Annual financial report of S-Pankki Oyj

3.9 Konsernin tuloslaskelman liitetiedot

Konsernin tuloslaskelman liitetiedot esitetään tuhansina euroina.




















Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste	S-Pankki Oyj
Yhteisön kotipaikka	Suomi
Yhteisön oikeudellinen muoto	Oyj
Kotivaltio	Suomi
Yhteisön rekisteröity osoite	Fleminginkatu 34, 00510 Helsinki
Pääasiallinen toimipaikka	Helsinki
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista	Luottolaitostoiminta
Emoyrityksen nimi	S-Pankki Oyj





S-PANKKI-KONSERNI
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2022


	Sisällys
1	Toimitusjohtajan katsaus	5
2	Toimintakertomus	6
2.1	Toiminta katsauskaudella	6
2.2	Vastuullisuus ja muut kuin taloudelliset tiedot	30
3	Konsernin tilinpäätös	43
3.1	Konsernin tuloslaskelma	43
3.2	Konsernin laaja tuloslaskelma	44
3.3	Konsernin tase	45
3.4	Konsernin oman pääoman muutoslaskelma	46
3.5	Konsernin rahavirtalaskelma	47
3.6	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	48
3.7	Konsernin liitetieto 1: Konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	48
3.8	Konsernin liitetieto 2: Konsernin riskit ja niiden hallinta	66
3.9	Konsernin tuloslaskelman liitetiedot	94
3.10	Konsernin liitetieto 3: Segmenttiraportti	94
3.11	Konsernin liitetieto 4: Korkokate	96
3.12	Konsernin liitetieto 5: Nettopalkkiotuotot	97
3.13	Konsernin liitetieto 6: Sijoitustoiminnan nettotuotot	98
3.14	Konsernin liitetieto 7: Liiketoiminnan muut tuotot	99
3.15	Konsernin liitetieto 8: Henkilöstökulut	99
3.16	Konsernin liitetieto 9: Poistot ja arvonalentumiset	99
3.17	Konsernin liitetieto 10: Liiketoiminnan muut kulut	100
3.18	Konsernin liitetieto 11: Saamisten arvonalentumiset	100
3.19	Konsernin liitetieto 12: Osuus osakkuusyritysten tuloksista	106
3.20	Konsernin liitetieto 13: Tuloverot	107
3.21	Konsernin taseen liitetiedot	109
3.22	Konsernin liitetieto 14: Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmät	109
3.23	Konsernin liitetieto 15: Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia	111
3.24	Konsernin liitetieto 16: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma	113
3.25	Konsernin liitetieto 17: Käteiset varat	114
3.26	Konsernin liitetieto 18: Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	114
3.27	Konsernin liitetieto 19: Saamiset luottolaitoksilta	114
3.28	Konsernin liitetieto 20: Saamiset asiakkailta	114
3.29	Konsernin liitetieto 21: Saamistodistukset	115
3.30	Konsernin liitetieto 22: Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta	116
3.31	Konsernin liitetieto 23: Osakkeet ja osuudet	118
3.32	Konsernin liitetieto 24: Aineettomat hyödykkeet	119
3.33	Konsernin liitetieto 25: Aineelliset hyödykkeet	121
3.34	Konsernin liitetieto 26: Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	123
3.35	Konsernin liitetieto 27: Muut varat	123
3.36	Konsernin liitetieto 28: Velat luottolaitoksille ja asiakkaille	123
3.37	Konsernin liitetieto 29: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	124
3.38	Konsernin liitetieto 30: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	124
3.39	Konsernin liitetieto 31: Siirtovelat	124
3.40	Konsernin liitetieto 32: Muut velat ja varaukset	125
3.41	Konsernin liitetieto 33: Oman pääoman erät	127
3.42	Konsernin muut liitetiedot	129
3.43	Konsernin liitetieto 34: Annetut vakuudet	129
3.44	Konsernin liitetieto 35: Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen	129
3.45	Konsernin liitetieto 36: Taseen ulkopuoliset sitoumukset	130
3.46	Konsernin liitetieto 37: Konsernirakenne ja lähipiiri	130
4	S-Pankki Oyj:n tilinpäätös	134
4.1	S-Pankki Oyj – Tuloslaskelma	134
4.2	S-Pankki Oyj – Tase	135
4.3	S-Pankki Oyj – Rahoituslaskelma	137
4.4	S-Pankki Oyj – Tilinpäätöksen liitetiedot	138
4.5	S-Pankki Oyj:n liitetieto 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	138
4.6	S-Pankki Oyj – Tuloslaskelman liitetiedot	140
4.7	S-Pankki Oyj:n liitetieto 2: Korkokate	140
4.8	S-Pankki Oyj:n liitetieto 3: Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista	141
4.9	S-Pankki Oyj:n liitetieto 4: Palkkiotuotot ja -kulut	141
4.10	S-Pankki Oyj:n liitetieto 5: Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot	142
4.11	S-Pankki Oyj:n liitetieto 6: Käypään arvoon käyvän arvon rahastojen kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot	142
4.12	S-Pankki Oyj:n liitetieto 7: Suojauslaskennan nettotulos	142
4.13	S-Pankki Oyj:n liitetieto 8: Liiketoiminnan muut tuotot	143
4.14	S-Pankki Oyj:n liitetieto 9: Liiketoiminnan muut kulut	143
4.15	S-Pankki Oyj:n liitetieto 10: Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	143
4.16	S-Pankki Oyj:n liitetieto 11: Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista, takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista, sekä muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot sekä arvonalentumistappiot	144
4.17	S-Pankki Oyj – Taseen liitetiedot	145
4.18	S-Pankki Oyj:n liitetieto 12: Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmät	145
4.19	S-Pankki Oyj:n liitetieto 13: Saamiset luottolaitoksilta	146
4.20	S-Pankki Oyj:n liitetieto 14: Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	147
4.21	S-Pankki Oyj:n liitetieto 15: Saamistodistukset	147
4.22	S-Pankki Oyj:n liitetieto 16: Osakkeet ja osuudet	148
4.23	S-Pankki Oyj:n liitetieto 17: Johdannaissopimukset	149
4.24	S-Pankki Oyj:n liitetieto 18: Suojauslaskenta	150
4.25	S-Pankki Oyj:n liitetieto 19: Aineettomat hyödykkeet	153
4.26	S-Pankki Oyj:n liitetieto 20: Aineelliset hyödykkeet	154
4.27	S-Pankki Oyj:n liitetieto 21: Muut varat	154
4.28	S-Pankki Oyj:n liitetieto 22: Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	155
4.29	S-Pankki Oyj:n liitetieto 23: Laskennalliset verosaamiset ja -velat	155
4.30	S-Pankki Oyj:n liitetieto 24: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	155
4.31	S-Pankki Oyj:n liitetieto 25: Muut velat	156
4.32	S-Pankki Oyj:n liitetieto 26: Siirtovelat ja saadut ennakot	156
4.33	S-Pankki Oyj:n liitetieto 27: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	156
4.34	S-Pankki Oyj:n liitetieto 28: Oman pääoman erät	157
4.35	S-Pankki Oyj:n liitetieto 29: Osakepääoma	157
4.36	S-Pankki Oyj – Muut liitetiedot	158
4.37	S-Pankki Oyj:n liitetieto 30: Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia	158
4.38	S-Pankki Oyj:n liitetieto 31: Tase-erien erittely koti- ja ulkomaan rahan määräisiin ja samaan konserniin kuuluvilta	160
4.39	S-Pankki Oyj:n liitetieto 32: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma	161
4.40	S-Pankki Oyj:n liitetieto 33: Annetut vakuudet	161
4.41	S-Pankki Oyj:n liitetieto 34: Vuokravastuut	162
4.42	S-Pankki Oyj:n liitetieto 35: Taseen ulkopuoliset sitoumukset	162
4.43	S-Pankki Oyj:n liitetieto 36: Välityssaamiset ja -velat	162
4.44	S-Pankki Oyj:n liitetieto 37: Tietoja notariaattitoiminnasta ja hallinnoitavat asiakasvarat	162
4.45	S-Pankki Oyj:n liitetieto 38: Henkilöstö ja johto	163
4.46	S-Pankki Oyj:n liitetieto 39: Lähipiiri	164
4.47	S-Pankki Oyj:n liitetieto 40: Omistukset muissa yrityksissä	164
4.48	S-Pankki Oyj:n liitetieto 41: Suurimmat osakkeenomistajat ja osakkeiden omistuksen jakautuminen	164
5	Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista	165
6	Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset	166

1 Toimitusjohtajan katsaus

S-Pankin liiketoiminta kehittyi myönteisesti vuonna 2022. Tuottomme kasvoivat katsauskaudella 18,6 prosenttia vuodentakaisesta, ja liikevoittomme oli 44,7 miljoonaa euroa (24,8). Vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevoitto oli ennätykselliset 20,6 miljoonaa euroa.

Vuoden lopussa S-Pankilla oli noin 592 000 aktiivista asiakasta, kun vastaava luku oli noin 532 000 vuoden 2021 lopussa. Strategisena tavoitteenamme on saavuttaa miljoona aktiivista asiakasta. S-Etukortti Visa -korteilla tehtyjen ostosten euromääräinen summa kasvoi viime vuonna 19,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös korttiostosten lukumäärä kasvoi tuntuvasti ja oli 20,0 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2022 lopussa S-Pankin korteilla tehdyt ostokset muodostivat 24,1 prosenttia (23,2) kaikista S-ryhmän kaupoissa tehdyistä Bonus-ostoista.

Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta jatkoimme väkevää kasvua asuntolainoissa, ja asuntolainataseemme kasvuvauhti oli lähes kymmenkertainen koko markkinoihin verrattuna. Antolainauksemme kasvoi 10,0 prosenttia ja talletuskanta 4,9 prosenttia vuodentakaisesta. Rahastojemme osuudenomistajien määrä kasvoi vuodentakaisesta noin 21 000:lla noin 361 000:een, ja rahastomme keräsivät eniten nettomerkintöjä Suomen markkinoilla. Hallinnoitavat varat kokonaisuudessaan kuitenkin laskivat markkinoiden yleisen laskun sekä S-Pankille ulkoistetun merkittävän salkunhoitosopimuksen päättymisen painamana. Hallinnoitavat varat olivat vuoden lopussa 5,9 miljardia euroa (7,7).

Viime vuoden myönteisen kehityksen päälle on hyvä lähteä rakentamaan vuotta 2023. Vuosi onkin käynnistynyt S-Pankissa odottavissa tunnelmissa mutta luottavaisin mielin.

Talouden näkymät ovat vaisut ja epävarmat, ja moni joutuu miettimään talousasioitaan aiempaa enemmän nousevien kulujen ja korkojen keskellä. Uskon, että tuotevalikoimamme, palvelukonseptimme ja tavoitteemme mahdollistaa vähän rahakkaampi huominen jokaiselle, puhuttelevat monia kuluvana vuonna.

Viime vuoden lopussa teetimme kyselytutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset arvostavat pankkien toiminnassa etenkin hyviä digitaalisia palveluita, edullisia hintoja sekä sitä, että kaikki tarvittavat palvelut ovat saatavilla samasta pankista. Nämä kaikki ovat kilpailutekijöitä, jotka ovat S-Pankissa hyvässä kunnossa.

Kuluvana vuonna keskitymme strategiamme mukaisesti tarjoamaan ylivoimaista helppoutta ja hyötyä etenkin henkilöasiakkaille. Olemme täyden palvelun pankki S-ryhmän osuuskauppojen asiakasomistajille, ja tarjoamme heille tilin, kortin, verkkopankkitunnukset ja mobiilisovelluksen maksutta.

Pankin osakkeenomistajille eli SOK:lle ja S-ryhmään kuuluville alueosuuskaupoille haluamme olla houkutteleva sijoituskohde myös tänä vuonna. Samalla tulemme huolehtimaan pankin kiinnostavuudesta joukkovelkakirjoihimme sijoittaville institutionaalisille sijoittajille.

Näiden tavoitteiden toteutumisessa henkilöstömme on keskeisessä roolissa. Siksi oli ilahduttavaa, että henkilöstötutkimuksia suorittava Eezy Flow myönsi meille viime vuoden lopussa Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen toistamiseen. Aiomme olla houkutteleva työnantaja myös jatkossa.

Kiitän henkilöstöämme erinomaisesta suoriutumisesta vuonna 2022. Asiakkaitamme, omistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme kiitän puolestaan luottamuksesta. Menestyksekästä vuotta 2023!

Hanna Porkka

vt.toimitusjohtaja

2 Toimintakertomus

2.1 Toiminta katsauskaudella

Keskeiset tapahtumat

S-Pankin hallitus päätti osinkopolitiikasta joulukuussa. Politiikan mukaan S-Pankin tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille tasaista ja kasvavaa osinkoa vuosittain 5–15 prosenttia tilikauden verojen jälkeisestä tuloksesta. Vuosittaista osingonjakoa ehdottaessaan pankin hallitus huomioi pankin taloudellisen tilanteen, kulloinkin voimassa olevan sääntelyn, strategisten tavoitteiden toteutumisen, investointitarpeet sekä likviditeetti-, luottoriski- ja vakavaraisuusaseman. Hyväksytyn osinkopolitiikan ja S-Pankin tuloskehityksen johdosta S-Pankin hallitus tulee ehdottamaan yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle osingon jakamista tilikaudelta 2022.

S-Pankki nosti S-Prime-korkoaan kahdesti toisella vuosipuoliskolla. Päätökset perustuivat markkinakorkojen nousuun. S-Prime on S-Pankin oma viitekorko, jota käytetään viitekorkona talletuksissa sekä rajatuissa lainatyypeissä. Viimeisin korkomuutos astui voimaan 8.11.2022 ja korko oli sen jälkeen 1,0 prosenttia.

Lokakuun lopussa S-Pankin hallitus nimitti S-Pankin uudeksi toimitusjohtajaksi KTM Riikka Laine-Tolosen. Laine-Tolonen on viimeksi toiminut Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaavana johtajana ja tätä ennen muun muassa monipuolisissa johtotehtävissä Nordeassa. Laine-Tolonen aloittaa tehtävässään huhtikuussa 2023. Vt. toimitusjohtajan tehtävässä jatkaa varatoimitusjohtaja Hanna Porkka, joka on hoitanut tehtävää siitä lähtien, kun toimitusjohtaja Pekka Ylihurula lopetti tehtävässä toukokuun lopussa. Porkka vastaa S-Pankin Varallisuudenhoitoliiketoiminnasta ja palaa Laine-Tolosen aloituksen jälkeen varatoimitusjohtajan tehtävään.

S-Pankki jatkoi Varallisuudenhoitoliiketoimintansa kehittämistä sulauttamalla S-Pankki Pääomarahastot Oy:n S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:hyn. Sulautuminen astui voimaan 30.9.2022.

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's (S&P) julkaisi 22.9.2022 raportin, jossa se vahvisti S-Pankin pitkän aikavälin BBB-luokituksen. Pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on BBB, lyhytaikaisen A-2 ja luokituksen näkymät ovat vakaat.

Syyskuun puolivälissä S-Pankki kertoi verkkopankkitunnuksilla tunnistautumisessa 20.4.–5.8.2022 esiintyneestä järjestelmähäiriöstä. Häiriö koski muutaman sadan hengen suuruista joukkoa. Häiriön seurauksena rajatulla joukolla S-Pankin asiakkaita oli mahdollisuus tietyissä tilanteissa kirjautua toisen asiakkaan verkkopankkiin. Erittäin pieni joukko henkilöitä hyödynsi järjestelmähäiriötä myös väärinkäytöksiin, kuten luvattomiin maksuihin ja kolmansien osapuolten verkkopalveluihin kirjautumiseen. Häiriö korjattiin heti, kun se havaittiin. S-Pankki on tehnyt poliisille tutkintapyynnön tapahtumista.

Kesällä ja syksyllä S-Pankin sekä muiden pankkien nimissä liikkui myös erilaisia huijausviestejä. Valitettavasti näiden huijausten uhreiksi päätyi myös S-Pankin asiakkaita. Näistä huijausviesteistä sekä edellä mainitusta järjestelmähäiriöstä aiheutui taloudellisia vaikutuksia vuoden kolmannella neljänneksellä.

Finanssivalvonta määräsi S-Pankille 60 000 euron rikemaksun 24.8.2022. Rikemaksun syynä olivat puutteet S-Pankin omiin johdannaissopimuksiin liittyvässä raportoinnissa kesäkuun 2019 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Puutteet raportoinnissa liittyivät velvollisuuteen ilmoittaa johdannaissopimukset kauppatietorekisteriin (EU:n asetus OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä, European Market Infrastructure Regulation, ”EMIR”). Puutteet korjattiin välittömästi, kun pankki tuli tietoiseksi niistä. Puutteet raportoinnissa eivät vaikuttaneet S-Pankkiin tai sen asiakkaisiin.

Elokuun alussa S-Pankki toi markkinoille uuden rahaston, jonka avulla asiakas voi hankkia itselleen yhdellä sijoituksella eri kiinteistöluokkiin hajautetun salkun. S-Pankki Kiinteistövarainhoito Erikoissijoitusrahasto sijoittaa pääasiassa toisiin kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat varansa muun muassa asuntoihin, toimitiloihin, tontteihin, metsään sekä peltoihin.

Finanssivalvonta teki 6.7.2022 S-Pankkia koskevan päätöksen tiettyjen asiakaskokonaisuuksien muodostamisesta. Finanssivalvonnan mukaan S-Pankki ei ollut kaikilta osin noudattanut säännöksiä taloudelliseen riippuvuuteen perustuvan sidossuhteen muodostamisessa. Finanssivalvonta velvoitti S-Pankin muodostamaan päätöstä koskevat tietyt asiakaskokonaisuudet sääntelyn edellyttämällä tavalla, ja S-Pankki on muodostanut kyseessä olevat asiakaskokonaisuudet asetetussa määräajassa. Asiakaskokonaisuuksien muodostamisella Finanssivalvonnan määräämällä tavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia S-Pankille.

Finanssivalvonta myönsi 30.6.2022 S-Pankille kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun uuden lain mukaisen luvan, joka oikeuttaa kiinnitysluottopankkitoimintaan. S-Pankilla oli lupa kiinnitysluottopankkitoimintaan jo aiemman lainsäädännön puitteissa.

Kesäkuussa S-Pankki laski liikkeeseen 50 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan korotuksen (tap issue). Korotus koskee 4.10.2021 liikkeeseen lasketun ja 4.4.2025 erääntyvän, 170 miljoonan euron Senior Preferred MREL Eligible Notes -joukkovelkakirjalainan pääomaa. Joukkovelkakirjalainan korotus otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle 10.6.2022.

Maaliskuussa S-Pankki otti käyttöön saapuvat SEPA-pikasiirrot. Muutoksen myötä pankin asiakkaat voivat vastaanottaa saapuvia maksuja SEPA-pikasiirtona. SEPA-pikasiirrot välittyvät saajalle kymmenessä sekunnissa vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. SEPA-pikasiirto on yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA) käytössä oleva tapa siirtää varoja maksajalta maksunsaajalle lähes reaaliaikaisesti.

Katsauskaudella julkistettiin useita yritysten mainetta käsitteleviä tutkimuksia, joissa S-Pankki menestyi hyvin. Ruotsalaisen SB Insight -yhtiön vuosittain teettämässä, vastuullisuusmielikuvia kartoittavassa Sustainable Brand Index -tutkimuksessa suomalaiset äänestivät S-Pankin Suomen vastuullisimmaksi pankkibrändiksi jo kymmenettä kertaa peräkkäin. T-Median tekemässä Finanssialan Luottamus&Maine 2021 -tutkimuksessa puolestaan suomalaiset arvioivat S-Pankin finanssialan hyvämaineisimmaksi organisaatioksi. Taloustutkimuksen luottovertailuyhtiö Sortterin toimeksiannosta tekemässä tutkimuksessa taas S-Pankki sai pankeista parhaat arvosanat, kun suomalaisilta selvitettiin heidän tyytyväisyyttään ja luottamustaan pankkeihin. Taloustutkimuksen Brändien arvostus 2022 -tutkimuksessa suomalaiset valitsivat S-Pankin viidettä vuotta perättäin finanssialan arvostetuimmaksi brändiksi. Asiakkuusmarkkinointiliiton (ASML) Asiakkuusindeksi-tutkimuksessa S-Pankilla oli uskollisimmat asiakkaat kolmatta vuotta peräkkäin. Henkilöstötutkimuksia suorittava Eezy Flow myönsi S-Pankille Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen toistamiseen.

Strategia ja pitkän aikavälin tavoitteet

S-Pankin strategia päivitettiin joulukuussa 2020. Se määrittää S-Pankin suunnan vuosille 2021–2023. Strategian lähtökohdat ovat S-Pankin toiminnan tarkoitus, visio ja strateginen tavoite kasvaa miljoonan aktiivisen asiakkaan pankiksi.

S-Pankin toiminnan tarkoitus on tarjota jokaiselle mahdollisuus vähän rahakkaampaan huomiseen. Tarjoamme jatkossakin S-ryhmän asiakasomistajille maksuttomat päivittäiset pankkipalvelut, kilpailukykyisesti hinnoitellut lainat sekä mahdollisuuden aloittaa säästäminen ja sijoittaminen vastuullisesti matalalla kynnyksellä. Kohtelemme asiakkaitamme reilusti riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan.

Visiomme on tarjota asiakkaille ylivoimaista helppoutta ja hyötyä. Toteutamme visiota kehittämällä pankin ainutlaatuisia asiakashyötyjä entistä vahvemmiksi. Asiakkaille tämä näkyy edullisuutena, sujuvina digitaalisina palveluina, ainutlaatuisena palveluverkostona sekä toimialan vastuullisimpana brändinä.

Tavoittelemme voimakasta ja kannattavaa kasvua kannustamalla kolmea miljoonaa asiakastamme hyödyntämään palvelujamme nykyistä enemmän ja monipuolisemmin. Strateginen tavoitteemme on saavuttaa miljoona aktiivista asiakasta. Digitaalisen asioinnin yleistyminen luo edellytykset voimakkaalle kasvulle. Muiden kuin kuluttaja-asiakkaiden palvelu etenkin varallisuudenhoidossa tukee osaltaan S-Pankin kasvua ja kannattavuutta.


Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:
Kasvu ja vakavaraisuus	Kannattavuustaso, jota kohti edetään
Yli 10 % vuosittainen tuottokasvu	Kulu–tuotto-suhde alle 60 %
Vakavaraisuussuhde vähintään 13,5 %*	Oman pääoman tuotto yli 8
Osinkoa vuosittain 5–15 % tuloksesta**

* Alarajaksi on asetettu 1,5 prosenttiyksikköä yli viranomaisvaateen (12,03 % joulukuussa 2022)
** S-Pankin hallituksen päättämä osinkopolitiikka, joka julkaistiin 14.12.2022

Yhteenveto Venäjän ja Ukrainan välisen sodan ja koronaviruspandemian vaikutuksista liiketoimintaan

Katsauskaudella S-Pankin toimintaympäristössä korostui kaksi ilmiötä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koronapandemia.

Venäjän helmikuussa alkanut hyökkäys Ukrainaan vaikutti S-Pankin toimintaan rajallisesti. Välillisesti sota vaikutti liiketoimintaan toimintaympäristön muuttumisen kautta. Energian ja raaka-aineiden hinnat nousivat ja inflaatio kiihtyi. Varsinkin Euroopassa Venäjän hyökkäys pahensi tilanteen energiakriisiksi. Inflaation kiihtyminen ajoi keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaansa. Voimakas korkojen nousu heikensi joukkolainojen arvostuksia ja sitä kautta pankin käyvän arvon rahasto laski vuoden aikana. Sodan johdosta asetettiin myös kansainvälisiä pakotteita. Pakotteiden vaikutukset S-Pankkiin olivat kuitenkin varsin rajallisia, mikä johtui S-Pankin valitsemasta strategiasta keskittyä henkilöasiakkaisiin Suomessa.

S-Pankin asiakkaat saattoivat hoitaa päivittäisiä maksuasioitaan tavalliseen tapaan S-Pankin Visa-korteilla, S-mobiililla sekä verkkopankissa. Pakotteista ja maksamisen rajoituksista johtuen S-Pankki keskeytti kuitenkin maksujen välittämisen Venäjän ja Valko-Venäjän pankkien kanssa toistaiseksi.

Finanssiala ry:n marraskuussa tekemän Pankkibarometri-tutkimuksen mukaan kotitalouksien luotonkysyntä oli loppuvuonna erittäin paljon vähäisempää kuin vuotta aiemmin. Järjestön arvion mukaan kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä hidastuu ja säästäminen lisääntyy taloustilanteen heikentyessä. Kyselyyn vastanneet pankinjohtajat odottivat luottojen kysynnän heikkenevän alkuvuonna 2023. Sijoituskohteista talletusten suosio oli nousussa ja sijoitusrahastojen suosio vähenemässä.

Katsauskaudella koronaviruksen aiheuttama tautitilanne vaihteli Suomessa alueellisesti, mutta rokotuskattavuuden nousu ja viruksen omikronmuunnos kasvattivat toiveita vakavan tautimuodon muuttumisesta yhä harvinaisemmaksi. Viranomaiset lievensivät ja poistivat käytöstä monia yhteiskunnan toimintoja sääteleviä rajoituksia ja suosituksia.

S-Pankissa jatkettiin Suomen viranomaisten antamien ohjeistusten noudattamista. S-Pankki kiinnittää erityistä huomiota toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tautitilanteen mahdollisesti pahentuessa. Asiakkailleen S-Pankki suosittelee edelleen asiointia S-mobiilissa ja verkkopankissa.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä tartuntatautien neuvottelukunta esitti sosiaali- ja terveysministeriölle, että koronavirus ei enää täytä yleisvaarallisen tartuntataudin kriteerejä ja että koronaa tulisi kohdella normaalina tautina. Tämän johdosta S-ryhmässä päätettiin luopua koko ryhmää koskevista koronasuosituksista ja myös S-Pankissa päätettiin alkaa kohtelemaan koronaa normaalina tautina.

Pandemian pitkittyessä S-Pankissa on totuttu toimimaan uudessa ympäristössä, jossa muun muassa digitaalisten asiointikanavien ja palveluiden merkitys on yhä keskeisempi. S-Pankki on pystynyt sopeuttamaan toimintaansa ja työskentelytapoja tautitilanteen mukaan. Mikäli pandemiatilanne muuttuu uudelleen vakavampaan suuntaan, S-Pankki tulee nopeasti reagoimaan siihen tilanteen vaatimilla tavoilla. Katsauskaudella koronatilanne ei vaikuttanut negatiivisesti S-Pankin toimintaan.

Ukrainan sodan ja koronapandemian vaikutuksia riskiasemaan kuvataan lisää osiossa Riskit, vakavaraisuus ja niiden hallinta.

Toimintaympäristö

Siihen nähden, miten paljon ikäviä yllätyksiä vuosi 2022 toi mukanaan, talous selvisi vuodesta varsin hyvin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa muutti maailman politiikka- ja talousympäristöä merkittävästi. Inflaation voimakas kiihtyminen korkeimmalle tasolleen vuosikymmeniin puolestaan nosti korkoja nopeasti, mikä vaikuttaa talouteen lähivuosina. Vaikka talous kohtasi merkittäviä shokkeja, kehitys oli lopulta yllättävänkin vahvaa ja talouskasvu jatkui yhä ympäri maailman. Suomessa vuoden 2022 kasvu asettunee reiluun kahteen prosenttiin.

Vuoteen 2022 lähdettäessä odotettiin, että koronapandemian jälkeisestä romahduksesta toipuminen jatkuisi ja siivittäisi taloudet hyvään vetoon. Heti vuoden alusta kuitenkin tuli selväksi, että edessä on uusia haasteita. Inflaatio kohosi voimakkaasti jo vuoden alussa. Kiihtymistä selittivät sekä tarjontapuolen tuotanto- ja logistiikkaongelmat että voimakas kysynnän kasvu aiempien vuosien elvytyksen jälkimainingeissa. Helmikuinen Venäjän hyökkäyssodan aloitus puolestaan nosti energian hinnan ennennäkemättömiin lukemiin varsinkin Euroopassa. Koko vuosi jännitettiinkin, miten talous pärjää nousseen hintatason ympäristössä.

Työllisyystilanne pysyi kuitenkin vahvana niin Suomessa kuin maailmallakin, mikä tuki taloutta. Samoin korona-aikana kertyneiden säästöjen purkaminen ylläpiti kulutusta. Yritykset pystyivät siirtämään kohonneita kustannuksiaan myyntihintoihin ja nimellisesti myynti pysyi kasvussa, vaikka reaalisesti myynti onkin jo heikentynyt. Haasteisiin nähden vuotta 2022 voidaan pitää torjuntavoittona.

Toisaalta ero toteuman ja tulevan odotusten välillä oli erittäin iso. Tämä vuosi on ollut monin paikoin odotuksia vahvempi, mutta samaan aikaan tulevan vuoden näkymät ovat heikentyneet ostovoiman heiketessä hintojen nousun ja korkojen kohoamisen myötä. Vuodelle 2023 odotetaankin yleisesti taantumaa länsimaihin. Työmarkkinoita pitää kireänä työvoimapula monilla aloilla, mutta toisaalta esimerkiksi rakentaminen hiipuu jatkossa. Syksyn mittaan talouden haasteet ovat alkaneet nousta lisääntyvissä määrin esille, mikä on näkynyt esimerkiksi asuntokauppojen voimakkaana vähenemisenä.

Heikentyneet talousnäkymät iskivät rahoitusmarkkinoille. Keskuspankkien kireämpi rahapolitiikka ja inflaatiotaistelu nostivat korkoja, ja painoivat joukkolainojen tuotot heikoimmiksi vuosikymmeniin. Osakemarkkinoiden alamäkeä siivitti taantumapelot sekä korkeiden arvostustasojen uudelleenarviointi vahvojen nousuvuosien jälkeen. Kiinteistömarkkinoilla vuoden alku oli vielä vahvan nousun aikaa, mutta vuoden lopulla hintatasoon alkoi tulla laskupaineita.


Taloudellinen asema
Toiminnan tulos ja kannattavuus
S-Pankki-konsernin liikevoitto oli 44,7 miljoonaa euroa (24,8), jossa oli kasvua 80,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Katsauskauden tulos verojen jälkeen oli 35,8 miljoonaa euroa (19,6). Oman pääoman tuotto nousi 6,9 prosenttiin (3,9). Konsernin kulu–tuotto-suhde oli 0,74 (0,78).

Tärkeimmät tunnusluvut
(M€)	2022	2021	2020
Korkokate	121,7	90,3	89,3
Nettopalkkiotuotot	87,2	80,8	67,0
Tuotot yhteensä	221,8	187,0	173,9
Liikevoitto	44,7	24,8	21,0
Kulu–tuotto-suhde	0,74	0,78	0,74

(M€)	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020
Velat asiakkaille, Talletukset	7 925,6	7 554,9	6 925,0
Saamiset asiakkailta, Antolainaus	6 695,3	6 086,0	5 444,4
Saamistodistukset	696,7	1 149,1	1 228,8
Oma pääoma	524,2	509,3	488,6
Odotettavissa olevat luottotappiot	22,5	20,6	19,6
Hallinnoitavat varat*	5 825,5	7 697,1	10 785,1
Oman pääoman tuotto	6,9 %	3,9 %	3,3 %
Koko pääoman tuotto	0,4 %	0,2 %	0,2 %
Omavaraisuusaste	5,9 %	6,0 %	6,4 %
Vakavaraisuussuhde	16,3 %	16,3 %	15,7 %

* Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä S-Pankin ja LähiTapiolan välinen rahastoyhteistyö päättyi. Vertailukelpoinen hallinnoitavien varojen määrä ilman LT-rahastoja oli 6 496,5 miljoonaa euroa 31.12.2020.

Tuotot
Kokonaistuotot kehittyivät katsauskaudella positiivisesti. Kokonaistuotot olivat yhteensä 221,8 miljoonaa euroa (187,0), jossa oli kasvua 18,6 prosenttia.
Korkokate kasvoi 34,7 prosenttia ja oli 121,7 miljoonaa euroa (90,3). Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla korkokate kasvoi selvästi korkotason noususta johtuen. Nettopalkkiotuotot kasvoivat 7,9 prosenttia ja olivat 87,2 miljoonaa euroa (80,8). Muutos johtuu pääosin korttimaksamisesta saatavien palkkioiden kasvusta. Sijoitustoiminnan nettotuotot laskivat 2,4 miljoonaan euroon (3,1). Liiketoiminnan muut tuotot laskivat 10,4 miljoonaan euroon (12,7). Muut tuotot sisältävät 3,8 miljoonaa euroa (3,0) aiemmin luottotappioitujen saatavakantojen myyntejä. Vastaavasti edellisvuoteen sisältyi aiemmin mainittu LT-rahastojen siirron kauppa nettona 3,1 miljoonaa euroa.

















Kulut
Liiketoiminnan kulut olivat katsauskaudella yhteensä 165,1 miljoonaa euroa (146,5). Kasvua edellisvuoteen oli 12,7 prosenttia ja se johtui pääosin henkilöstökulujen, IT- ja kehityskulujen ja viranomaismaksujen kasvusta. Liiketoiminnan kuluista henkilöstökulujen osuus oli 59,4 miljoonaa euroa (56,1). Henkilömäärän kasvu vaikutti kehitykseen.
Muut hallintokulut olivat 78,5 miljoonaa euroa (71,0). Kasvu johtui pääosin IT- ja kehityskuluista, vuokratyöstä sekä volyymiperusteisesti korttivalmistuksen ja asiamiespalkkioiden kasvusta. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat 15,3 miljoonaa euroa (13,0). Liiketoiminnan muut kulut olivat 12,0 miljoonaa euroa (6,3), johon sisältyy 6,7 miljoonaa euroa (1,0) vakaus- ja talletussuojamaksuja ja väärinkäyttötappioita 2,0 miljoonaa euroa (0,4).






















Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot
Katsauskaudella konsernin tuloslaskelmaan kirjattiin odotettavissa olevia ja lopullisia luottotappioita 18,5 miljoonaa euroa (21,4). Kirjattuja peruutuksia eli palautuneita luottotappioita oli 6,6 miljoonaa euroa (5,7). Odotettavissa olevien ja lopullisten luottotappioiden nettotulosvaikutus oli näin ollen 12,0 miljoonaa euroa (15,7). Positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet edellisvuonna alkanut talouden elpyminen, joka on ylläpitänyt hyvää työllisyyttä. Lisäksi odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan päivitykset alkuvuonna vaikuttavat positiivisesti. Inflaation ja korkotason nousu sekä talousnäkymien heikentyminen voivat vaikuttaa kehitykseen negatiivisesti jatkossa. Luottokannan kokoon suhteutettuna luotto- ja arvonalentumistappiot ovat alhaisella tasolla ja S-Pankin hallituksen asettaman riskinottohalukkuuden puitteissa.
Talletukset
Talletuskannan kasvu jatkui ja oli katsauskauden päättyessä 7 925,6 miljoonaa euroa (7 554,9). Vaadittaessa maksettavia talletuksia oli katsauskauden päättyessä 7 845,4 miljoonaa euroa (7 550,2) ja määräaikaistalletuksia oli 80,2 miljoonaa euroa (4,7). Viimeisen 12 kuukauden aikana talletuskanta kasvoi 4,9 prosenttia. Henkilöasiakkaiden talletuskanta kasvoi 8,3 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 7 078,8 miljoonaa euroa. Yritysasiakkaiden talletuskanta laski 16,7 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 846,8 miljoonaa euroa.
S-Pankissa olevien talletussuojan piiriin kuuluvien korvattavien talletusten yhteismäärä oli katsauskauden lopussa 6 580,2 miljoonaa euroa (6 063,6).

Talletukset
(M€)	31.12.2022	31.12.2021	Muutos
Henkilöasiakkaat	7 078,8	6 537,9	8,3 %
Yritysasiakkaat	846,8	1 017,0	-16,7 %
Yhteensä	7 925,6	7 554,9	4,9 %

Antolainaus
Antolainauksen kasvu jatkui vahvana. Luottokanta oli katsauskauden päättyessä yhteensä 6 695,3 miljoonaa euroa (6 086,0). Viimeisen 12 kuukauden aikana luottokanta kasvoi 10,0 prosenttia. Henkilöasiakkaiden luottokanta kasvoi vuotta aiemmasta 9,9 prosenttia ja oli 5 588,9 miljoonaa euroa. Yritysasiakkaiden luottokanta kasvoi 10,4 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 1 106,3 miljoonaa euroa.
Luottokannan ja talletusten suhdetta kuvaava anto–ottolainaus -suhde oli 84 prosenttia (81).

Antolainaus
(M€)	31.12.2022	31.12.2021	Muutos
Henkilöasiakkaat	5 588,9	5 083,7	9,9 %
Yritysasiakkaat	1 106,3	1 002,3	10,4 %
Yhteensä	6 695,3	6 086,0	10,0 %

Likvidit varat ja sijoitustoiminta
Katsauskauden päättyessä pankilla oli saamistodistuksia yhteensä 696,7 miljoonaa euroa, kun niitä oli vuoden 2021 lopussa 1 149,1 miljoonaa euroa. Keskuspankkitalletukset ja käteiset varat olivat 1 368,2 miljoonaa euroa (1 092,0). S-Pankki on kasvattanut keskuspankkitalletusten osuutta likviditeettisalkussaan, joka on vaikuttanut kehitykseen. Likviditeetti- ja sijoitussalkun jakauma on avattu luvun Riskit, vakavaraisuus ja niiden hallinta kohdan S-Pankki-konsernin riskiasema kappaleessa Likviditeetti ja varainhankinta.

Oma pääoma
S-Pankin oma pääoma oli katsauskauden päättyessä 524,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 lopussa omaa pääomaa oli 509,3 miljoonaa euroa. Oman pääoman kehitykseen vaikutti käyvän arvon rahaston arvo, joka on laskenut vuoden 2021 lopusta 21,1 miljoonaa euroa. Nopea korkojen nousu on vaikuttanut edellä mainittuun kehitykseen. Vuoden jälkipuoliskolla käyvän arvon rahaston lasku on kuitenkin ollut maltillisempaa. Omavaraisuusaste oli 5,9 prosenttia (6,0).

Hallinnoitavat varat
Hallinnoitavien varojen määrä oli katsauskauden päättyessä 5 852,5 miljoonaa euroa (7 697,1). Hallinnoitavat varat laskivat markkinoiden yleisen laskun sekä S-Pankille ulkoistetun merkittävän salkunhoitosopimuksen päättymisen painamana. Hallinnoitavista varoista rahastopääoman osuus oli 3 925,8 miljoonaa euroa (3 925,3) ja varainhoitopääoman osuus 1 926,7 miljoonaa euroa (3 771,8). Rahastopääoman ja varainhoitopääoman välisen jakauman vertailutiedot ovat muuttuneet 2021 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen. Lisäksi S-Pankki Kiinteistöt Oy hallinnoi suorista kiinteistöistä ja yhteisyrityksistä koostuvaa 347,5 miljoonan euron asiakasvarallisuutta (442,4). Lasku johtuu kolmannella neljänneksellä toteutuneesta kiinteistön myynnistä. S-Pankki-rahastojen nettomerkinnät olivat katsauskaudella 255,5 miljoonaa euroa (317,1).

Liiketoiminta ja tulos segmenteittäin
S-Pankki-konsernin segmentit ovat Pankkiliiketoiminta ja Varallisuudenhoitoliiketoiminta. Liiketoimintasegmentteihin kuulumaton toiminta raportoidaan Muissa toiminnoissa. Konserni raportoi segmenttitiedot IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti. Liiketoimintasegmenttien raportointi on yhdenmukainen johdolle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Raportoinnissa noudatetaan IFRS-tilinpäätöksen laadintaperiaatteita, jotka on esitetty konsernin liitteessä 1.

Pankkiliiketoiminta
Pankkiliiketoiminta kattaa S-Pankin pankkipalvelut ja niiden kehittämisen henkilöasiakkaille ja valikoiduille yritysasiakkaille. Liiketoiminta tarjoaa asiakkailleen tuotteita ja palveluita muun muassa päivittäisten raha-asioiden hoitamiseen sekä hankintojen rahoittamiseen. Pankkiliiketoimintaan kuuluvat myös konsernin treasury-toiminnot.
Liiketoiminnan tulos oli 61,8 miljoonaa euroa (36,2) vuonna 2022. Tuotot yhteensä nousivat 26,8 prosenttia 180,6 miljoonaan euroon (142,4). Sekä korkokate että nettopalkkiotuotot kasvoivat vahvasti. Kulut kasvoivat 18,1 prosenttia 106,9 miljoonaan euroon (90,5). Saamisten arvonalentumiset laskivat 12,0 miljoonaan euroon (15,7).
Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan Suomessa toimivien rahalaitosten asuntolainatase oli marraskuussa kasvanut 1,0 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. S-Pankin asuntolainatase kasvoi samalla ajanjaksolla 9,5 prosenttia eli lähes kymmenkertaisesti koko markkinoihin verrattuna. Asuntolainahakemusten kappalemäärä laski vuonna 2022 verrattuna edellisvuoteen.
S-Etukortti Visa -korttien käyttö kehittyi erittäin positiivisesti vuonna 2022. Korttiostosten euromääräinen summa kasvoi 19,8 prosenttia (14,8) vuotta aiemmasta ja oli ennätyskorkea. Korttiostosten kappalemäärä kasvoi 20,0 prosenttia (11,1).

Pankkiliiketoiminta
(M€)	2022	2021	Muutos
Liiketoiminnan tuotot	180,6	142,4	26,8 %
Liiketoiminnan kulut	-106,9	-90,5	18,1 %
Saamisten arvonalentumiset	-12,0	-15,7	-23,9 %
Liikevoitto (-tappio)	61,8	36,2	70,4 %

Varallisuudenhoitoliiketoiminta
Varallisuudenhoitoliiketoiminta vastaa S-Pankin varainhoitopalveluiden tuottamisesta, asiakkuuksista sekä liiketoiminnan kehittämisestä. Liiketoiminta tarjoaa säästämisen ja sijoittamisen palveluita kuluttaja-asiakkaille, yksityispankkipalveluita sekä palveluita institutionaalisille sijoittajille.
Liiketoiminnan tulos laski 1,7 miljoonaan euroon (5,0). Tuotot yhteensä nousivat 0,9 prosenttia 40,3 miljoonaan euroon (39,9). Kulut kasvoivat 10,3 prosenttia 38,6 miljoonaan euroon (35,0). Tuloskehitykseen vaikuttivat geopolitiikan luoma epävarmuus ja korkojen nousu sekä operatiiviseen tehokkuuteen tehdyt panostukset.
Nettomerkinnät S-Pankki-rahastoihin olivat 255,5 miljoonaa euroa (317,1). S-Pankki-rahastojen nettomerkintöjen kehitys oli rahastoyhtiöistä vahvinta. Koko markkinoilla nettomerkinnät olivat -4 361,3 miljoonaa euroa (9 112,4).
S-Pankki-rahastojen osuudenomistajien määrä nousi noin 361 000:een vuotta aiemmasta noin 340 000:sta. Koko Suomen markkinoilla osuudenomistajien lukumäärä nousi noin 4,0 miljoonaan, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 3,9 miljoonaa.

Varallisuudenhoitoliiketoiminta
(M€)	2022	2021	Muutos
Liiketoiminnan tuotot	40,3	39,9	0,9 %
Liiketoiminnan kulut	-38,6	-35,0	10,3 %
Liikevoitto (-tappio)	1,7	5,0	-65,3 %


Riskit, vakavaraisuus ja niiden hallinta
Riskienhallinnan yleiskuvaus
S-Pankki tuottaa asiakkailleen pankki- ja varallisuudenhoitopalveluita. S-Pankin strategia on tarjota ylivoimaista helppoutta ja hyöytä etenkin henkilöasiakkaille ja strateginen tavoite on kasvaa miljoonan aktiivisen asiakkaan pankiksi. Kokonaisriskistrategia, joka määrittelee S-Pankin keskeiset riskeihin liittyvät periaatteet ja tavoitteet, on suunniteltu tukemaan S-Pankin liiketoimintamallia ja kasvustrategiaa.
Kokonaisvaltainen riskienhallinta on S-Pankin strategiaan, päätöksentekoon, prosesseihin, sisäiseen valvontaan ja raportointiin integroitu jatkuva prosessi. Riskienhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan, arvioidaan, mitataan ja seurataan toimintaan liittyviä riskejä. Se myös kattaa menettelyt, joilla ylläpidetään ja kehitetään hallintakeinoja, jotta riskien toteutuminen tai niistä aiheutuvat seuraukset pidetään hyväksyttävällä tasolla.
Riskienhallinta tukee S-Pankin arvojen ja strategian sekä hyvän pankki- ja luotonantotavan sekä hyvän arvopaperimarkkinatavan noudattamisen toteutumista. Riskienhallinnan tavoitteena on ylläpitää riskiasema hallituksen määrittämien raja-arvojen sisällä, hallita maineriskiä ja turvata toiminnan häiriötön jatkuvuus sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Riskienhallinnan järjestämistä, rakennetta ja organisaatiota sekä riskien seurantaa, valvontaa ja raportointia on käsitelty tarkemmin konsernin liitteessä 2. Samassa yhteydessä on myös kuvattu vakavaraisuuden ja likviditeetin hallintaa.

Kokonaisriskistrategia
S-Pankki-konsernilla on emoyhtiön hallituksen vahvistama kokonaisriskistrategia, joka sitoo kaikkia konserniyhtiöitä sekä niiden liike- ja tukitoimintoja. Kokonaisriskistrategia määrittelee konsernin riskinkantokyvyn, riskinottohalukkuuden, riskienhallinnan tavoitteet ja sen järjestämisen puitteet konsernissa. Kokonaisriskistrategiaa tarkennetaan riskilajikohtaisilla periaatteilla ja menettelyillä. Lisäksi konsernin yksiköt ylläpitävät tarkempia ohjeita ja kuvauksia omien toimintojensa riskienhallinnan tukemiseksi.

Riskinkantokyky ja riskinottohalukkuus
Hallitus määrittelee S-Pankki-konsernin riskinkantokyvyn ja riskinottohalukkuuden määrälliset ja laadulliset tavoitteet osana kokonaisriskistrategiaa. Määrällisiä ja laadullisia tavoitteita arvioidaan säännöllisesti sekä aina tarvittaessa, mikäli liiketoiminnan tai toimintaympäristön muutokset niin edellyttävät. Riskinottohalukkuuden indikaattoreita seurataan ja valvotaan osana säännöllistä raportointia.
Riskinkantokyky määrittää enimmäismäärän riskinotolle, liiketoiminnan kasvulle ja konsernin negatiiviselle kannattavuudelle, joka kyetään kantamaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, huomioiden sääntelyn asettamat vähimmäisvaateet ja rajoitteet.
Riskinottohalukkuus kuvastaa hyväksyttyjen riskien tyypit ja tasot, joita S-Pankki on valmis liiketoiminnassaan ottamaan normaalissa toiminnassaan pyrkiessään asettamiinsa tavoitteisiin. Riskinottohalukkuuteen vaikuttavat tekijät liittyvät valittuun strategiaan, liiketoimintasuunnitelmaan ja budjettiin. Pankin riskinottohalukkuuden lähtökohtana on strategian mukaisesti tavoitella vakaata ja riittävää tuottoa konsernin omalle pääomalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Riskinottohalukkuuden viitekehys ja indikaattorit
	- Vakavaraisuus
Pääomariski	- Taloudellinen pääoma
	- Vähimmäisomavaraisuusaste
	- Kannattavuus
	- Odotettavissa olevat ja toteutuneet luottotappiot
Luottoriski	- Omaisuuserien laadun indikaattorit
	- Keskittymäriskit
	- Luottokannan jakauma ja luottolajikohtaiset limiitit
	- Korkojen nykyarvo ja -tuloriski
Markkinariski	- Sijoitussalkun luottopreemioriski
	- Muut markkinariskit
	- Maksuvalmiuden riittävyys
Likviditeettiriski	- Pysyvän varainhankinnan riittävyys
	- Varojen vakuussidonnaisuus
	- Varainhankinnan rakenne
Compliance riski	- Sääntelyvelvoitteiden valvonnan indikaattorit
	- Taloudellisten rikosten ehkäisemien indikaattorit
	- Toteutuneet operatiiviset riskit
Operatiivinen riski	- Jatkuvuuden hallinnan indikaattorit
	- Palveluiden saatavuuden indikaattorit


S-Pankki-konsernin riskiasema
Merkittävimmät riskit, jotka voivat vaikuttaa S-Pankin kannattavuuteen, vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen, liittyvät liiketoimintavolyymien, anto- ja ottolainauksen marginaalien, yleisen korkotason, taloudellisen toimintaympäristön ja luottotappioiden epäsuotuisaan kehitykseen sekä toiminnan kustannustehokkuuteen.
Merkittävät ulkoisen toimintaympäristön muutokset kuvaavat vuotta 2022. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, korkealle noussut inflaatio, energiakriisi, korkotason ennen näkemättömän nopea nousu ja osakemarkkinoiden epävarmuus ovat vaikuttaneet sekä kuluttajien arkeen että yritysten ja pankkien toimintaan. Loppuvuotta kohti tultaessa uusien asuntolainojen kysyntä on hiljentynyt ja kotitalouksien talletusten viimevuosien voimakas kasvu on tasaantunut koko Suomen markkinalla.
Ulkoisen toimintaympäristön muutokset ovat heijastuneet myös S-Pankin taseeseen ja riskiasemaan. Koko vuoden osalta tarkasteltuna liiketoimintavolyymit jatkoivat kasvua ja etenkin henkilöasiakkaiden lainakanta ja talletuskanta vahvistuivat. Kasvu kuitenkin hidastui viimeisen vuosineljänneksen aikana. Lainanhoitojoustojen ja maksukyvyttömien vastuiden määrät ovat kasvaneet vuoden aikana johtuen osittain lainanhoitojoustojen tehokkaammasta tunnistamisprosessista, mutta viimeisen vuosineljänneksen aikana myös asiakkaiden menoerien kasvun seurauksena. Korkokulujen kasvun ja hintojen nousun odotetaan heikentävän asiakastalouksien maksukykyä, jonka vuoksi katsauskauden aikana kasvatettiin johdon harkintaan perustuvia luottotappiovarauksia. Lopulliset luottotappiot ovat pysyneet vuoden aikana alhaisella tasolla.
Pankin likviditeettiasema on pysynyt vahvana ja kokonaisvakavaraisuus parantui hieman, pysyen lähes samalla tasolla edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna vahvan tuloskehityksen ansiosta.

S-Pankki-konsernin keskeiset riskeihin liittyvät tunnusluvut
M€	31.12.2022	31.12.2021
Riskipainotetut vastuuerät (euromäärä)
Riskipainotetut vastuuerät yhteensä	3 385,4	3 346,0
Luotto- ja vastapuoliriski, standardimenetelmä	3 022,6	3 018,7
Markkinariski	0,0	0,0
Operatiivinen riski, perusmenetelmä	362,8	327,4
Vastuun arvonoikaisuriski	0,0	0,0
Omat varat (euromäärä)
Ydinpääoma (CET 1)	448,2	434,8
Toissijainen pääoma (T2)	104,8	110,5
Omat varat yhteensä	552,9	545,3
Pilari 1 -kokonaispääomavaade (%)	12,03 %	12,01 %
Vakavaraisuussuhde (prosentteina suhteessa riskipainotettuihin eriin)
Ydinpääoma (CET 1) -vakavaraisuussuhde (%)	13,2 %	13,0 %
Omat varat yhteensä -vakavaraisuussuhde (%)	16,3 %	16,3 %
Järjestämättömät saamiset (Non-performing loan, NPL)
Järjestämättömien saamisten (NPL) -suhde (%)*	0,9 %	0,6 %
Vähimmäisomavaraisuus (Leverage Ratio, LR)
Vähimmäisomavaraisuusaste (%)	4,9 %	5,0 %
Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR)
Maksuvalmiusvaatimus (%)	164,4 %	149,9 %
Pysyvän varainhankinnan vaade (Net Stable Funding Ratio, NSFR)
NSFR-suhdeluku (%)	151,4 %	151,1 %

* NPL-suhde kuvaa järjestämättömien lainojen bruttomääräistä kirjanpitoarvoa suhteessa lainoihin ja ennakkomaksuihin (pois lukien keskuspankin käteisvarat ja vaadittaessa maksettavat talletukset).

Luottoriski
Luottokannan vahva kasvu jatkui henkilöasiakkaiden vakuudellisissa ja vakuudettomissa luotoissa, vaikka kasvuvauhti hieman hidastui loppuvuoden aikana. Luottokannan jakautumisessa eri luottotuotteiden välillä ei kuitenkaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Konservatiivisen riskinottohalukkuutensa mukaisesti S-Pankki ylläpitää matalaa luottoriskiprofiilia, jota tuetaan huolellisella riskienhallinnalla ja seurannalla.
ECL-varauksen kokonaismäärä kasvoi tilikauden aikana 1,9 miljoonaa euroa 22,5 miljoonaan euroon (20,6). Muutokset johdon arviossa vaikuttivat ECL-varauksen kasvuun noin 1,6 miljoonaa euroa tilikauden aikana. Johdon arviota päivitettiin, koska korkokulujen kasvun sekä hintojen nousun odotetaan heikentävän asiakastalouksien maksukykyä. Odotettavissa olevia ja lopullisia luottotappioita on kuvattu kappaleessa taloudellinen asema sekä konsernin liitetiedossa 11.
Lyhennysvapaan tai muun maksuohjelman muutoksen kohteena olevien henkilöasiakasluottojen määrä oli 448,1 miljoonaa euroa (419,9), joka vastaa 8,0 prosentin (8,2) osuutta kaikista henkilöasiakasvastuista. Alkuperäisestä maksusuunnitelmasta poikkeavia lyhennysvapaita on ensisijaisesti myönnetty henkilöasiakkaille.
Lainanhoitojoustojen tunnistusprosessiin tehdyt tehostukset sekä tiukemmat tervehtymiskriteerit vaikuttivat odotetusti raportoitujen lainanhoitojoustojen ja järjestämättömien luottojen määrän kasvuun. Lisäksi yleinen kustannustason nousu on myötävaikuttanut lainanhoitojoustojen määrän kasvuun. Katsauskauden lopussa taseen bruttomääräiset lainanhoitojoustolliset saamiset olivat yhteensä 158,9 miljoonaa euroa (109,9). Terveiden lainanhoitojoustojen määrä suhteessa lainoihin ja ennakkomaksuihin oli 2,0 prosentin tasolla (1,6). Järjestämättömien lainanhoitojoustojen vastaava suhdeluku oli 0,4 prosentin tasolla (0,2).
Järjestämättömien saamisten määrä taseessa kasvoi katsauskauden aikana 20,1 miljoonaa euroa tasolle 59,4 miljoonaa euroa (39,3). Kasvusta 12,1 miljoonaa euroa johtui järjestämättömien lainanhoitojoustojen määrän lisääntymisestä. Järjestämättömiä saamisia suhteessa lainoihin ja ennakkomaksuihin kuvaava NPL-suhde nousi 0,9 prosentin tasolle (0,6). Kaikki järjestämättömät luotot olivat henkilöasiakkaiden vastuita.

Omat varat ja vakavaraisuus
S-Pankin vakavaraisuusasema on ollut katsauskaudella vahva ja S-Pankin hallituksen määrittämän riskinottohalukkuuden mukainen. Vakavaraisuus parantui hieman, pysyen lähes samalla tasolla edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Kokonaisvakavaraisuus oli 16,3 prosenttia (16,3) ja CET1-vakavaraisuus 13,2 prosenttia (13,0). Katsauskaudella omiin varoihin vaikutti positiivisesti etenkin tuloskehitys, kun taas markkinoiden epävarmuuden aiheuttama käyvän arvon rahaston heikkeneminen heijastui omiin varoihin negatiivisesti.
Omien varojen kokonaismäärä oli katsauskauden lopussa 552,9 miljoonaa euroa (545,3) ja CET1-varojen määrä 448,2 miljoonaa euroa (434,8). T2-varoja oli 104,8 miljoonaa euroa (110,5). T2-varat pienentyivät hieman, kun jäljellä olevalta maturiteetiltaan alle viisivuotisia debentuurilainoja vähennettiin asteittain vakavaraisuussääntelyn mukaisesti.
Kokonaisriski, eli riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä oli 3 385,4 miljoonaa euroa (3 346,0) ja se kasvoi 39,4 miljoonalla eurolla. Kasvu johtui pääasiassa operatiivisen riskin kasvusta, luottoriskin kasvaessa vain vähän suhteessa edellisen vuoden loppuun. S-Pankin strategian mukaisesti luottoriskin kasvu kohdistui kiinteistövakuudellisiin vastuisiin ja vähittäisvastuisiin. Yritysvastuiden riskipainotetut saamiset laskivat sijoitusten uudelleenallokoinnin seurauksena.
S-Pankin pääomat ovat riittävät varmistamaan toiminnan jatkuvuus myös stressitestien mukaisissa olosuhteissa.

Vähimmäisomavaraisuusaste
S-Pankin vähimmäisomavaraisuusaste 4,9 prosenttia (5,0) oli vahva ja ylitti sekä viranomaisten asettaman että sisäisesti asetetun riskinottohalukkuuden vähimmäistason.

Markkinariski
S-Pankin markkinariski koostuu pääasiassa rahoitustaseen rakenteellisesta korkoriskistä ja saamistodistusten luottopreemioriskistä. Rahoitustaseen korkoriskiä muodostuu pankkiliiketoiminnan anto- ja ottolainauksesta sekä Treasury-yksikön sijoituksista, johdannaissopimuksista ja varainhankinnasta. Markkinariskejä tarkastellaan rahoitustaseen nykyarvo- ja korkotuloriskin sekä luottopreemioriskin kannalta. Arvostettavien erien nykyarvoriski (+100 korkopistettä) oli -6,6 miljoona euroa (-11,1). Korkotuloriski (-100 korkopistettä) koko taseen korollisille instrumenteille oli -8,7 miljoonaa euroa (-9,1). Korkotuloriski lasketaan yhden prosenttiyksikön laskun vaikutuksena seuraavan 12 kuukauden korkokatteeseen. Voimakas korkojen nousu kasvatti korkotuloriskiä katsauskauden aikana, mutta tuloriski laski katsauskauden päätteeksi vertailukauden tasolle. Luottopreemioriski oli -4,5 miljoonaa euroa (-7,1) katsauskauden lopussa. S-Pankki ei altistu merkittävästi muille suorille markkinariskeille, kuten osake- tai valuutta- tai kiinteistöriskeille.

Likviditeetti ja varainhankinta
S-Pankin likviditeettiasema oli vakaa ja vahva vuonna 2022. Maksuvalmiutta mittaava LCR-suhdeluku oli vuoden loppuun tultaessa 164 prosenttia (150). Pysyvän varainhankinnan riittävyyttä kuvaava NSFR-suhdeluku oli katsauskauden lopussa vahvalla tasolla 151 prosenttia (151).
Treasury-yksikön salkun kokonaismäärä oli 1 975,6 miljoonaa euroa (2 189,0) ja se koostuu likviditeettisalkusta (LCR-maksuvalmiuspuskuri) ja sijoitussalkusta. Salkun kokonaismäärän lasku kohdistui sijoitussalkkuun. Likviditeettisalkun kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Likviditeettisalkussa keskuspankkitalletuksen määrä kasvoi ja kuntatodistusten määrä laski.
Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus (MREL) astui voimaan 1.1.2022. Rahoitusvakausviraston 6.4.2022 antamassa päätöksessä kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus on 20,34 prosenttia (20,04) ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävien vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus on 8,41 prosenttia (5,91). Kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus tulee täyttää asteittain niin, että 17,23 prosentin vaatimus astui voimaan 1.1.2022 ja täysimääräinen vaatimus tulee voimaan 1.1.2024. Vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävien vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus astuu voimaan 1.1.2024. Aiemman päätöksen mukainen taso 5,91 prosenttia on voimassa 31.12.2023 asti. Kokonaisriskiin pohjautuvan vaatimuksen osalta tulee lisäksi kattaa lisäpääomavaatimus (CBR, Combined Buffer Requirement), joka oli S-Pankin osalta 31.12.2022 suuruudeltaan 2,53 prosenttia.
S-Pankki kattaa MREL-vaatimuksen omiin varoihin luettavilla instrumenteilla ja joukkolainaohjelman alla liikkeeseenlasketulla Senior Preferred -joukkovelkakirjalainalla, joka oli nimellisarvoltaan 220 miljoonaa euroa (170). Joukkovelkakirjalainaan tehtiin kesäkuussa 50 miljoonan euron suuruinen korotus (tap issue). Kokonaisriskiin pohjautuva MREL-suhdeluku (MREL, TREA) oli 22,8 prosenttia (21,4) ja vastuiden kokonaismäärään pohjautuva MREL-suhdeluku (MREL, LRE) oli 8,4 prosenttia (8,2). Vertailutieto ajankohdassa 31.12.2021 on esitetty ilman väliaikaista keskuspankkitalletusten pois jättämistä vähimmäisomavaraisuuden vastuista.

Likviditeetti- ja sijoitussalkun jakauma


S-Pankin likviditeettisalkku
	31.12.2022		31.12.2021
Likviditeettisalkku (M€)	Markkina-arvo	Puskuriarvo	Markkina-arvo	Puskuriarvo
Keskuspankkitalletus	1 275,8	1 275,8	1 036,4	1 036,4
Valtion, kunnan, tai muun julkisen sektorin velkakirjat	49,8	49,8	71,6	71,6
Katetut joukkovelkakirjalainat	354,4	315,8	345,8	306,5
Kuntatodistukset	2,0	2,0	197,6	197,6
Muut	45,1	22,5	77,8	38,9
Yhteensä	1 727,1	1 665,9	1 729,2	1 651,0

Operatiivinen riski
Toteutuneiden operatiivisten riskien aiheuttamat tappiot olivat katsauskaudella vähäiset suhteessa niille varattuihin omiin varoihin. Olennaisesti S-Pankin operatiivisen riskin profiiliin vaikuttavat järjestelmähäiriöt ja keskeytykset, väärinkäytökset ja mahdolliset puutteet ulkoisten palveluntarjoajien toiminnassa.
Tilanne Ukrainassa ja sen seuraukset kansainvälisissä pakotteissa on pitänyt S-Pankin valmiustasoa pakoteseurannan osalta korkealla. S-Pankin asiakasrakenteesta johtuen vaikutukset pankin toimintaan ovat olleet edelleen rajallisia. S-Pankki on keväällä keskeyttänyt kaiken maksuliikenteen Venäjän ja Valko-Venäjän osalta. S-Pankin verkkopankkitunnuksilla tunnistautumisessa esiintyi 20.4.–5.8.2022 järjestelmähäiriö, joka vaikutti rajattuun joukkoon asiakkaita. Häiriö on korjattu.


Omien varojen vaateet
S-Pankin kokonaispääomavaade oli katsauskauden lopussa 12,03 prosenttia (12,01). Pääomavaade muodostuu vähimmäispääomavaateesta, kiinteästä lisäpääomavaateesta, vastasyklisestä pääomapuskurista ja laitoskohtaisesti asetetusta harkinnanvaraisesta pilari 2-vaateesta.
Finanssivalvonta päätti 6.4.2020 poistaa luottolaitoksille asettamansa ydinpääomalla (CET1) katettavan järjestelmäriskipuskurin, joka oli S-Pankille yhden prosentin suuruinen. Finanssivalvonta ilmoitti 16.12.2022 antamassaan makrovakauspäätöksessä valmistautuvansa päättämään järjestelmäriskipuskurin asettamisesta Suomessa. Syinä järjestelmäriskipuskurin tason uudelleenarvioinnille ovat Euroopan Järjestelmäriskikomitean (EJRK) syksyllä 2022 antama varoitus EU:n rahoitusjärjestelmän riskeistä sekä Finanssivalvonnan näkemys, jonka mukaan sen käyttämät riskimittarit puoltavat pääomavaatimusten korotuksia. Finanssivalvonta pyrkii tekemään päätöksen vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Järjestelmäriskipuskuria koskevaa ilmoitusta lukuun ottamatta Finanssivalvonnan viimeisin makrovakauspäätös ei sisältänyt muutoksia S-Pankkiin kohdistuvista pääomavaatimuksista.
S-Pankille asetettu harkinnanvarainen pilari 2-vaade on 1,5 prosenttia kokonaisriskin määrästä. Muutos astui voimaan 30.9.2021 ja on voimassa enintään 30.9.2024 saakka. Pilari 2-vaade täydentää vakavaraisuusasetuksen mukaista omien varojen vähimmäisvaatimusta. Vaatimuksesta 75 prosenttia tulee täyttää ensisijaisella pääomalla, josta 75 prosenttia tulee edelleen täyttää ydinpääomalla.

S-Pankin kokonaispääomavaade 31.12.2022 (pilari 1)
		Vähimmäispääomavaade		Kiinteä lisäpääomavaade		Vastasyklinen pääomapuskuri		Pilari 2 (SREP) lisäpääomavaade		Pääomavaade yhteensä
Pääoma	%	M€	%	M€	%	M€	%	M€	%	M€
CET1	4,5 %	152,3	2,5 %	84,6	0,03 %	1,0	0,84 %	28,6	7,87 %	266,5
AT1	1,5 %	50,8					0,28 %	9,5	1,78 %	60,3
T2	2,0 %	67,7					0,38 %	12,7	2,38 %	80,4
Yhteensä	8,0 %	270,8	2,5 %	84,6	0,03 %	1,0	1,50 %	50,8	12,03 %	407,2


























Vakavaraisuusasema
S-Pankin CET1-vakavaraisuussuhde oli katsauskauden lopussa 13,2 prosenttia (13,0) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 16,3 prosenttia (16,3). Ydinpääoman (CET1) määrä kasvoi 13,4 miljoonalla eurolla, kun taas toissijaisten omien varojen (T2) määrä väheni 5,7 miljoonalla eurolla, kun jäljellä olevalta maturiteetiltaan alle viisivuotisia debentuurilainoja vähennettiin asteittain T2-varoista. CET1-varojen tulosperusteista kasvua tasoitti makroekonomisten tekijöiden aiheuttama käyvän arvon rahaston lasku. S-Pankin toissijainen pääoma koostuu neljästä debentuurista, joista T2 varoihin hyväksyttävä määrä oli yhteensä 104,8 miljoonaa euroa (110,5). Debentuurilainoista kahden maturiteetti on yli viisi vuotta ja ne lasketaan siten täysimääräisesti toissijaiseen pääomaan. Maturiteetiltaan alle viisivuotisia debentuureja vähennetään asteittain toissijaisesta pääomasta vakavaraisuussääntelyn mukaisesti. Kertyneistä voittovaroista on vähennetty pankin osingonjakopolitiikkaan perustuva ennakoitavissa olevien osinkojen määrä tilikaudelta 2022 komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 mukaisesti.
S-Pankin kokonaisriskin määrä (Risk Exposure Amount, REA) oli katsauskauden lopussa 3 385,4 miljoonaa euroa (3 346,0). Luottoriski muodostaa kokonaisriskin määrästä 89 prosenttia, eli 3,0 miljardia euroa. Merkittävimmät pääomia sitovat erät ovat kiinteistövakuudelliset saamiset sekä vähittäis- ja yritysvastuut. Luottoriskin pilari 1 -pääomavaateen laskennassa käytetään standardimenetelmää. Operatiivisen riskin osuus on 11 prosenttia S-Pankin kokonaisriskin määrästä. Operatiivisen riskin sääntelyn mukainen pääomavaade (pilari 1) lasketaan perusmenetelmällä. Markkinariskiä mitataan sisäisillä riskimalleilla osana taloudellisen pääoman vaadetta (pilari 2). Vakavaraisuusasetuksen mukaiseen pieneen kaupankäyntisalkkuun sisällytettävien erien nimellismäärä on sisäisesti asetettujen limiittien mukaisesti vähäinen, eikä S-Pankille siten muodostu pilari 1:n mukaista markkinariskin pääomavaadetta.
Kokonaisriski kasvoi 39,4 miljoonalla eurolla katsauskauden aikana. Muutos johtui suurelta osin operatiivisen riskin määrän kasvusta, minkä taustalla oli pääasiassa korkokatteen ja nettopalkkiotuottojen kasvu. Luottoriskin riskipainotettujen saamisten yhteismäärä pysyi lähellä edellisen vuoden lopun tasoa. Luottoriskin osalta vähittäisvastuiden ja kiinteistövakuudellisten vastuiden riskipainotetut vastuuerät kasvoivat luottokannan strategian mukaisen kasvun myötä. Yritysvastuiden määrä väheni katsauskaudella, kun S-Pankin sijoitusten allokaatiota muutettiin poikkeuksellisen markkinatilanteen vuoksi osana normaalia riskienhallintaa. Yritysvastuiden vähenemisellä oli riskipainotettujen vastuuerien määrää pienentävä vaikutus.

Vakavaraisuustietojen pääerät
Omat varat (M€)	31.12.2022	31.12.2021
Ydinpääoma ennen vähennyksiä	519,2	509,3
Osakepääoma	82,9	82,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	283,8	283,8
Kertyneet voittovarat	173,2	142,1
Käyvän arvon rahasto	-20,7	0,4
Vähennykset ydinpääomasta	71,1	74,5
Aineettomat hyödykkeet	70,3	73,3
Varovaisesta arvostuksesta aiheutuva arvonoikaisu	0,7	1,2
Ydinpääoma (CET1)	448,2	434,8
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä	0,0	0,0
Vähennykset ensisijaisista lisäpääomista	0,0	0,0
Ensisijainen lisäpääoma (AT1)	0,0	0,0
Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1)	448,2	434,8
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä	104,8	110,5
Debentuurit	104,8	110,5
Vähennykset toissijaisesta pääomasta	0,0	0,0
Toissijainen pääoma (T2)	104,8	110,5
Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2)	552,9	545,3

Riskipainotetut erät yhteensä	3 385,4	3 346,0
josta luottoriskin osuus	3 022,6	3 018,7
josta markkinariskin osuus	0,0	0,0
josta operatiivisen riskin osuus	362,8	327,4
josta vastuun arvonoikaisuun liittyvän riskin osuus	0,0	0,0
Ydinpääoma suhteessa kokonaisriskin määrään (%)	13,2 %	13,0 %
Ensisijainen pääoma suhteessa kokonaisriskin määrään (%)	13,2 %	13,0 %
Omat varat yhteensä suhteessa kokonaisriskin määrään (%)	16,3 %	16,3 %

Image 'Olenn-Näky-Rakenne-Hall-Esitys'!A15

Olennaiset tapahtumat katsauskauden päättymisen jälkeen

S-Pankki nosti S-Prime-korkoaan kerran katsauskauden päättymisen jälkeen. Päätös perustui markkinakorkojen nousuun. S-Prime on S-Pankin oma viitekorko, jota käytetään viitekorkona talletuksissa sekä rajatuissa lainatyypeissä. Viimeisin korkomuutos astui voimaan 10.1.2023 ja korko oli sen jälkeen 1,5 prosenttia.

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's (S&P) julkaisi 26.1.2023 raportin, jossa se vahvisti S-Pankin pitkän aikavälin BBB-luokituksen. Pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on BBB, lyhytaikaisen A-2 ja luokituksen näkymät ovat vakaat. Lisäksi S&P antoi S-Pankille ensimmäistä kertaa Resolution Counterparty Rating -luokitukset. Pitkäaikaisen varainhankinnan RCR-luottoluokitus on BBB+, lyhytaikaisen A-2.

Näkymät vuodelle 2023

Vuoteen 2023 suunnataan vaisuissa ja epävarmoissa tunnelmissa. Talouskasvu heikkenee hintojen ja korkojen nousun sekä Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen seurauksena, mutta vielä on täysin auki, miten jyrkkä ja pitkäaikainen talouden taantuminen on. Vahva työllisyys ja valtioiden tukitoimet tukevat taloutta ja kulutusta. Toisaalta kohonneet hinnat ja säästöjen väheneminen rajoittavat kulutusmahdollisuuksia. Suomen talouden odotetaan yleisesti painuvan lievään taantumaan vuoden alkupuolella. Vuoden lopulle toivotaan parempia näkymiä, mutta epävarmuus on suurta ja riskit ovat alaspäin.

Inflaatiohuiput jäävät talven aikana taakse raaka-aineiden hintojen laskettua ja vuoden takaisten vertailukohtien noustessa. Inflaatio hidastuu, mutta pysyy vuonna 2023 selvästi korkeampana kuin viime vuosikymmenellä totuttiin. Kohonneita kustannuksia ja palkkamenoja siirretään yhä myyntihintoihin, mikä pitää hinnat nousussa. Iso kysymysmerkki on palkankorotusten ympärillä. Palkkavaateet ovat nousseet, ja korotukset voivat pitkittää korkeaa inflaatiota. Keskuspankit joutuvat jatkamaan kireää rahapolitiikkaa niin pitkään kuin huolet palkka–inflaatio-kierteestä jatkuvat. Keskuspankkien kovimmat koronnostot ovat jääneet taakse. Jatkokiristykset riippuvat talouden kehityksestä. Talouden heiketessä koronnostot voivat päättyä jo keväällä. Siten korkotason odotetaan vähitellen vakiintuvan nykytasojen lähelle tai jopa painuvan hieman alemmas.

Rahoitusmarkkinoilla on runsaasti epävarmuuksia talouskehityksen määrätessä markkinoiden suuntaa. Korkojen kipuamisen loppuminen on sinällään hyvä uutinen markkinoille, mutta toisaalta nousun hyytymisen aiheuttama taantuma on huono uutinen. Markkinoiden sopeutuminen uuteen korkeampaan korkotasoon on ensi vuoden suuria haasteita.

Asuntomarkkinoilla alkuvuosi tulee olemaan hiljainen, ostajien ja myyjien hakiessa uutta hintatasoa muuttuneessa ympäristössä. Nousseet korot hyydyttävät markkinoita, mutta toisaalta rakentamisen hiipuessa asuntojen uusi tarjonta vähenee. Osakemarkkinoiden suunta riippuu taantuman vakavuudesta. Kevyt talousheikkeneminen on jo pitkälti hinnoissa, mutta syvä taantuma painaisi osakkeet yhä alamäkeen.

Odotamme koko vuoden liikevoiton kasvavan yli 50 prosenttia edellisvuodesta (44,7). Korkotason nousu vaikuttaa positiivisesti pankin tuloskehitykseen. Toimintaympäristöön liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta.

Konsernirakenne ja S-Pankin tytäryhtiöiden toiminta

S-Pankki-konsernin rakenne

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy on S-Pankki Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka hallinnoi S-Pankki-rahastoja. Yhtiö hallinnoi aiemmin myös FIM- ja LähiTapiola-rahastoja. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä FIM-rahastojen nimet muuttuivat S-Pankki-rahastoiksi ja LähiTapiola-rahastojen hallinnointi päättyi osana laajempaa yritysjärjestelyä.

S-Pankki Pääomarahastot Oy sulautui S-Pankki Rahastoyhtiöön 30.9.2022. Tämän seurauksena S-Pankki Rahastoyhtiö Oy tuottaa nykyisin myös pääomarahastojen salkunhoitoon liittyvät palvelut konsernille ja vastaa kiinteistöihin, metsään ja listaamattomiin yhtiöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen salkunhoidosta.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n liiketulos raportointikaudella oli 2,2 miljoonaa euroa (7,1).

S-Asiakaspalvelu Oy

S-Asiakaspalvelu Oy on S-Pankki Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka tuottaa asiakaspalvelua ja tietojenkäsittelyyn liittyviä sekä muita luottolaitoksen pääasialliseen toimintaan liittyviä palveluja luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) mukaisena palveluyrityksenä.

Raportointikauden aikana S-Asiakaspalvelun liikevaihto oli 7,4 miljoonaa euroa (6,0), josta konsernin sisäistä oli 5,9 miljoonaa euroa (4,4). Muu liikevaihto koostui osuuskaupoille tarjottavista asiakasomistajapuhelinpalveluista. Kulut olivat pääasiassa henkilöstöön liittyviä. S-Asiakaspalvelun liiketulos raportointikaudella oli 0,1 miljoonaa euroa (-0,1).

S-Pankki Kiinteistöt Oy

S-Pankki Kiinteistöt Oy on kiinteistöjohtamispalveluihin erikoistunut yhtiö, joka tarjoaa palveluitaan sijoittajille, kiinteistönomistajille ja vuokralaisille. Kiinteistösalkkujen hallinnoinnin, kiinteistöjohtamisen palveluiden ja kiinteistökehityksen lisäksi yhtiö keskittyy joint ventures -hankkeiden toteuttamiseen ja hallinnointiin. S-Pankki Rahastoyhtiö Oy omistaa 100 prosenttia S-Pankki Kiinteistöt Oy:n osakekannasta.

S-Pankki Kiinteistöt Oy:n liiketulos raportointikaudella oli 0,6 miljoonaa euroa (0,7).

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy on S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Yhtiö toimii vaikuttavuussijoitusrahastojen hallinnointiyhtiönä, vastuullisena yhtiömiehenä ja interventioiden hallinnoijana.

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy:n liiketulos raportointikaudella oli 0,0 miljoonaa euroa (0,0).

FIM Kiinteistö Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund GP Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund III GP Oy, FIM Private Debt Fund I GP Oy, FIM SIB Oy, S-Pankki Vaikuttavuus I GP Oy

Yhtiöt toimivat vastuullisina yhtiömiehinä S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimissa rahastoissa. Yhtiöissä ei ole muuta liiketoimintaa. S-Pankki Rahastoyhtiö Oy omistaa 100 prosenttia jokaisesta yhtiöstä.

Hallinto

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.4.2022. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2021 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Hallitukseen valittiin kuusi jäsentä ja yksi varajäsen. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana Petri Kettunen.

Hallitus

Yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten määrän ja nimeää hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksella on vahvistettu työjärjestys, jonka mukaisesti hallitus vastaa pankin strategisesta kehittämisestä, sen liiketoiminnan ohjaamisesta ja valvonnasta sekä päättää yhtiön keskeisistä toimintaperiaatteista ja yleisistä arvoista sovellettavien lainsäännösten ja määräysten mukaisesti.

S-Pankin yhtiökokouksessa pankin hallitukseen valittiin uudelleen SOK:n liiketoimintaryhmän johtaja, KTM Jari Annala, Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja, KTM Olli Vormisto, Osuuskauppa HOK-Elannon toimitusjohtaja, KTM Veli-Matti Liimatainen sekä SOK:n CFO, KTM Jorma Vehviläinen. Lisäksi hallitukseen valittiin uudelleen omistajista riippumattomiksi jäseneksi Leipurin Oyj:n toimitusjohtaja (20.10.2022 alkaen A-lehdet Oy:n toimitusjohtaja), KTT Heli Arantola ja FK, SHV Hillevi Mannonen.

Varajäseneksi S-Pankin hallitukseen valittiin uudelleen Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja, KTM Kim Biskop.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jari Annala. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Jorma Vehviläinen.

Hallitus kokoontui tilikauden aikana 22 kertaa (16) ja jäsenten osallistumisaste oli 98 prosenttia (97).

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää S-Pankin hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten, sovellettavien lakien ja määräysten sekä yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Toimitusjohtaja toimii puheenjohtajana hallituksen nimeämässä konsernijohtoryhmässä, joka avustaa toimitusjohtajaa juoksevan hallinnon hoidossa. Toimitusjohtajan ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa toimitusjohtajan sijainen.

S-Pankki Oyj:n toimitusjohtajana toimi 31.5.2022 asti Pekka Ylihurula. S-Pankki Oyj:n vt. toimitusjohtajan toimii Hanna Porkka.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tässä osiossa kuvataan joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijana S-Pankin taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteitä.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta yleisesti S-Pankki-konsernissa

Toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen kuuluu riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan järjestäminen ja ylläpito pankkikonsernissa sekä sen asiamiesverkostossa. Sisäinen valvonta on olennainen osa pankkikonsernin johtamista, päätöksentekoa sekä strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että toiminta on tavoitteellista, tarkoituksenmukaista ja tuloksellista sekä täyttää sääntelyn edellytykset. Ensisijainen vastuu pankin sisäisestä valvonnasta on hallituksella. Hallitus huolehtii hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä koko pankkikonsernissa.

Riskienhallinnan järjestäminen S-Pankissa on kuvattu tarkemmin konsernin liitteessä 2.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta

S-Pankin taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa oikea, laadukas ja riittävä taloudellinen raportointi kaikissa olosuhteissa. Sisäisen valvonnan perusperiaatteita S-Pankin taloudellisessa raportoinnissa ovat selkeä vastuunjako, kunkin organisaation osan riittävä ymmärrys liiketoiminnasta, ajantasainen ohjeistus sekä kattavat ja säännölliset raportointikäytänteet S-Pankissa. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi toteutetaan sisäistä valvontaa jatkuvana tekemisenä, osana talouden normaaleja prosesseja. Näillä toimilla varmennetaan kaikkien olennaisten prosessien toimivuus ja kulujen sekä tuottojen jatkuvalla seurannalla ja päivittäiseen tekemiseen kuuluvilla täsmäytyksillä varmistetaan tietojen oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Valvontaa suoritetaan konserni-, erillisyhtiö- ja segmenttitasolla mahdollisten poikkeamien havaitsemiseksi eri ulottuvuuksissa. Taloudellisen raportointiprosessiin liittyviä riskejä analysoidaan ja seurataan jatkuvalla riskikartoituksella ja toimintaa sekä prosesseja kehitetään jatkuvasti riskien minimoimiseksi.

S-Pankin taloudellisen raportoinnin organisaatio muodostuu konsernitasolla toimivasta talousyksiköstä, joka vastaa ulkoisesta ja sisäisestä laskennasta sekä viranomaisraportoinnista. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat taloudellinen- ja viranomaisraportointi, osallistuminen riskiraportointiin, kirjanpito sekä tilinpäätökset, tulosseuranta, budjetointi, veroasiat, tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja sisäinen ohjeistus.

Osa S-Pankki-konsernin yhtiöiden kirjanpidosta, S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen kirjanpito sekä osa talouden tukitoiminnoista on ulkoistettu. Palveluntarjoajat tuottavat palvelut osapuolten välisten sopimusten mukaisesti ja ne noudattavat Finanssivalvonnan ja muiden viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Palveluntarjoajien toimintaa ja työn laatua valvoo talousyksikkö. Sisäiset erät konserniyhtiöiden välillä täsmäytetään kuukausittain. Merkittävimmistä eristä keskustellaan palveluntarjoajan kanssa kauden aikana osana raportointiprosessia. Palveluntarjoajien kanssa järjestetään säännöllisesti kokouksia yhteistyön kehittämiseksi ja arvioimiseksi.

S-Pankissa tehtävät ja vastuut on jaettu niin, että taloudelliseen raportointiin osallistuvilla henkilöillä on vain hyvin rajatut käyttöoikeudet liiketoiminta-alueiden järjestelmiin ja liiketoimintasovelluksiin. S-Pankin talouspäällikkö, joka vastaa ulkoisesta laskennasta, raportointipäällikkö, joka vastaa viranomaisraportoinnista sekä sisäistä raportointia hoitavat henkilöt eivät osallistu suoriin liiketoimintaan liittyviin päätöksiin. Talouspäällikkö, raportointipäällikkö sekä sisäistä raportointia hoitavat henkilöt raportoivat S-Pankin talousjohtajalle, joka on talouden raportointiprosessista vastaava johtoryhmän jäsen.

Konsernin taloudellinen- ja riskiraportointi tehdään keskitetysti, ja se perustuu yhteiseen ulkoisen kirjanpidon järjestelmään sekä reskontrajärjestelmistä saataviin tietoihin. Näin mahdollistetaan yhteneväinen raportointi kaikilla päätöksentekotasoilla. Emoyhtiöön sekä olennaisiin tytäryhtiöihin on nimetty omat kirjanpitäjät ja liiketoimintasegmentteihin on nimetty business controllerit, joiden tehtävänä on taloudellinen seuranta ja analyysi. Osana sisäistä valvontaa, konsernilaskennasta vastaava financial controller sekä konsernin kirjanpito- ja talouspäällikkö perehtyvät taloudelliseen raportointiin kuukausittain mahdollisten epäjohdonmukaisuuksien havainnoimiseksi. Lisäksi viranomaisraportointi-tiimi toimii itsenäisesti ja raportoi ulkoiselle laskennalle mahdollisista havaitsemistaan poikkeamista.

S-Pankin sisäiset raportit ja kuukausitilinpäätökset laaditaan samojen periaatteiden mukaan kuin viralliset osavuosi- ja vuositilinpäätökset. Kuukausiraportit, jotka sisältävät analyysin koskien poikkeamia aikaisemmista kausista, budjetista ja kuluvan vuoden ennusteesta sekä kutakin segmenttiä koskevat keskeiset analyyttisen seurannan tunnusluvut, toimitetaan S-Pankin johdolle.

S-Pankin taloudellista kehitystä ja tulosta käsitellään kuukausittain konsernin johtoryhmässä. Vastaava yksityiskohtainen läpikäynti tehdään kaikissa konsernin hallituksen sekä riski- ja tarkastusvaliokunnan kokouksissa. Lisäksi hallituksessa ja riski- ja tarkastusvaliokunnassa käydään läpi osavuosikatsaukset ja vuosikertomus.

Uudet tai muuttuneet tilinpäätösperiaatteet hyväksytään konsernin hallituksessa ja riski- ja tarkastusvaliokunnassa.

Henkilöstö

S-Pankissa työskenteli katsauskauden lopussa 776 henkilöä (687). Näistä S-Pankki Oyj:ssä työskenteli 606 henkilöä (571), Varallisuudenhoitoliiketoiminnan tytäryhtiöissä yhteensä 38 henkilöä (36) ja S-Asiakaspalvelu Oy:ssä 132 henkilöä (80).

Palkka- ja palkkiokäytänteet

S-Pankissa on hallituksen vahvistamat palkitsemisperiaatteet. S-Pankin hallitus päättää kulloinkin käytössä olevien palkitsemiskeinojen kokonaisuuden sekä valvoo ja arvioi säännöllisesti palkitsemisjärjestelmien toimivuutta ja päätettyjen toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen noudattamista.

S-Pankin hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunta on hallitusta avustava elin, joka valmistelee vuosittain työjärjestyksensä mukaisesti pankin henkilöstön osalta noudatettavat tulospalkkioperiaatteet pankin hallitukselle vahvistettaviksi. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan tehtävänä on osaltaan varmistaa, että pankin palkka- ja palkkiopolitiikka on sopusoinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja että se ei houkuttele liialliseen riskinottoon. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta koostuu vähintään kahdesta pankin hallituksen keskuudestaan nimeämästä jäsenestä ja puheenjohtajasta.

Rahallinen palkitseminen koostuu peruspalkasta ja mahdollisesta muuttuvasta palkkiosta. Muuttuvien palkkiomallien tavoitteena on kannustaa henkilöstöä panostamaan strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiin asioihin. Käytössä olevat muuttuvien palkkioiden järjestelmät ovat voimassa enintään kalenterivuoden kerrallaan, pitkän aikavälin kannustinohjelmaa lukuun ottamatta. Muuttuvissa palkkiomalleissa tavoitteina käytetään koko pankin yhteisiä tavoitteita, yksikkötasoisia ja/tai henkilökohtaisia tavoitteita ja ne voivat vaihdella henkilöryhmittäin. Muuttuvat palkkiot maksetaan rahana. S-Pankissa on käytössä henkilöstörahasto, jonne henkilöstöllä on mahdollisuus ohjata muuttuvia palkkioitaan.

Henkilöstön palkat ja palkkiot olivat vuonna 2022 yhteensä 48,6 miljoonaa euroa (46,3). Henkilöstörahastoon palkkioita siirrettiin 1,6 miljoonaa euroa (1,2). S-Pankki Oyj:n palkat ja palkkiot olivat yhteensä 40,7 miljoonaa euroa (37,1), joka sisältää hallituksen jäsenille maksettuja palkkioita 197 775 euroa (29 250). Lisäksi S-Pankki maksoi lisäeläkkeitä 0,6 miljoonaa euroa (0,4).

S-Pankin henkilöille, joiden toiminnalla on olennainen vaikutus luottolaitoksen riskiprofiiliin, maksettiin vuonna 2022 palkkoja 5,6 miljoonaa euroa (10,2) ja palkkioita 1,0 miljoonaa euroa (1,4). Henkilöstörahastoon palkkioita siirrettiin yhteensä 0,3 miljoona euroa (0,4). Näitä palkkoja ja palkkioita sai 37 henkilöä (113). Riskihenkilöiden määrän väheneminen johtuu riskiprofiilin tulkintamuutoksesta. Palkitsemisperiaatteiden mukaisesti muuttuvia palkkioita lykätään, jos palkkionsaajan yhden vuoden ansaintajakson palkkio ylittää 50 000 euroa. Vuonna 2022 muuttuvia palkkioita lykättiin 14 henkilön osalta (6).

Lisätietoja palkka- ja palkkiokäytänteistä S-Pankin verkkosivuilta osoitteesta s-pankki.fi.

Hallituksen esitys tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi

Hallitus esittää S-Pankki Oyj:n vuoden 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön tilikauden 1.1.-31.12.2022 voitto 44 667 712,18 euroa kirjataan edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille ja että emoyhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta, yhteensä 5 010 135,00 euroa.


Tunnuslukujen laskentakaavat
Tuotot yhteensä:
Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Muut tuotot

Korkokate:
Korkotuotot - Korkokulut

Nettopalkkiotuotot:
Palkkiotuotot - Palkkiokulut

Muut tuotot:
Sijoitustoiminnan nettotuotot + Osingot + Liiketoiminnan muut tuotot

Kulu–tuotto–suhde:
Henkilöstökulut + Muut hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset + Liiketoiminnan muut kulut (ei sis. arvonalentumistappioita)
Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Sijoitustoiminnan nettotuotot + Osingot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto)

Oman pääoman tuotto (ROE), %:
Tilikauden voitto (-tappio)	x 100
Oma pääoma keskimäärin	x 100

Koko pääoman tuotto (ROA), %:
Tilikauden voitto (-tappio)	x 100
Taseen loppusumma keskimäärin	x 100

Omavaraisuusaste, %:
Oma pääoma yhteensä	x 100
Taseen loppusumma	x 100

Vakavaraisuussuhde, %:
Omat varat yhteensä	x 8 %
Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä	x 8 %

Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde, %:
Ensisijaiset omat varat yhteensä	x 8 %
Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä	x 8 %

Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage ratio), %:
Ensisijaiset omat varat yhteensä	x 100
Taseen ja taseen ulkopuoliset vastuut	x 100


2.2 Vastuullisuus ja muut kuin taloudelliset tiedot
S-Pankki on vuonna 2007 perustettu suomalainen pankki, joka haluaa tarjota jokaiselle mahdollisuuden vähän rahakkaampaan huomiseen. S-Pankin toiminta perustuu vahvaan osuustoiminnallisen arvomaailmaan, jonka ytimessä on myös vastuullisuus. S-Pankin strategiassa vastuullisuus on asetettu keskiöön ja toimintaa kehitetään jatkuvasti sen mukaisesti.
S-Pankin keskeisiksi vastuullisuusteemoiksi on tunnistettu asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi toimiminen sekä henkilöstön hyvinvointi. Oman vastuullisen toiminnan ohella S-Pankin palvelut tarjoavat myös asiakkaille mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja muun muassa omissa säästämistä ja sijoittamista koskevissa päätöksissään.
Tämä kaikki on välittynyt myös S-Pankin asiakkaille, sillä vuonna 2022 suomalaiset valitsivat S-Pankin jo kymmenennen kerran peräkkäin Suomen vastuullisimmaksi pankiksi Pohjoismaiden laajimmassa kestävän kehityksen brändivertailussa, Sustainable Brand Indexissä *.
* Suomesta vuoden 2022 Sustainable Brand Index -tutkimukseen vastasi 9 150 henkilöä joulukuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana.

S-Pankki-konsernin liiketoimintamalli
S-Pankki Oyj keskittyy henkilöasiakkaille tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäksi S-Pankki tarjoaa palveluita kohdennetusti myös yrityksille.
S-Pankki tarjoaa palveluita asiakkailleen päivittäisten raha-asioiden hoitamiseen, säästämiseen ja sijoittamiseen sekä hankintojen rahoittamiseen. Lisäksi S-Pankki tarjoaa yksityispankkipalveluita sekä palveluita institutionaalisille sijoittajille. Konsernin tytäryhtiöiden toiminta on kuvattu tässä kappaleessa Konsernirakenne ja S-Pankin tytäryhtiöiden toiminta.
S-Pankki palvelee S-ryhmän toimipaikoissa sijaitsevissa asiakaspalvelupisteissä, puhelinpalvelussa, verkkopankissa, S-mobiilissa ja sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi S-Pankin asiakkaita palvelevat S-Pankkiirit pääasiassa asuntolaina-asioissa sekä varallisuudenhoidon yksityispankkiirit.
S-ryhmän alueosuuskaupat toimivat S-Pankin asiamiehinä ja tarjoavat toimipaikoissaan pankkipalveluita S-Pankin lukuun.
S-Pankin palvelut on suunnattu pääasiassa osuuskauppojen asiakasomistajille ja asiakasomistajatalouksiin kuuluville, ja heille peruspankkipalvelut ovat maksuttomia. Muut palvelut pyritään pitämään kohtuuhintaisina, ja kaikki palvelut on hinnoiteltu läpinäkyvästi. Asiakasomistajuuden rahana maksettavat edut, kuten Bonus ja maksutapaetu, maksetaan asiakkaan tilille S-Pankissa.
Pankin ansaintamalli perustuu pääosin asiakkaiden talletusten vastaanottamiseen sekä luottojen myöntämiseen ja sijoitustoimintaan. Saatujen korkotuottojen ja maksettujen korkokulujen erotuksena syntyy korkokate, pankin suurin tulonlähde. Korkotuottoja saadaan pääasiassa asiakkaille myönnetyistä luotoista ja lainoista. Korkokulujen suuruuteen vaikuttavat talletuksille maksettavat korot ja muista rahoituslähteistä hankittaville varoille maksettavat korot.
Pankin toiseksi suurimman tulonlähteen muodostavat nettopalkkiotuotot, jotka muodostuvat palkkiotuottojen ja -kulujen erotuksesta. Palkkiotuottoja saadaan muun muassa luotonantoon liittyvistä palveluista, maksuliikenteestä, kortin käyttöön liittyvistä palveluista ja varallisuudenhoidosta. Palkkiokuluja ovat muun muassa rahastoilta veloitettujen hallinnointipalkkioiden palautukset ja kortin käytöstä palveluntarjoajille maksettavat palvelumaksut. Pankkiliiketoiminnassa nettopalkkiotuottojen määrä on riippuvainen pankkipalveluiden käyttöasteesta ja sen laajuudesta. Varallisuudenhoitoliiketoiminnan nettopalkkiotuotot ovat riippuvaisia hallinnoitavien varojen määrästä. Varojen määrään vaikuttavat varallisuudenhoitoliiketoiminnan omat toimenpiteet ja arvopaperimarkkinoiden kehitys. Koska rahastojen hallinnointipalkkiot ovat prosenttimääräisiä osuuksia rahastojen arvosta, markkinakehitys heijastuu palkkioiden määrään välittömästi.
Liiketoiminnan kulut muodostuvat pääasiassa henkilöstökuluista, IT-kuluista ja muista hallinnointikuluista, joihin sisältyvät osuuskaupoille maksettavat asiamiespalkkiot. Lisäksi asiakkaiden maksukyvyttömyysriskin kasvaessa pankki kirjaa luottotappiovarauksia ja maksukyvyttömyystilanteissa pankki kirjaa luottotappioita.
Kannattava liiketoiminta edellyttää pankilta tehokasta taseen, riskien ja kulujen hallintaa. Pankin tehtävänä on huolehtia riittävästä vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta kaikissa olosuhteissa.
S-Pankki-konsernin harjoittama liiketoiminta on luvanvaraista, laajasti säänneltyä ja viranomaisten valvomaa.

Asiakkaan hyväksi
S-Pankki on tukena niin arjessa kuin elämän suurissa käännekohdissa. S-Pankki haluaa auttaa asiakkaitaan tekemään fiksuja päätöksiä omassa taloudessaan, varautumaan tulevaan ja kasvattamaan varallisuuttaan vastuullisesti. S-Pankin vastuullisuuden kivijalka ovat maksuttomat päivittäiset pankkipalvelut, eli tili, kortti ja pankkitunnukset, jotka pankki tarjoaa maksutta kaikille asiakasomistajille ja heidän perheenjäsenilleen.
S-Pankin tavoitteena on tehdä säästämisestä uusi kansallisharrastus ja alentaa säästämisen aloittamisen kynnystä tekemällä rahastosäästämisestä mahdollisimman helppoa ja edullista. Säästäjässä rahastosäästämisen vuonna 2022 aloittaneista 54,3 prosenttia (54,8) sijoittaa ensimmäistä kertaa elämässään.
Visionsa ”Ylivoimaista helppoutta ja hyötyä” mukaisesti S-Pankki pyrkii tekemään raha-asioiden hoitamisesta helppoa ja mutkatonta. Asioinnin helppous koostuu monesta eri tekijästä. Keskeistä on muun muassa toimiva palveluverkosto, selkeä hinnoittelu, tuotteiden ja palveluiden helppokäyttöisyys sekä ymmärrettävä ja avoin viestintä.
S-Pankin palvelut ovat hyvin saavutettavissa: digitaalisten kanavien ja puhelinpalvelun lisäksi arjen raha-asioita voi hoitaa asiakaspalvelupisteissä kauppareissun yhteydessä. Lisäksi käteisen nostaminen ja tallettaminen onnistuu noin tuhannessa S-ryhmän toimipaikassa ympäri Suomen. Tavoitteena on saumaton asiakaspalvelu eri kanavien välillä.
Asiakaspalvelun laatua mitataan jatkuvasti eri kanavissa yksittäisten palvelukohtaamisten yhteydessä. NPS-indeksi eli Net Promoter Score mittaa asiakastyytyväisyyttä sen perusteella, miten valmis asiakas on suosittelemaan yritystä. Vuonna 2022 S-Pankin asiakkaat antoivat edellisvuosien tapaan korkeat arvosanat asiakaspalvelupisteissä saamalleen palvelulle.
Puhelinpalvelun suositteluindeksi laski edellisvuodesta. Laskuun vaikutti muun muassa ajoittain kasvaneet puhelinpalvelun jonotusajat. Saamaansa palveluun asiakkaat olivat kuitenkin tyytyväisiä. Runsaasti yhteydenottoja asiakaspalveluun aiheuttivat muun muassa huijausviestit, joita oli liikkeellä paljon kesällä ja syksyllä niin S-Pankin kuin muidenkin pankkien nimissä.
S-Pankin verkkopankkitunnuksilla tunnistautumisessa esiintyi 20.4.–5.8.2022 järjestelmähäiriö, jonka seurauksena rajatulla joukolla S-Pankin asiakkaita oli mahdollisuus tietyissä tilanteissa kirjautua toisen asiakkaan verkkopankkiin. Erittäin pieni joukko henkilöitä hyödynsi järjestelmähäiriötä myös väärinkäytöksiin. Tapahtunut lisäsi jonkin verran myös asiakaspalvelun työmäärää, mikä pidensi puhelinpalvelun jonotusaikoja. Lisäksi kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva asiakasyhteydenottojen lisääntyminen on pidentänyt vastausaikoja.
S-Pankki ottaa palveluidensa turvallisuuden erittäin vakavasti ja kehittää jatkuvasti uusia tapoja suojata palveluitaan. Asiakkaiden tietojen turvallisuuden varmistamiseksi on käytössä monia eri tapoja, kuten erilaiset tietoturva-auditoinnit, ohjeistukset ja riskiarvioinnit. Lisäksi S-Pankki seuraa aktiivisesti erilaisia huijauskampanjoita ja tekee parhaansa niiden pysäyttämiseksi. Asiakkaille viestitään säännöllisesti turvallisesta pankkiasioinnista.
Vuonna 2022 S-Pankin Asiakaspalveluun rekrytoitiin merkittävä määrä uusia työntekijöitä. S-Pankki pyrkii lyhentämään puhelinpalvelun jonotusaikoja vuonna 2023 vahvistamalla henkilöstön osaamista valmentavan johtamisen avulla sekä kehittämällä toimintaa ja prosesseja entistä sujuvimmiksi.

S-Pankin asiakaspalvelukanavien NPS-suositteluindeksi *
	2022	2021	2020
Puhelinpalvelu	47,6	52,7	56,8
Asiakaspalvelupisteet	75,6	74,1	74,1

* Luvut ovat kanavakohtaisia keskiarvoja vuodelta 2022. Asteikko -100–100. Kysymys: Kuinka todennäköisesti suosittelisit tämän kokemuksesi perusteella asiakaspalveluamme ystävällesi tai tuttavallesi? Lähteenä S-Pankin asiakaskohtaamisten mittaus, tammi–joulukuu 2022 (toteuttaja Bisnode).

Hyvinvoiva henkilöstö
S-Pankki pyrkii siihen, että asiakas kokee aina saavansa vähän enemmän kuin osasi odottaakaan. S-Pankki haluaa myös haastaa toimialan totuttuja käytäntöjä. Tavoitteessa onnistumisen mahdollistaa osaava ja sitoutunut henkilöstö. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen sekä hyvä johtaminen ovat siten S-Pankille tärkeitä painopistealueita.
Keväällä 2022 koronarajoitusten poistuessa koko S-Pankin henkilöstö siirtyi tekemään hybridityötä, jossa on tavoitteena yhdistää etätyön ja toimistolla työskentelyn parhaat puolet. Mallin toimivuuden seuraaminen, kehittäminen ja vakiinnuttaminen jatkuu vuonna 2023. S-Pankki on onnistunut palvelemaan asiakkaita normaalisti läpi koko poikkeuksellisen korona-ajan.

Henkilöstön määrä
S-Pankki-konsernin henkilöstömäärä on kasvanut vuoden aikana ja vuoden 2022 lopussa aktiivisessa työsuhteessa oli yhteensä 776 henkilöä (687). Pääsääntöisesti työsuhteet S-Pankissa ovat vakinaisia ja kokoaikaisia. Asiakaspalvelussa ja taustatöissä on kuitenkin lisäksi työtehtäviä, joissa osa-aikatyö on tarkoituksenmukaista. Taustalla voi olla myös työntekijän oma toive osa-aikaisen työn tekemisestä, jolloin työtä voi tehdä joustavasti esimerkiksi opintojen ohella. S-Pankki tarjoaa opiskelijoille osa-aikatyön lisäksi myös harjoittelupaikkoja. Työsuhteet voivat olla määräaikaisia esimerkiksi sijaisuusjärjestelyissä tai tilapäisissä resurssitarpeissa.
S-Pankissa työn ja muun elämän yhdistäminen onnistuu hyvin. Vuoden aikana perhevapailla (pois lukien osittainen hoitovapaa) oli 59 (67) henkilöä, joista naisia oli 41 (66) ja miehiä 18 (1). Vuoden lopussa opintovapaalla oli 9 (5) henkilöä.
Vuonna 2022 S-Pankissa aloitti 205 (171) uutta työntekijää. Lopettaneita oli yhteensä 107 (127) henkilöä, joista eläkkeelle jääneitä oli 2 (5) työntekijää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 0 (0) työntekijää.
S-Pankissa 62 prosenttia henkilöstöstä on 25–44-vuotiaita. Vuoden 2022 lopussa 61 prosenttia henkilöstöstä oli naisia ja 39 prosenttia miehiä. Esihenkilöistä naisia oli 52 prosenttia ja miehiä 48 prosenttia.

Henkilöstön tyytyväisyys ja hyvä johtaminen
S-Pankki kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Toimenkuvat S-Pankissa ovat monipuolisia, joten työntekijät saavat reilusti vastuuta ja pääsevät vaikuttamaan kehittäessään toimintaa ja palveluita yli kolmelle miljoonalle S-Pankin asiakkaalle.
S-Pankissa seurataan henkilöstön tyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja henkilöstön kokemusta yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla vuosittaisen työyhteisötutkimuksen avulla. Vuonna 2022 keskeisimmistä kysymyksistä muodostuva työtyytyväisyysindeksi oli 74,6 (75,7) (asteikolla 0–100). Tulos laski 1,1 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen hyvällä tasolla ja Suomen asiantuntijanormia selvästi korkeampi. Vuonna 2022 vastausprosentti oli erinomainen, 95 (94) prosenttia.
Tutkimuksessa S-Pankin vahvuuksina näyttäytyi aikaisempien vuosien tapaan erityisesti lähijohtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Yksittäisistä asioista tutkimuksen tavanomaista tasoa paremmalle tasolle asettuivat riittävä palautteen saaminen, mahdollisuus osallistua ja tehdä aloitteita sekä S-Pankin arvojen ja periaatteiden noudattaminen arjessa. Tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa myös henkilöstön kokemusta psykologisesta turvallisuudesta, ja tulokset olivat myös tällä osa-alueella erittäin hyvät. Hyvät työyhteisötutkimuksen tulokset toivat S-Pankille toisena vuotena peräkkäin Innostavimmat työpaikat -tunnustuksen, joka myönnetään vuosittain parhaille Eezy Flown PeoplePower® -tutkimukseen osallistuneille yrityksille.
S-Pankissa hyvä johtaminen on tunnistettu keskeiseksi henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Esihenkilötyön kehittämiseen ja tukemiseen panostetaan muun muassa aktiivisella esihenkilöviestinnällä sekä järjestämällä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia ja esihenkilöpäiviä. S-Pankissa panostetaan hyvään yhteistyöhön ja avoimeen keskusteluun johdon ja henkilöstön välillä.

Osaamisen kehittäminen
S-Pankin strategian toteuttamisen kannalta on olennaista, että pankista löytyy oikeanlaista osaamista ja että osaaminen kehittyy jatkuvasti vaatimusten ja toimintaympäristön muuttuessa.
S-Pankissa tunnistetaan vuosittain kriittiset osaamisen kehittämisen painopistealueet strategian ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä sovitaan tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. Yksittäisten henkilöiden osaamisesta keskustellaan vuosittain kehityskeskusteluissa, joissa esihenkilö ja tiimiläinen arvioivat yhdessä henkilön osaamista ja sopivat tarvittavista kehittämistoimenpiteistä.
Toimintaympäristön muuttuessa ja digitalisaation edetessä uuden oppiminen on arkipäivää jokaisessa työtehtävässä, ja se tapahtuu usein ketterästi työnteon lomassa. Henkilökohtaisen oppimisen lisäksi sisäinen liikkuvuus auttaa syventämään yksiköiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä.
Vuonna 2022 henkilöstön kokemuksia ja odotuksia liittyen osaamisen kehittämiseen tutkittiin palvelumuotoilun keinoin henkilöstöä osallistaen. Prosessissa tunnistettiin useita eri osaamisen kehittämisen tapoja, joita lähdetään kokeilemaan vuonna 2023.
Osaamisen kehittämistä tuetaan myös erilaisilla koulutuksilla ja valmennuksilla.

Palkitseminen
Palkitsemisella tuetaan S-Pankin visiota ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Kilpailukykyisellä, kannustavalla ja oikeudenmukaisella palkitsemisella tuetaan henkilöstön sitoutumista tuloksekkaaseen toimintaan ja yhtiöön pitkällä aikajänteellä. Palkitsemisperiaatteet vahvistetaan vuosittain.
S-Pankissa palkitseminen koostuu kiinteästä palkasta ja muuttuvasta palkkiosta. Muuttuvien palkkiomallien tavoitteena on täydentää palkkausta ja edesauttaa strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista. Pankissa on käytössä erilaisia vuosittaisia liiketoimintojen tulokseen ja yksilölliseen suoritukseen perustuvia palkkiomalleja eri henkilöstöryhmille. Henkilöstöllä on mahdollisuus ohjata muuttuvia palkkioitaan henkilöstön aloitteen pohjalta perustettuun henkilöstörahastoon. S-Pankki tarjoaa henkilöstölleen myös kattavat henkilöstöedut.
S-Pankissa on käytössä tehtävien vaativuusarviointi, joka auttaa oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkatason määrittelyssä. Naisten ja miesten välisiä palkkaerovaisuuksia tarkastellaan vuosittain. Vuoden 2022 tarkastelun yhteydessä ei noussut esiin sukupuolesta johtuvia palkkaeroja. Palkankorotusten yhteydessä kiinnitetään jatkuvasti huomiota siihen, että sukupuoli ei vaikuta päätöksiin, eikä sukupuolesta johtuvia eroja pääsisi syntymään. Avoimia tehtäviä täytettäessä tehtävään rekrytoidaan aina siihen parhaiten soveltuva henkilö riippumatta iästä, sukupuolesta tai muista seikoista, jotka eivät vaikuta työntekijän pätevyyteen ja tehtävässä suoriutumiseen.





























































Henkilöstön sukupuolijakauma
	Mies	Nainen	Yhteensä
Vakinaiset kokoaikaiset	291	431	722
Vakinaiset osa-aikaiset	1	26	27
Määräaikaiset kokoaikaiset	4	16	20
Määräaikaiset osa-aikaiset	4	3	7
Yhteensä	300	476	776


Yhteiskunnan hyväksi
S-Pankki tuottaa etuja ja palveluita ja siten hyvinvointia S-ryhmän asiakasomistajille.

Eettinen ja sääntelyn mukainen toiminta
Lakien ja asetusten lisäksi S-Pankissa on sitouduttu noudattamaan eettisiä periaatteita, joiden kulmakiviä ovat avoimuus, reiluus ja läpinäkyvyys. Vuoden 2022 aikana koostettiin johdon ja henkilöstön yhteistyönä S-Pankin Eettiset toimintaperiaatteet (ns. Code of Conduct). Eettiset toimintaperiaatteet eivät sisällä uutta ohjeistusta, vaan kokoavat yhteen keskeisimmät S-Pankin arvojen mukaiset menettelytavat, joiden tarkemmat ohjeistukset löytyvät S-Pankin hallituksen hyväksymistä politiikoista ja periaatteista. Eettisten toimintaperiaatteiden tarkoitus on osaltaan varmistaa, että sekä henkilöstön että yhteistyökumppaneiden toiminta on pankin arvojen mukaista.
S-Pankin Eettiset toimintaperiaatteet sisältävät ohjeistuksia muun muassa asiakkaan tuntemiseen, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen, eturistiriitatilanteiden hallintaan, lahjonnan ja korruption estämiseen, tietoturvaan ja tietosuojaan, vastuullisuuteen, pankin arvoihin sekä rikkomusten ilmoittamiseen (ns. Whistleblowing).
Eettiset periaatteet käydään läpi jokaisen uuden työntekijän kanssa ja jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan periaatteita ennen työsuhteen alkamista. Lisäksi koko henkilökunnalle järjestetään eettisiin periaatteisiin liittyvää koulutusta. Vuoden 2022 lopussa 96 prosenttia vuoden aikana aloittaneista uusista työntekijöistä on suorittanut eettisiä periaatteita koskevan koulutuksen.
Pankin Compliance-toiminto valvoo sisäisen ohjeistuksen, eettisten periaatteiden ja sääntelyn noudattamista hallituksen hyväksymän vuosisuunnitelmansa mukaisesti. Lisäksi liike- ja tukitoiminnot suorittavat sisäistä valvontaa ohjeiden ja sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi.

Eturistiriitatilanteiden tunnistaminen ja ehkäiseminen
S-Pankki pyrkii kaikessa toiminnassaan tunnistamaan ja ehkäisemään eturistiriitatilanteet jo ennen niiden syntymistä. Työntekijän henkilökohtainen tai lähipiirin etu ei saa vaikuttaa pankissa tehtäviin päätöksiin. Työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa havaituista toteutuneista tai potentiaalisista eturistiriitatilanteista omalle esimiehelle tai Compliance-toiminnolle.
Eettisyyteen tai eturistiriitatilanteisiin liittyvistä rikkomuksista tai niiden epäilyistä voi raportoida luottamuksellisen ilmoituskanavan kautta. S-Pankissa on sisäisessä käytössä rikkomusten ilmoituskanava, jossa ilmoituksen voi tehdä tarvittaessa myös täysin anonyymisti.

Riskien kartoittaminen ja hallinta
S-Pankki kartoittaa toimintaansa liittyviä riskejä osana jatkuvaa toimintaansa. S-Pankin keskeisimmät riskit on kuvattu toimintakertomuksen luvun Riskit, vakavaraisuus ja niiden hallinta kohdassa S-Pankki-konsernin riskiasema. Lisäksi riskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin konsernin liitteessä 2. Riskikartoitukset päivitetään riskiperusteisesti aina, kun toiminnassa tai toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia.
S-Pankissa on myös aloitettu vuoden 2022 lopulla ihmisoikeusvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien kartoittaminen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Arviointia ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä kehitetään edelleen vuonna 2023. S-Pankki on sitoutunut kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. Ulkoistamis- ja hankintaperiaatteiden mukaisesti samaa odotetaan myös pankin yhteistyökumppaneilta.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen tähtäävät prosessit ovat osa S-Pankin päivittäistä toimintaa, joilla varmistetaan, ettei pankin palveluita ja järjestelmiä suoraan tai epäsuorasti hyödynnetä laittomaan toimintaan. Rahanpesun ennalta ehkäisemiseksi S-Pankilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa sekä toteuttaa jatkuvaa valvontaa mahdollisten epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseksi ja ilmoittamiseksi rahanpesun selvittelykeskukselle. S-Pankin asiakasrekistereitä ja asiakkaiden tilitapahtumia monitoroidaan jatkuvasti vasten viranomaisten julkaisemia pakotelistoja terrorismin rahoittamisen estämiseksi sekä poliittisten pakotteiden noudattamiseksi.
S-Pankin ja S-Pankin asiamiestoiminnan henkilöstöä ja johtoa koulutetaan säännöllisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Koulutusten tavoitteena on ylläpitää osaamista rahanpesuriskien tunnistamiseksi ja sääntelyvelvoitteiden noudattamiseksi sekä varmistaa toiminnan luotettavuus ja velvoitteidenmukaisuus.

Lahjonnan ja korruption estäminen
S-Pankki edellyttää työntekijöidensä ja yhteistyökumppaneidensa toimivan rehellisesti sekä läpinäkyvästi. S-Pankissa on nollatoleranssi lahjontaa ja korruptiota kohtaan. Pankin lahjonnan ja korruption estämiseen liittyvä politiikka ja ohjeistus koskevat henkilökuntaa sekä johtoa. Compliance ylläpitää pankin Lahjonnan ja korruption estämisen politiikkaa ja ohjeistuksia sekä valvoo jatkuvasti politiikan mukaisten menettelytapojen noudattamista.

Sisäpiiri- ja kaupankäyntiohjeistus
S-Pankin sisäpiiri- ja kaupankäyntiohjeistus sisältää koko henkilökuntaa ja johtoa koskevia määräyksiä sisäpiiritiedon hallinnasta, sisäpiirirekistereiden ylläpidosta ja kaupankäyntisäännöistä. Ohjeistuksen tarkoitus on varmistaa, että sisäpiiritietoa hallinnoidaan oikein ja kaupankäynnissä noudatetaan sääntelyvelvoitteita. Sisäpiiri- ja relevanttien henkilöiden rekistereihin kuuluvien kaupankäyntiä valvotaan säännöllisