaiset eläkejärjestelyt
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	2007	442
Hallituksen jäsenet	29
Johtoon kuuluvien henkilöiden kompensaatio yhteensä	2 036	442
Johtoon kuuluvien henkilöiden kompensaatio 2020	Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	Pitkäaikaiset maksupohjaiset eläkejärjestelyt
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	1746	376
Hallituksen jäsenet	43
Johtoon kuuluvien henkilöiden kompensaatio yhteensä	1 789	376

 

 

S-Pankki Oyj:n tilinpäätös
S-Pankki Oyj - tuloslaskelma
(t€)	Liite	2021	2020
Korkotuotot	2	103 040	99 222
Korkokulut	2	-12 540	-9 758
KORKOKATE		90 499	89 464
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista *	3	1 361	19
Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä		1 316	0
Muista yrityksistä		45	19
Palkkiotuotot	4	59 774	52 175
Palkkiokulut	4	-6 892	-6 789
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot	5	2 027	2 082
Arvopaperikaupan nettotuotot		1 664	1 975
Valuuttatoiminnan nettotuotot		362	107
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot *	6	1 201	882
Suojauslaskennan nettotulos	7	-152	188
Liiketoiminnan muut tuotot	8	11 462	15 564
Hallintokulut		-114 871	-100 680
Henkilöstökulut		-45 266	-38 044
Palkat ja palkkiot		-37 300	-32 035
Henkilösivukulut		-7 967	-6 009
Eläkekulut		-6 712	-4 905
Muut henkilösivukulut		-1 255	-1 104
Muut hallintokulut		-69 604	-62 636
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	10	-9 149	-11 682
Liiketoiminnan muut kulut	9	-8 166	-6 658
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista	11	-15 894	-23 515
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot sekä arvonalentumistappiot	11	177	-116
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)		11 377	10 933
Tilinpäätössiirrot		699	6 342
Tuloverot		-2 672	-4 366
TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO)		9 404	12 909
* Esitystapaa on muutettu tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.

 

 

S-Pankki Oyj - tase
VASTAAVAA (t€)		Liite	31.12.2021	31.12.2020
Käteiset varat		12, 30, 31, 32	1 091 962	775 734
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		12, 15, 30, 31, 32	684 859	721 541
Muut			684 859	721 541
Saamiset luottolaitoksilta		12, 13, 30, 31, 32	21 570	28 442
Vaadittaessa maksettavat			1 249	2 253
Muut			20 322	26 189
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä		12, 14, 30, 31, 32	6 086 022	5 444 362
Vaadittaessa maksettavat			2 190	3 653
Muut			6 083 832	5 440 710
Saamistodistukset		12, 15, 30, 31, 32	464 228	507 288
Muilta			464 228	507 288
Osakkeet ja osuudet		12, 16, 30, 31	31 342	27 912
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä		12, 16, 30, 31	3	3
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä		12, 16, 30, 31	55 938	55 938
Johdannaissopimukset		12, 17, 18, 30, 31, 32	582	0
Aineettomat hyödykkeet		19, 31	38 819	34 091
Aineelliset hyödykkeet		20, 31	668	1 161
Muut aineelliset hyödykkeet			668	1 161
Muut varat		21, 31	4 655	4 631
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot		22, 31	23 994	16 456
Laskennalliset verosaamiset		23, 31	74	298
VASTAAVAA YHTEENSÄ			8 504 717	7 617 856
VASTATTAVAA (t€)			31.12.2021	31.12.2020
VIERAS PÄÄOMA
Velat luottolaitoksille		12, 30, 31, 32	0	0
Luottolaitoksille			0	0
	Vaadittaessa maksettavat		0	0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille		12, 30, 31, 32	7 656 519	7 009 608
Talletukset			7 600 204	6 958 068
	Vaadittaessa maksettavat		7 595 463	6 953 342
	Muut		4 741	4 726
Muut velat			56 315	51 540
	Vaadittaessa maksettavat		52 213	47 940
	Muut		4 102	3 600
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat		12, 24, 30, 31, 32	169 699	0
Joukkovelkakirjalainat			169 699	0
Johdannaissopimukset		12, 17, 30, 31, 32	8 383	16 157
Muut velat		25, 31	41 540	35 679
Muut velat			41 540	35 679
Siirtovelat ja saadut ennakot		26, 31	28 095	18 760
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		12, 27, 30, 31, 32	112 667	59 500
Muut			112 667	59 500
Laskennalliset verovelat		23, 31	48	0
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ			8 016 950	7 139 705
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero			4 703	3 402
Verotusperäiset varaukset			25 000	27 000
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ			29 703	30 402
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		28, 29	82 880	82 880
Muut sidotut rahastot		28	449	-462
Käyvän arvon rahasto
	Käypään arvoon arvostamisesta		449	-462
Vapaat rahastot		28	283 828	283 828
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			283 828	283 828
Edellisten tilikausien voitto (tappio)		28	81 502	68 593
Tilikauden voitto (-tappio)		28	9 404	12 909
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ			458 064	447 749
VASTATTAVAA YHTEENSÄ			8 504 717	7 617 856
TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET (t€)		35	31.12.2021	31.12.2020
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset			9 872	14 487
Takaukset ja pantit			9 722	14 280
Muut			150	207
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset			258 147	214 187
Muut			258 147	214 187

 

 

S-Pankki Oyj - rahoituslaskelma
t€	Liitetieto	2021	2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)		9 404	12 909
Poistot ja arvonalentumiset		9 149	11 682
Luottotappiot		21 569	27 891
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua		-1 567	-2 143
Tilinpäätössiirrot		-699	-6 342
Tuloverot		2 672	4 366
Rahoitustuottojen ja -kulujen oikaisut		-161	2 351
Tuloksen oikaisut yhteensä		30 963	37 804
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta		40 367	50 713
Liiketoiminnan saamisten lisäys/vähennys (-/+)
Saamiset luottolaitoksilta, muut kuin vaadittaessa maksettavat		5 867	2 683
Saamiset asiakkailta		-663 719	-692 253
Johdannaissopimukset		0	400
Sijoitusomaisuus		71 037	-146 660
Muut varat		-6 054	-173
Liiketoiminnan saamisten lisäys/vähennys yhteensä		-592 869	-836 003
Liiketoiminnan velkojen lisäys/vähennys (-/+)
Velat asiakkaille		646 911	984 515
Muut velat		14 552	1 450
Liiketoiminnan velkojen lisäys/vähennys		661 463	985 964
Maksetut verot		-2 848	-4 871
Liiketoiminnan rahavirta		106 112	195 803
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-13 779	-8 912
Ostetut tytäryhtiöosakkeet vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		0	-25 996
Luovutustulot muista sijoituksista		0	423
Investointien rahavirta		-13 779	-34 485
Rahoituksen rahavirta
Velkakirjalainojen ja debentuurien liikkeeseenlaskusta saadut maksut	24,27	227 199	9 500
Velkakirjalainojen ja debentuurien takaisinmaksut	24,27	-4 333	0
Rahoituksen rahavirta		222 866	9 500
Rahavarojen muutos		315 199	170 818
Rahavarat, avaava tase		777 987	607 201
Rahavarojen muutos		315 199	170 818
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		25	-33
Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä
Käteiset varat		1 091 962	775 734
Vaadittaessa maksettavat		1 249	2 253
Rahavarat yhteensä		1 093 211	777 987
Maksetut korot		-11 758	-8 012
Saadut osingot		1 361	19
Saadut korot		101 746	99 957

 

 

S-Pankki Oyj - tilinpäätöksen liitetiedot

S-Pankki Oyj:n liitetieto 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

S-Pankki Oyj toimii S-Pankki-konsernin emoyhtiönä. S-Pankki Oyj on talletuspankki, joka harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain (8.8.2014/610) mukaista luottolaitostoimintaa. Pankki harjoittaa lain 5:n luvun 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa sekä siihen liittyvää toimintaa ja se tarjoaa sijoituspalvelulain (14.12.2012/747) 1 luvun 15 §:n mukaisia sijoituspalveluja. Pankki hoitaa emoyhtiönä konserniin kuuluvien yhtiöiden keskitetysti hoidettavat tehtävät, kuten konsernihallinnon, ohjauksen ja valvonnan.

S-Pankin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fleminginkatu 34, 00510 Helsinki.

Hallitus on 2.2.2022 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2021.

1.1.1.25    Yleiset laatimisperiaatteet

Tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolakia ja -asetusta, lakia luottolaitostoiminnasta, valtiovarainministeriön antamaa asetusta luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä Finanssivalvonnan rahoitussektoria koskevia määräyksiä. Tilinpäätöksen laatimisessa on otettu huomioon soveltuvin osin myös kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeet.

Lisäksi tilinpäätös on laadittu ottaen huomioon luottolaitosdirektiivi (CRDIV), EU:n vakavaraisuusasetus (575/2013, ”CRR”) ja siihen liittyvät täytäntöönpanoasetukset, Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority) sääntely ja Finanssivalvonnan kannanotot.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, jollei toisin mainita.

1.1.1.26    Tuloutusperiaatteet

Korkotuotot ja -kulut

Korot rahoitusvaroista ja -veloista sekä korkojohdannaisista jaksotetaan korkotuotoiksi ja -kuluiksi niille tilikausille, joille ne ajan kulumisen perusteella kohdistuvat. Palkkiot, jotka muodostavat olennaisen osan lainojen, saamisten tai talletusten efektiivisestä korosta kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin.

Palkkiotuotot ja -kulut

Palkkiotuotot ja -kulut syntyvät asiakkaille tarjotuista palveluista ja näiden palveluiden tuottamiseen käytetyistä resursseista. Palkkiotuotot tuloutetaan suoriteperiaatteen mukaisesti. Useammalle vuodelle jakautuvien palveluiden tuotot kohdistetaan asianomaisille vuosille.

Rahoitusvarat ja -velat

S-Pankki noudattaa rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamisessa ja arvostamisessa ja rahoitusvarojen arvonalentumisen osalta S-Pankki-konsernin laatimisperiaatteita. Emoyhtiön laadintaperiaatteet vastaavat tältä osin konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita, sillä Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 2/2016 edellyttävät rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamista IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä rahoitusvarojen arvonalentuminen on kuvattu S-Pankki-konsernin tilinpäätöksen osassa Konsernin liitetieto 1: Konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohdan 1.1.1.5 Rahoitusvarat ja -velat kappaleissa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä Rahoitusinstrumenttien arvonalentuminen.

1.1.1.27    Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa sisäisesti aikaansaaduista tietojärjestelmistä, niihin liittyvästä kehitystyöstä sekä lisenssi- ja liittymismaksuista. Aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että aineeton hyödyke tuottaa taloudellista hyötyä. Tietojärjestelmiin on aktivoitu myös kustannukset, jotka ovat syntyneet lisensseihin tehdyistä muutostöistä. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Tietojärjestelmät ja lisenssimaksut: 3-5 vuotta

Liikearvo: 5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioituihin taloudellisiin pitoaikoihin perustuen.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:

Koneet ja kalusto: 3 vuotta

Vuokrahuoneiston perusparannukset: vuokrasopimuksen voimassaoloaika, enintään 5 vuotta

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan objektiivisten kriteerien perusteella kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio ja sen muutokset kirjataan tulokseen ja taseeseen arvonalentumistarkastelun kautta.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden verotettavan tulon perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisissa verosaamisissa ja -veloissa tapahtuneet muutokset. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan. Verot lasketaan tilinpäätöshetkellä voimassa olevilla verokannoilla ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla.

Muiden erien osalta (pois lukien IFRS 16 Vuokrasopimukset ja IAS 19 Työsuhde-etuudet mukaiset erät) emoyhtiö noudattaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Emoyhtiö on sisällyttänyt kirjanpitoonsa verolainsäädännön edellyttämään kirjanpitosidonnaisuuteen perustuvia eriä, jotka on esitetty tilinpäätössiirtoina.

 

 

S-Pankki Oyj - Tuloslaskelman liitetiedot
Tuloslaskelman liitetiedot esitetään tuhansina euroina.
S-Pankki Oyj:n liitetieto 2: Korkokate
	2021	2020
Korkotuotot
Saamiset luottolaitoksilta	12	0
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	98 278	93 015
Saamistodistukset	4 490	6 165
Johdannaissopimukset	258	45
Muut korkotuotot	1	-2
Korkotuotot yhteensä	103 040	99 222
joista konsernin sisäisiä	115	66
Korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista	1 848	1 740
Korkokulut
Velat luottolaitoksille	-1 851	-810
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	-2 576	-4 216
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	-134	0
Johdannaissopimukset	-6 604	-3 837
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	-1 366	-892
Muut korkokulut	-10	-4
Korkokulut yhteensä	-12 540	-9 758
Korkokate	90 499	89 464
S-Pankki Oyj:n liitetieto 3: Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista
	2021	2020
Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä	1 316	0
Omistusyhteysyrityksistä	0	0
Muista yrityksistä *	45	19
Tuotot oma pääoman ehtoisista sijoituksista yhteensä	1 361	19
* Osinkotuotot on siirretty Käypään arvoon käyvän arvon rahastojen kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot -ryhmästä Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista -ryhmään tilinpäätöksen 31.12.2020 julkaisun jälkeen.
S-Pankki Oyj:n liitetieto 4: Palkkiotuotot ja -kulut
	2021	2020
Palkkiotuotot
Luotonannosta	26 608	25 558
Ottolainauksesta	2 728	2 329
Maksuliikenteestä	15 674	14 209
Rahastoista	294	0
Omaisuudenhoidosta	608	2
Lainopillisista tehtävistä	433	360
Arvopaperinvälityksestä	169	652
Vakuutusten välityksestä	1 445	1 194
Takausten myöntämisestä	51	55
Muusta toiminnasta	11 765	7 816
Palkkiotuotot yhteensä	59 774	52 175
joista konsernin sisäisiä	12 161	6 694
Palkkiokulut	2021	2020
Rahastoista	-9	0
Omaisuudenhoidosta	-40	-127
Arvopaperinvälityksestä	-169	-380
Korttiliiketoiminnasta	-6 379	-6 072
Pankkikulut	-214	-119
Muut kulut	-81	-91
Palkkiokulut yhteensä	-6 892	-6 789
joista konsernin sisäisiä	0	0

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 5: Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot
2021	Myyntivoitot ja -tappiot (netto)	Käyvän arvon muutokset (netto)	Yhteensä
Saamistodistuksista	25	-81	-56
Osakkeista ja osuuksista	122	1 623	1 745
Johdannaissopimuksista	0	-25	-25
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä	147	1 517	1 664
Valuuttatoiminnan nettotuotot	337	25	362
Tuloslaskelmaerä yhteensä	485	1 542	2 027
2020	Myyntivoitot ja -tappiot (netto)	Käyvän arvon muutokset (netto)	Yhteensä
Saamistodistuksista	101	180	281
Osakkeista ja osuuksista	-61	1 232	1 171
Johdannaissopimuksista	-170	693	523
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä	-130	2 104	1 975
Valuuttatoiminnan nettotuotot	140	-33	107
Tuloslaskelmaerä yhteensä	10	2 072	2 082

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 6: Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot
	2021	2020
Rahoitusvarojen luovutuksista johtuvat nettotuotot	683	577
Muut tuotot ja kulut muista laajan tuloksen kautta kirjattavista *	518	305
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä *	1 201	882
* Osinkotuotot on siirretty Käypään arvoon käyvän arvon rahastojen kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot -ryhmästä Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista -ryhmään tilinpäätöksen 31.12.2020 julkaisun jälkeen.
S-Pankki Oyj:n liitetieto 7: Suojauslaskennan nettotulos
	2021	2020
Suojausinstrumenttien nettotulos	8 311	-265
Suojauskohteiden nettotulos	-8 463	453
Suojauslaskennan nettotulos yhteensä	-152	188
S-Pankki Oyj:n liitetieto 8: Liiketoiminnan muut tuotot
	2021	2020
Muut tuotot	11 462	15 564
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	11 462	15 564
joista konsernilta	3 560	3 024
S-Pankki Oyj:n liitetieto 9: Liiketoiminnan muut kulut
	2021	2020
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut	-3 671	-3 683
Muut kulut	-4 495	-2 975
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-8 166	-6 658
Erittely tilintarkastusyhteisölle maksetuista palkkioista
Tilintarkastus	-164	-181
Veroneuvonta	-6	-1
Muut palvelut	-71	-125
Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot yhteensä	-241	-308
Erittely Rahoitusvakausviraston maksuista
Vakausmaksu	-993	-1 045
Talletussuojarahaston maksu	-7 201	-4 944
Hallintomaksu	-30	-27
Rahoitusvakausviraston maksut yhteensä	-8 225	-6 016
Talletussuojarahasto hyvitti Rahoitusvakausrahastoon kerättävän talletussuojamaksun. Pankille ei aiheutunut tulosvaikutusta tämän osalta. Vakausmaksun tulosvaikutus tilikaudella 2021 oli 993 t€ (484t€).
S-Pankki Oyj:n liitetieto 10: Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
	2021	2020
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	-7 353	-8 950
Liikearvo	-1 018	-2 261
Aineelliset hyödykkeet	-358	-327
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-8 729	-11 538
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Aineettomat hyödykkeet	-241	-144
Aineelliset hyödykkeet	-179	0
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä yhteensä	-420	-144
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä yhteensä	-9 149	-11 682

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 11: Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista, takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista, sekä muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot sekä arvonalentumistappiot
Luottoriski
Vastuut ja sitoumukset, jotka ovat alttiina luottoriskille olivat yhteensä 9 447,7 miljoonaa euroa (8 521,6). ECL-varaus raportointikauden lopussa oli yhteensä 20,6 miljoonaa euroa (19,6). S-Pankin luotto- ja vastapuoliriski on yhteneväinen sekä hallinnointiperiaatteiltaan  että altistumaltaan  konsernista esitettyjen laadullisten ja numeeristen kuvausten kanssa, jotka esitetään S-Pankin altistumista luottoriskille sekä odotettavissa olevien luottotappioiden siirtymiä ja muutoksia tilikauden aikana.
Odotettavissa olevat luottotappiot
31.12.2021	Sopimuskohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot brutto *	Peruutukset **	Tuloslaskelmaan kirjatut peruutukset	Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista
Saamisista luottolaitoksilta	-13	0	0	0
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	-1 373	2 712	5 675	-20 324
Asiakkaan puolesta ja hyväksi annetuista sitoumuksista	140	109	0	0
Yhteensä	-1 246	2 821	5 675	-20 324
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot IFRS 9.4.1.2A mukaisesti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista	177	0	0	0
Yhteensä	177	0	0	0
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä	-1 069	2 821	5 675	-20 324
* Sopimuskohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot tuloslaskelmassa raportointikaudella. Ryhmäkohtaisia ei tällä hetkellä ole.
** Raportointikauden aikana luottotappioitujen saamisten avaavassa taseessa ollut odotettavissa oleva luottotappio.
31.12.2020	Sopimuskohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot brutto *	Peruutukset **	Tuloslaskelmaan kirjatut peruutukset	Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista
Saamisista luottolaitoksilta	30	0	0	0
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	-2 621	3 031	4 375	-25 535
Asiakkaan puolesta ja hyväksi annetuista sitoumuksista	236	127	0	0
Yhteensä	-2 355	3 158	4 375	-25 535
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot IFRS 9.4.1.2A mukaisesti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista	-116	0	0	0
Yhteensä	-116	0	0	0
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä	-2 471	3 158	4 375	-25 535
* Sopimuskohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot tuloslaskelmassa raportointikaudella. Ryhmäkohtaisia ei tällä hetkellä ole.
** Raportointikauden aikana luottotappioitujen saamisten avaavassa taseessa ollut odotettavissa oleva luottotappio.

 

 

S-Pankki Oyj - taseen liitetiedot
Taseen liitetiedot esitetään tuhansina euroina.
S-Pankki Oyj:n liitetieto 12: Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmät
			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvarojen ryhmät 31.12.2021	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Käteiset varat	1 091 962				1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		684 859			684 859
Saamiset luottolaitoksilta	21 570				21 570
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 086 022				6 086 022
Saamistodistukset		212 172	252 056		464 228
Osakkeet ja osuudet		632	30 710		31 342
Johdannaissopimukset			41	540	582
Yhteensä	7 199 555	897 663	282 807	540	8 380 565
			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvarojen ryhmät 31.12.2020	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Käteiset varat	775 734				775 734
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		721 541			721 541
Saamiset luottolaitoksilta	28 442				28 442
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	5 444 362				5 444 362
Saamistodistukset		184 769	322 519		507 288
Osakkeet ja osuudet		658	27 254		27 912
Johdannaissopimukset			0	0	0
Yhteensä	6 248 538	906 968	349 772	0	7 505 278
			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvelkojen ryhmät 31.12.2021		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Velat luottolaitoksille		0			0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille		7 656 519			7 656 519
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat		169 699			169 699
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat			98	8 285	8 383
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		112 667			112 667
Yhteensä		7 938 884	98	8 285	7 947 267
			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvelkojen ryhmät 31.12.2020		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Velat luottolaitoksille		0			0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille		7 009 608			7 009 608
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat		0			0
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat			32	16 125	16 157
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		59 500			59 500
Yhteensä		7 069 108	32	16 125	7 085 265

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 13: Saamiset luottolaitoksilta
31.12.2021	Vaadittaessa maksettavat	Muut kuin vaadittaessa maksettavat	Yhteensä
Kotimaisilta luottolaitoksilta	603	6 662	7 265
Ulkomaisilta luottolaitoksilta	645	13 660	14 305
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä	1 249	20 322	21 570
31.12.2020	Vaadittaessa maksettavat	Muut kuin vaadittaessa maksettavat	Yhteensä
Kotimaisilta luottolaitoksilta	1 034	3 324	4 357
Ulkomaisilta luottolaitoksilta	1 219	22 865	24 084
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä	2 253	26 189	28 442

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 14: Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
31.12.2021	Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	Tappioita koskeva vähennyserä *
Yritykset ja asuntoyhteisöt	923 642	717
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	76 212	97
Kotitaloudet	5 076 936	18 394
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1 715	4
Ulkomaat	7 517	12
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä yhteensä	6 086 022	19 223
31.12.2020	Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	Tappioita koskeva vähennyserä *
Yritykset ja asuntoyhteisöt	891 221	303
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	67 191	84
Kotitaloudet	4 478 121	17 436
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2 421	7
Ulkomaat	5 408	7
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä yhteensä	5 444 362	17 837
* Tappioita koskeva vähennyserä on kuhunkin erään sisältyvä odotettavissa oleva luottotappio.

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 15: Saamistodistukset
31.12.2021	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä	Tappioita koskeva vähennyserä *
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat saamistodistukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat		197 554	197 554
Kuntatodistukset		197 554	197 554
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat	71 325		71 325	-17
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat saamistodistukset yhteensä	71 325	197 554	268 879	-17
Muiden kuin julkisyhteisöjen emittoimat saamistodistukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat		54 501	54 501
Pankkien sijoitustodistukset		5 020	5 020
Yritystodistukset		49 481	49 481
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat	825 707		825 707	-536
Muiden kuin julkisyhteisöjen emittoimat saamistodistukset yhteensä	825 707	54 501	880 208	-536
Saamistodistukset yhteensä	897 031	252 056	1 149 087
Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia	684 859		684 859
Joista yhteensä ne, joille ei kerrytetä korkoa	40 815		40 815
31.12.2020 **	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä	Tappioita koskeva vähennyserä *
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat saamistodistukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat		238 014	238 014
Kuntatodistukset		238 014	238 014
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat	101 735		101 735	-26
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat saamistodistukset yhteensä	101 735	238 014	339 749	-26
Muiden kuin julkisyhteisöjen emittoimat saamistodistukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat		84 505	84 505
Pankkien sijoitustodistukset		12 017	12 017
Yritystodistukset		72 488	72 488
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat	804 575		804 575	-704
Muiden kuin julkisyhteisöjen emittoimat saamistodistukset yhteensä	804 575	84 505	889 080	-704
Saamistodistukset yhteensä	906 310	322 519	1 228 829
Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia	721 541		721 541
Joista yhteensä ne, joille ei kerrytetä korkoa	45 815	13 228	59 043
* Tappioita koskeva vähennyserä on kuhunkin erään kohdistuva odotettavissa oleva luottotappio.
** Esitystapaa muutettu tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 16: Osakkeet ja osuudet
31.12.2021	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	30 569	141	30 710
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9.4.1.4 mukaisesti kirjattavat oman pääoman ehtoiset instrumentit	0	632	632
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä	0	55 938	55 938
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä	0	3	3
Osakkeet ja osuudet yhteensä	30 569	56 573	87 283
31.12.2020	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	27 542	0	27 542
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9.4.1.4 mukaisesti kirjattavat oman pääoman ehtoiset instrumentit	0	370	370
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä	0	55 938	55 938
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä	0	3	3
Osakkeet ja osuudet yhteensä	27 542	56 311	83 853

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 17: Johdannaissopimukset
Johdannaisia, suojauslaskentaa ja sen tehokkuuden arviointia on käsitelty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 1, luvussa Johdannaiset ja suojauslaskenta. Samassa liitetiedossa on myös käsitelty johdannaisten arvostusta luvussa Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon.
Käyvän arvon suojausta sovelletaan S-Pankissa johdannaisiin, jotka on tehty korkoriskiin liittyvien varojen käyvän arvon muutosten suojaukseen. S-Pankissa suojauksen kohteena oleva käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee lähinnä kiinteäkorkoisia arvopapereita, joista aiheutuu korkoriskiä.
Riskienhallinnan periaatteita on kuvattu Konsernin liitetiedossa 2. Markkinariskit ja erityisesti Rahoitustaseen korkoriski -osiot sisältävät tietoja johdannaisten käytöstä suojauslaskennassa ja sen vaikutuksista S-Pankin taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
	31.12.2021			31.12.2020
	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	531 200	540	-8 285	571 200	0	-16 125
Suojauslaskennassa olevat korkojohdannaiset yhteensä	531 200	540	-8 285	571 200	0	-16 125
Suojauslaskennassa olevien johdannaisvastuiden maturiteetit
alle yksi vuosi	69 000			40 000
1 - 5 vuotta	422 200			524 000
yli viisi vuotta	40 000			7 200
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset
Optiosopimukset, ostetut	0	0	0	0	0	0
Optiosopimukset, asetetut	0	0	0	0	0	0
Koronvaihtosopimukset	50 000	41	-98	140 000	0	-32
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt korkojohdannaiset yhteensä	50 000	41	-98	140 000	0	-32
Muiden kuin suojauslaskennassa olevien johdannaisvastuiden maturiteetit
alle yksi vuosi	30 000			70 000
1 - 5 vuotta	10 000			70 000
yli viisi vuotta	10 000			0
S-Pankki Oyj:n liitetieto 18: Suojauslaskenta
Johdannaisia, suojauslaskentaa ja sen tehokkuuden arviointia on käsitelty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 1, luvussa Johdannaiset ja suojauslaskenta. Samassa liitetiedossa on myös käsitelty johdannaisten arvostusta luvussa Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon.
Käyvän arvon suojausta sovelletaan S-Pankissa johdannaisiin, jotka on tehty korkoriskiin liittyvien varojen käyvän arvon muutosten suojaukseen. S-Pankissa suojauksen kohteena oleva käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee lähinnä kiinteäkorkoisia arvopapereita, joista aiheutuu korkoriskiä.
Riskienhallinnan periaatteita on kuvattu Konsernin liitetiedossa 2. Markkinariskit ja erityisesti Rahoitustaseen korkoriski -osiot sisältävät tietoja johdannaisten käytöstä suojauslaskennassa ja sen vaikutuksista S-Pankin taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
	31.12.2021			31.12.2020
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	531 200	540	-8 285	571 200	0	-16 125
Suojauslaskennassa olevat korkojohdannaiset yhteensä	531 200	540	-8 285	571 200	0	-16 125
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset
Optiosopimukset, ostetut	0	0	0	0	0	0
Optiosopimukset, asetetut	0	0	0	0	0	0
Koronvaihtosopimukset	50 000	41	-98	140 000	0	-32
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt korkojohdannaiset yhteensä	50 000	41	-98	140 000	0	-32
Johdannaiset yhteensä	581 200	582	-8 383	711 200	0	-16 157

 

 

	31.12.2021				31.12.2020
Johdannaisten maturiteetit	alle yksi vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä	alle yksi vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset	69 000	422 200	40 000	531 200	40 000	524 000	7 200	571 200
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset	30 000	10 000	10 000	50 000	70 000	70 000	0	140 000
Johdannaiset yhteensä	99 000	432 200	50 000	581 200	110 000	594 000	7 200	711 200
Suojattavien erien suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Muusta kuin suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu käyvän arvon rahastoon. Suojauslaskentaan kuuluvien suojaavien erien käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauksen ollessa tehokas käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, ja nettotulos on lähellä nollaa.

 

 

31.12.2021		Nimellismäärä, yhteensä	Varat, käyvät arvot	Velat, käyvät arvot	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojaavat johdannaiset
Käyvän arvon suojaus
Korkosidonnaiset		531 200	540	-8 285	Johdannaissopimukset ja muut kaupankäynnin kohteena olevat velat	8 311
Suojaavat johdannaiset yhteensä		531 200	540	-8 285		8 311
	Kirjanpitoarvo		Kumulatiivinen arvonmuutos taseella
31.12.2021	Varat	Velat	Varat	Velat	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojauskohde
Saamistodistukset	841 394	0	7 719	0	Saamistodistukset	-8 463
Suojauskohteet yhteensä	841 394	0	7 719	0		-8 463
Seuraavassa taulukossa esitetään suojauskohteen ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutos eli suojauksen tehoton osuus.
31.12.2021			Suojaussuhteen voitto/tappio		Suojaussuhteen tehoton osuus	Tuloslaskelmarivi, jolle tehoton osuus on kirjattu
Suojauskohde		Suojausinstrumentti	Suojauskohde	Suojausinstrumentti
Saamistodistukset		Korkojohdannaiset	-8 463	8 311	-152	Sijoitustoiminnan nettotuotot: suojauslaskennan nettotulos
31.12.2020		Nimellismäärä, yhteensä	Varat, käyvät arvot	Velat, käyvät arvot	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojaavat johdannaiset
Käyvän arvon suojaus
Korkosidonnaiset		571 200	0	-16 125	Johdannaissopimukset ja muut kaupankäynnin kohteena olevat velat	-265
Suojaavat johdannaiset yhteensä		571 200	0	-16 125		-265
	Kirjanpitoarvo		Kumulatiivinen arvonmuutos taseella
31.12.2020	Varat	Velat	Varat	Velat	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojauskohde
Saamistodistukset	855 433	0	16 110	0	Saamistodistukset	453
Suojauskohteet yhteensä	855 433	0	16 110	0		453
Seuraavassa taulukossa esitetään suojauskohteen ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutos eli suojauksen tehoton osuus.
31.12.2020			Suojaussuhteen voitto/tappio		Suojaussuhteen tehoton osuus	Tuloslaskelmarivi, jolle tehoton osuus on kirjattu
Suojauskohde		Suojausinstrumentti	Suojauskohde	Suojausinstrumentti
Saamistodistukset		Korkojohdannaiset	453	-265	188	Sijoitustoiminnan nettotuotot: Suojauslaskennan nettotulos
Suojauslaskennan laadintaperiaatteet on kuvattu konsernin laatimisperiaatteissa kohdassa Johdannaiset ja suojauslaskenta.

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 19: Aineettomat hyödykkeet
Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2021	Tietojärjestelmät	Keskeneräiset projektit	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	85 793	15 642	17 628	119 063
Lisäykset	651	11 339	1 520	13 509
Vähennykset	-196	-120	0	-316
Siirrot erien välillä	14 495	-14 595	0	-100
Hankintameno 31.12.2021	100 742	12 266	19 148	132 155
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-68 285		-16 686	-84 971
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	247		0	247
Poistot	-7 353		-1 018	-8 371
Arvonalentumiset	-241		0	-241
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-75 632		-17 704	-93 336
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	17 508	15 642	942	34 091
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	25 110	12 266	1 444	38 819
Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2020	Tietojärjestelmät	Keskeneräiset projektit	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	82 299	10 699	17 628	110 626
Lisäykset	48	8 604	0	8 652
Vähennykset	-94	-122	0	-216
Siirrot erien välillä	3 540	-3 540	0	0
Hankintameno 31.12.2020	85 793	15 642	17 628	119 063
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2020	-59 407		-14 425	-73 832
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	94		0	94
Poistot	-8 950		-2 261	-11 211
Arvonalentumiset	-22		0	-22
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2020	-68 285		-16 686	-84 971
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	22 892	10 699	3 203	36 794
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	17 508	15 642	942	34 091

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 20: Aineelliset hyödykkeet
Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2021	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	726	1 654	195	2 574
Lisäykset	0	3	41	44
Vähennykset	0	-502	0	-502
Siirrot erien välillä	0	236	-236	0
Hankintameno 31.12.2021	726	1 391	0	2 116
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-726	-688		-1 413
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	502		502
Poistot	0	-358		-358
Arvonalentumiset	0	-179		-179
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-726	-722		-1 448
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	0	966	195	1 161
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	0	668	0	668
Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2020	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	726	1 589	0	2 314
Lisäykset	0	65	195	260
Vähennykset	0	0	0	0
Siirrot erien välillä	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2020	726	1 654	195	2 574
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2020	-726	-360		-1 086
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0		0
Poistot	0	-327		-327
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2020	-726	-688		-1 413
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	0	1 229	0	1 229
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	0	966	195	1 161

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 21: Muut varat
	31.12.2021	31.12.2020
Maksujenvälityssaamiset	1 188	497
Arvopapereiden myyntisaamiset	287	0
Muilta	287	0
Muut	3 180	4 133
Muut varat yhteensä	4 655	4 631
joista konsernilta	120	61
S-Pankki Oyj:n liitetieto 22: Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
	31.12.2021	31.12.2020
Korkosaamiset	11 178	10 241
Palkkiosaamiset	1 734	1 418
Muut saamiset	10 688	4 797
Maksetut ennakkomaksut	395	0
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä	23 994	16 456
joista konsernilta	3 328	965
S-Pankki Oyj:n liitetieto 23: Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Kirjatut laskennalliset verosaamiset	31.12.2021	31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset 1.1.	298	359
Laskennallinen verosaaminen käyvän arvon rahastosta	-224	-61
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	74	298
Kirjatut laskennalliset verovelat	31.12.2021	31.12.2020
Laskennalliset verovelat 1.1.	0	0
Laskennallinen verovelka käyvän arvon rahastosta	48	0
Laskennalliset verovelat 31.12.	48	0
Kirjaamattomat laskennalliset verovelat	31.12.2021	31.12.2020
Laskennallinen verovelka tilinpäätössiirroista	5 941	6 080
Laskennallinen verovelka rahoitusinstrumenttien luokittelumuutoksista	522	555
Kirjaamattomat laskennalliset verovelat yhteensä	6 463	6 635

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 24: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
31.12.2021	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Korko	Eräpäivä
S-Bank Plc Senior Preferred MREL Eligible Notes 1/2021	169 699	170 000	Euribor 3 kk + 0,75 %	4.4.2025

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 25: Muut velat
	31.12.2021	31.12.2020
Maksujenvälitysvelat	29 269	25 753
Arvopapereiden ostovelat	291	0
Muut	11 980	9 926
Muut velat yhteensä	41 540	35 679
joista konsernille	391	0
S-Pankki Oyj:n liitetieto 26: Siirtovelat
	31.12.2021	31.12.2020
Korkovelat	3 443	2 661
Siirtovelat	24 651	16 100
Siirtovelat yhteensä	28 095	18 760
joista konsernille	127	10

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 27: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
	31.12.2021		31.12.2020
	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo*	Nimellisarvo	Korko	Eräpäivä
Debentuuri I/2016	21 667	26 000	26 000	26 000	Euribor 12 kk + 1,8 %	30.6.2026
Debentuuri I/2017	8 000	8 000	8 000	8 000	Euribor 12 kk + 1,8 %	18.12.2027
Debentuuri I/2020	25 500	25 500	25 500	25 500	Euribor 12 kk + 2,0 %	1.12.2030
Debentuuri I/2021	57 500	57 500			Euribor 12 kk + 2,0 %	8.10.2031
*Vertailutietoa 2020 on oikaistu tilinpäätöksen 31.12.2020 julkistamisen jälkeen.
Ehdot debentuuriehtoisissa lainoissa:
Debentuuriehtoisilla lainoilla on pankin muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. Vakavaraisuuslaskennassa debentuuriehtoiset lainat on ryhmitelty toissijaiseen pääomaan (Tier 2) CRR-asetuksen mukaisesti.
Debentuuriehtoisten lainojen tarkemmat ehdot on kuvattu pilari 3 -raportin (”Capital and Risk Management Report”) taulukossa EU CCA. Raportti julkistetaan tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana ja se on saatavilla S-Pankin verkkosivuilta.

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 28: Oman pääoman erät
	31.12.2021	31.12.2020
Osakepääoma 1.1.	82 880	82 880
Osakepääoma 31.12.	82 880	82 880
Muut sidotut rahastot
Käyvän arvon rahasto 1.1.	-462	-792
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta, muut rahoitusarvopaperit	1 439	-13
Tuloslaskelmaan siirretty määrä, muut rahoitusarvopaperit	-177	116
Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista, muut rahoitusarvopaperit	-288	3
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta, oman pääoman ehtoiset instrumentit	-79	288
Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista, oman pääoman ehtoiset instrumentit	0	-64
Laskennallisen verovelan osuus kauden muutoksista, oman pääoman ehtoiset instrumentit	16	0
Käyvän arvon rahasto 31.12.	449	-462
Vapaat rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	283 828	283 828
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	283 828	283 828
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1.1.	81 502	68 355
Muut muutokset	0	238
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31.12.	81 502	68 593
Tilikauden voitto (-tappio)	9 404	12 909
Oma pääoma yhteensä	458 064	447 749
S-Pankki Oyj:n liitetieto 29: Osakepääoma
6 680 180 kappaletta, yhteensä 82 880 200 euroa.
Ei osakelajeja, jotka oikeuttaisivat erisuuruiseen äänimäärään tai osinkoon.

 

 

S-Pankki Oyj - Muut liitetiedot
Muut liitetiedot esitetään tuhansina euroina.
S-Pankki Oyj:n liitetieto 30: Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia
	31.12.2021		31.12.2020
	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Rahoitusvarat
Käteiset varat	1 091 962	1 091 962	775 734	775 734
Saamiset luottolaitoksilta	21 570	21 528	28 442	28 442
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 086 022	6 495 290	5 444 362	5 890 630
Saamistodistukset	1 149 087	1 152 550	1 228 829	1 232 516
Osakkeet ja osuudet	31 342	31 342	27 912	27 912
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä	3	11	3	13
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä	55 938	55 938	55 938	55 938
Johdannaissopimukset	582	582	0	0
Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	0	0	0	0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	7 656 519	7 591 312	7 009 608	7 050 404
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	169 699	170 101	0	0
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat	8 383	8 383	16 157	16 157
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	112 667	113 215	59 500	60 094
Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään aktiivisilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella tai käyttäen markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä. Sijoitustodistusten, yritystodistusten tai johdannaissopimusten (pl. futuurit) käyvät arvot määritellään diskonttaamalla tulevat kassavirrat nykyhetkeen käyttäen tilinpäätöspäivän markkinakorkoja. Joukkovelkakirjalainat, sijoitusrahasto-osuudet ja futuurit arvostetaan markkinahinnoilla. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan käyttäen ostokurssia ja rahoitusvelat käyttäen myyntikursseja.
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit 31.12.2021	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	18 178	12 471	61	30 710
Saamistodistukset	0	252 056	0	252 056
Yhteensä	18 178	264 526	61	282 766
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	642 251	44 563	0	686 814
Saamistodistukset	204 420	9 261	0	213 681
Osakkeet ja osuudet	0	605	55 974	56 579
Yhteensä	846 671	54 429	55 974	957 073
Johdannaissaamiset	0	582	0	582
Johdannaisvelat	0	8 383	0	8 383
Yhteensä	0	8 964	0	8 964
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit 31.12.2020	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	14 417	12 837	0	27 254
Saamistodistukset	0	322 519	0	322 519
Yhteensä	14 417	335 355	0	349 772
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	723 634	0	0	723 634
Saamistodistukset	186 363	0	0	186 363
Osakkeet ja osuudet	0	549	56 060	56 608
Yhteensä	909 998	549	56 060	966 606
Johdannaissaamiset	0	0	0	0
Johdannaisvelat	0	16 157	0	16 157
Yhteensä	0	16 157	0	16 157
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan kolmeen luokkaan käyvän arvon määrittämisen mukaan. Tason 1 käyvät arvot määritetään käyttämällä toimivilla markkinoilla täysin samanlaisista rahoitusvaroista ja -veloista noteerattuja oikaisemattomia hintoja. Tason 2 käyvät arvot määritetään yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinahintoihin. Tason 3 markkinahinnat perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin.

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 31: Tase-erien erittely koti- ja ulkomaan rahan määräisiin ja samaan konserniin kuuluvilta
31.12.2021	Kotimaan raha	Ulkomaan raha	Yhteensä	Samaan konserniin kuuluvilta	Omistusyhteys- yrityksiltä
Saamiset luottolaitoksilta	21 320	250	21 570	0
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 086 022	0	6 086 022	0
Saamistodistukset	1 149 087	0	1 149 087	0
Johdannaissopimukset	582	0	582	0
Osakkeet ja osuudet	87 283	0	87 283	55 938	3
Aineettomat hyödykkeet	38 819	0	38 819	0
Aineelliset hyödykkeet	668	0	668	0
Muu omaisuus (ml. käteiset varat)	1 120 685	0	1 120 685	3 448
Yhteensä	8 504 467	250	8 504 717	59 386	3
Velat luottolaitoksille	0	0	0	0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	7 656 519	0	7 656 519	45 254
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	169 699	0	169 699	0
Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat	8 383	0	8 383	0
Muut velkaerät	69 683	0	69 683	518
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	112 667	0	112 667	0
Yhteensä	8 016 950	0	8 016 950	45 771	0
31.12.2020	Kotimaan raha	Ulkomaan raha	Yhteensä	Samaan konserniin kuuluvilta	Omistusyhteys- yrityksiltä
Saamiset luottolaitoksilta	28 147	295	28 442	0
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	5 444 362	0	5 444 362	0
Saamistodistukset	1 228 829	0	1 228 829	0
Johdannaissopimukset	0	0	0	0
Osakkeet ja osuudet	83 853	0	83 853	55 938	3
Aineettomat hyödykkeet	34 091	0	34 091	0
Aineelliset hyödykkeet	1 161	0	1 161	0
Muu omaisuus (ml. käteiset varat)	797 118	0	797 118	1 026
Yhteensä	7 617 561	295	7 617 856	56 964	3
Velat luottolaitoksille	0	0	0	0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	7 009 608	0	7 009 608	33 107
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	0	0
Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat	16 157	0	16 157	0
Muut velkaerät	54 425	15	54 440	10
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	59 500	0	59 500	0
Yhteensä	7 139 690	15	7 139 705	33 117	0

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 32: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma
31.12.2021	0–3 kk	3–12 kk	1–5 v	5–10 v	Yli 10 v	Yhteensä
Käteiset varat	1 091 962	0	0	0	0	1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	17 557	112 743	513 606	40 953	0	684 859
Saamiset luottolaitoksilta	21 570	0	0	0	0	21 570
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	166 385	404 694	1 691 484	1 343 465	2 479 995	6 086 022
Saamistodistukset	179 385	81 188	179 108	24 547	0	464 228
Johdannaissopimukset	0	0	174	408	0	582
Rahoitusvarat yhteensä	1 476 859	598 625	2 384 373	1 409 372	2 479 995	8 349 224
Velat luottolaitoksille	0	0	0	0	0	0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	7 653 741	1 156	1 622	0	0	7 656 519
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	169 699	0	0	169 699
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	4 333	22 433	85 900	0	112 667
Johdannaissopimukset	86	694	7 051	552	0	8 383
Rahoitusvelat yhteensä	7 653 827	6 183	200 805	86 452	0	7 947 267
31.12.2020	0–3 kk	3–12 kk	1–5 v	5–10 v	Yli 10 v	Yhteensä
Käteiset varat	775 734	0	0	0	0	775 734
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	35 051	101 320	585 170	0	0	721 541
Saamiset luottolaitoksilta	28 442	0	0	0	0	28 442
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	172 066	381 659	1 573 258	1 202 310	2 115 070	5 444 362
Saamistodistukset	211 144	111 375	183 760	1 009	0	507 288
Johdannaissopimukset	0	0	0	0	0	0
Rahoitusvarat yhteensä	1 222 437	594 354	2 342 187	1 203 319	2 115 070	7 477 367
Velat luottolaitoksille	0	0	0	0	0	0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	7 006 311	1 342	1 954	0	0	7 009 608
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	0	0	0	0
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	4 333	17 333	37 833	0	59 500
Johdannaissopimukset	48	283	14 967	860	0	16 157
Rahoitusvelat yhteensä	7 006 359	5 958	34 254	38 693	0	7 085 265

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 33: Annetut vakuudet
	Muut vakuudet
	31.12.2021	31.12.2020
Omasta velasta annetut
Velat luottolaitoksille	181 632	174 131
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat	13 660	22 865
Omasta velasta annetut yhteensä	195 292	196 997
Muusta syystä omasta puolesta annetut	362	362
S-Pankki Oyj:n liitetieto 34: Vuokravastuut
	31.12.2021	31.12.2020
Yhden vuoden kuluessa	2 509	2 626
Yli yhden vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	3 729	5 908
Vuokravastuut yhteensä	6 238	8 534
Leasing- ja muut vuokravastuut koskevat toimitilojen vuokrausta, ajoneuvoja, puhelimia ja toimistolaitteita. Sopimukset eivät ole purettavissa kesken sopimuskauden.
S-Pankki Oyj:n liitetieto 35: Taseen ulkopuoliset sitoumukset
	31.12.2021	31.12.2020
Takaukset	9 722	14 280
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset	150	207
Käyttämättömät luottojärjestelyt	258 147	214 187
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä	268 019	228 675
josta konsernin sisäiset taseen ulkopuoliset sitoumukset:
Käyttämättömät luottojärjestelyt	0	5 270
S-Pankki Oyj:n liitetieto 36: Välityssaamiset ja -velat
	31.12.2021	31.12.2020
PS-lain mukaiset säästövarat	1 287	529
Välityssaamiset ja -velat yhteensä	1 287	529
S-Pankki Oyj:n liitetieto 37: Tietoja notariaattitoiminnasta ja hallinnoitavat asiakasvarat
	31.12.2021	31.12.2020
Hallinnoitavat varat
Varainhoidossa olevat varat	3 911 092	0
Sijoitusrahastojen varat	3 786 054	0
Konsultatiivisessa varainhoidossa olevat varat	18 377	16 976

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 38: Henkilöstö ja johto
	2021		2020
	Keskimääräinen lukumäärä	Lukumäärä tilikauden lopussa	Keskimääräinen lukumäärä	Lukumäärä tilikauden lopussa
Vakinainen kokoaikainen henkilöstö	496	529	464	470
Vakinainen osa-aikainen henkilöstö	14	16	16	16
Määräaikainen henkilöstö	27	26	33	28
Yhteensä	537	571	514	514
			2021	2020
Johdolle maksetut palkat ja palkkiot (t€)
Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa			570	492
Hallitus			29	30
Eläkesitoumukset johdolle (t€)
Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa			160	142
Toimitusjohtajalle, hänen sijaisilleen sekä hallitukselle myönnettyjen luottojen määrä ilmoitetaan lähipiiriluotonantoa koskevassa liitetietojen kohdassa.
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elosta.
S-Pankki-konsernin johdolle on otettu vapaaehtoinen lisäeläkevakuutus. Lisäeläke on mahdollista nostaa haluamassaan ajankohdassa 60 vuotta täytettyään.

 

 

S-Pankki Oyj:n liitetieto 39: Lähipiiri
			Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
			31.12.2021	31.12.2020
Lähipiiriin kuulumisperuste
Johto			3 078	1 697
Omistajayhteisön johto				1 373
Sukulaisuus			1 354	434
Yhteensä			4 433	3 504
Yhtiön lähipiirille myönnettyjen korttiluottojen ehdoissa noudatetaan yleisöluotonannon tavanomaisia perusteita ja yleisiä ehtoja.
Tiikaudesta 2021 lähtien lähipiirin määritelmä on yhtenevä konsernissa käytetyn lähipiirin määritelmän kanssa. Konsernin lähipiiri on määritelty Konsernin liitetiedossa 36. Määritelmän muutoksesta johtuen esitetyt tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia tilikausien 2021 ja 2020 välillä.
S-Pankki Oyj:n liitetieto 40: Omistukset muissa yrityksissä
	Kotipaikka	Omistusosuus	Oma pääoma (t€)	Tilikauden voitto/tappio (t€)
S-Asiakaspalvelu Oy	Helsinki	100 %	1 995	-93
S-Pankki Pääomarahastot Oy	Helsinki	100 %	21 899	4 679
S-Pankki Rahastoyhtiö Oy	Helsinki	100 %	28 363	7 067
S-Crosskey Ab	Maarianhamina	40 %	33	4
S-Pankki Oyj:n liitetieto 41: Suurimmat osakkeenomistajat ja osakkeiden omistuksen jakautuminen
Omistaja				Omistusosuus
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta				49,99 %
Helsingin Osuuskauppa Elanto				10,01 %
Osuuskauppa Hämeenmaa				5,05 %
Pirkanmaan Osuuskauppa				3,59 %
Osuuskauppa Arina				3,53 %
Osuuskauppa Keskimaa				3,33 %
Osuuskauppa KPO				2,85 %
Kymen Seudun Osuuskauppa				2,59 %
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa				2,40 %
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO				2,25 %
Turun Osuuskauppa				2,24 %
Osuuskauppa PeeÄssä				2,17 %
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa				2,16 %
Osuuskauppa Suur-Savo				1,83 %
Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag				1,48 %
Satakunnan Osuuskauppa				1,48 %
Etelä-Karjalan Osuuskauppa				1,15 %
Osuuskauppa Keula				0,78 %
Osuuskauppa Maakunta				0,74 %
Koillismaan Osuuskauppa				0,38 %
Yhteensä				100,00 %

 

 

Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista
Pääkirja		Sähköisessä arkistossa
Päiväkirja		Sähköisessä arkistossa
Tilikohtaiset raportit		Sähköisessä arkistossa
Tulos- ja taselaskelma		Sähköisessä arkistossa
Tositelajikohtaiset päiväkirjat		Sähköisessä arkistossa
		1.1.-31.12.2021
Tositelajit		Tositenumeroväli
AA	Käyttöom.kirjaus	15300000	15300485
AB	Tasaukset	1091410000	1091410782
AF	Poistokirjaukset	15000000	15000038
CO	CO Kirjaus	1000000000	1000000556
KZ	Ostoresk maksut	29150000	29573707
ML	S-Pankki Samba	800001	800367
S1	Muistiotosit. muut 1	300001	300234
S2	Muistiotosit. muut 2	350001	350448
S3	Rahaliikenne	400001	400002
S4	Muistiotos. Acumen k	450001	450098
S5	Muistiotosit. muut 5	500001	501300
S9	Muistiotos.kons.kump	700001	700022
SA	Muistiotositteet	1	569
SF	IFRS Muistiotositteet	200001	200048
U1	Lahko,k.käs.maks	63050000	63473267
UG	Palkat Fenixistä	12200001	12200030
UI	Kirj. rahoituksesta	12250001	12251246
UL	TEM Tapahtumat	12400001	12401665
UN	PK perintäreskontra	12450001	12450964
UZ	Kirj. rah.purettavat	12850001	12855459
VC	CBS päivittäiset	12900001	12900253
VD	CBS jaksotus	12950001	12950012
VQ	CARD Päivittäiset	13900001	13900366
Z6	Sopimuslaskut	18300000	18300122
ZA	Sis.muistiotositteet	13150001	13150134
ZB	Autom kk kirjaukset	14200001	14200298
ZC	Jaksotukset	13250001	13250394
ZD	Jaksotukset purku	13300001	13300399
ZJ	Viitesuoritukset	46900000	47104052
ZL	Muut laskut	16300000	16305816
ZM	Laskutus tos per	17300000	17300018
ZO	Kpito tos peruutus	13450001	13455703
ZQ	Ostoresk tos per	29050000	29050042
ZV	Basware tiliote	60351001	61034161
ZY	ToistuvaisTos kirj	13550001	13550340
S6	Myyntireskontra	550001	550213
OC	Ostolaskut Coupa	63550000	63562255
O1	Coupa jaksotuskirjaus	68350000	68352077
O2	Coupa jaksotuskirjauksen peruutus	68400000	68402061
Z9	Aico, maksumääräykset	30200000	30200486
N2	Lahjakortit, valv.l.	35200000	35397443
Aineisto säilytetään säädettyjen määräaikojen puitteissa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan arkistossa osoitteessa Fleminginkatu 34, 00510 HELSINKI

 

 

Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset
HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET
	Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 2022
	Jari Annala				Veli-Matti Liimatainen
	Hallituksen puheenjohtaja				Hallituksen varapuheenjohtaja
	Heli Arantola				Hillevi Mannonen
	Hallituksen jäsen				Hallituksen jäsen
	Jorma Vehviläinen				Olli Vormisto
	Hallituksen jäsen				Hallituksen jäsen
	Pekka Ylihurula
	Toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
	Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
	Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 2022
	KPMG Oy AB
	Tilintarkastusyhteisö
	Petri Kettunen, KHT

 

 

Tilintarkastuskertomus
S-Pankki Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet S-Pankki Oyj:n (y-tunnus 2557308-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
— konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
— tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 9.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Merkittävimmät arvioidut olennaisen virheellisyyden riskit
Olemme alla kuvanneet arviomme merkittävimmistä olennaisen virheellisyyden riskeistä, mukaan lukien väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskeistä, sekä esittäneet yhteenvedon siitä, miten olemme toimineet näiden riskien johdosta.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
MERKITTÄVIMMÄT ARVIOIDUT OLENNAISEN VIRHEELLISYYDEN RISKIT	KUINKA OLEMME TOIMINEET NÄIDEN RISKIEN JOHDOSTA
Saamisten arvostaminen (Saamiset asiakkailta); Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1, 2, 10 ja 19, emoyhtiön liitetiedot 1, 9 ja 12
— Saamiset asiakkailta, yhteensä 6,1 mrd. euroa, on S-Pankki Oyj:n konsernitaseen merkittävin erä muodostaen 72 % taseen loppusummasta.	— Olemme arvioineet luotonannon ohjeistuksen noudattamista, arvioineet saamisten kirjaus- ja arvostusperiaatteiden asianmukaisuutta sekä testanneet saamisten arvostamiseen sekä arvonalentumisten kirjaamiseen ja valvontaan liittyviä kontrolleja.
— IFRS 9 Rahoitusinstrumentit –standardin mukaisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta perustuu yhtiön käyttämiin laskentamalleihin. Laskennassa käytetään oletuksia, arvioita ja johdon harkintaa, joka koskee erityisesti luottotappion todennäköisyyttä, luottoriskin merkittävää kasvua ja vakuuksien arvostamista.	— Olemme arvioineet odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalleja ja laskennassa käytettyjä keskeisiä olettamia.
— Tasearvon merkittävyydestä, käytettävien laskentamenetelmien monimutkaisuudesta ja arvostamiseen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen saamisten arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	— Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n IFRS- ja rahoitusasiantuntijoita.
	— Lisäksi olemme arvioineet saamisia ja arvonalentumisia koskevien tilinpäätöksen liitetietojen asianmukaisuutta.
Palkkiotuottojen tulouttaminen (Palkkiotuotot rahastoista); Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 ja 4
— S-Pankki Oyj -konsernin hallinnoimat varat oikeuttavat hallinnointipalkkiotuottoihin asiakas- ja yhteistyötahojen kanssa solmittujen sopimusten perusteella. Palkkiotuotot rahastoista muodostavat merkittävän erän konsernin tuloslaskelmassa.	— Olemme muodostaneet käsityksen konsernin palkkiotuottovirroista sekä arvioineet osa-alueet, joihin voi liittyä suurempi virheriski johtuen palkkiotekijöiden manuaalisesta käsittelystä, räätälöidyistä tai monimuotoisista sopimusehdoista. Olemme painottaneet näitä osa-alueita työssämme.
— Palkkiotuottojen laskenta tapahtuu sopimus- ja muiden lähtötietojen pohjalta järjestelmäperäisesti. Palkkioperusteiden laajasta määrästä johtuen palkkion laskentaan liittyy erilaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa palkkion määrään.	— Olemme perehtyneet palkkiotuottoihin liittyviin liiketoimintaprosesseihin ja ICT-järjestelmiin sekä arvioineet olennaisimpia niihin liittyviä kontrolleja. Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut myös osakirjanpitojärjestelmien ja pääkirjanpidon tietojen vertaaminen toisiinsa sekä palkkiotuottojen aineistotarkastusta data-analyyseihin perustuen.
— Palkkiotuottojen oikea-aikainen ja oikeanmääräinen tulouttaminen on keskeistä tilinpäätöksen oikeellisuuden kannalta.	— Tuloutettujen palkkioiden määrää on pistokokein tarkastuslaskettu ja laskennassa sovellettuja parametreja on verrattu pistokokein sopimusdokumentaatioon. Lisäksi markkinaperusteisiin perustuvaa tietoa on verrattu kolmansien osapuolien toimittamaan lähdetietoon.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
— Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
— Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 14.3.2011 alkaen yhtäjaksoisesti 11 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.  Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 2. helmikuuta 2022
KPMG OY AB
Petri Kettunen
KHT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti S-Pankki Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
S-Pankki Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko S-Pankki Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen [743700FTBNXAUN57RH30-2021-12-31-fi.zip] tilikaudella 1.1.-31.12.2021 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
— laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
— merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
— varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
— ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että S-Pankki Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen [743700FTBNXAUN57RH30-2021-12-31-fi.zip] sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme S-Pankki Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 2.2.2022. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 1. maaliskuuta 2022
KPMG OY AB
Petri Kettunen
KHT

iso4217:EUR 743700FTBNXAUN57RH30 2021-01-012021-12-31 743700FTBNXAUN57RH30 2021-12-31 743700FTBNXAUN57RH30 2020-12-31 743700FTBNXAUN57RH30 2020-01-012020-12-31 743700FTBNXAUN57RH30 2019-12-31 743700FTBNXAUN57RH30 2020-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700FTBNXAUN57RH30 2020-12-31 sp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity 743700FTBNXAUN57RH30 2020-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700FTBNXAUN57RH30 2020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700FTBNXAUN57RH30 2021-01-012021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700FTBNXAUN57RH30 2021-01-012021-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700FTBNXAUN57RH30 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700FTBNXAUN57RH30 2021-12-31 sp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity 743700FTBNXAUN57RH30 2021-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700FTBNXAUN57RH30 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700FTBNXAUN57RH30 2019-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700FTBNXAUN57RH30 2019-12-31 sp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity 743700FTBNXAUN57RH30 2019-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700FTBNXAUN57RH30 2019-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700FTBNXAUN57RH30 2020-01-012020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700FTBNXAUN57RH30 2020-01-012020-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember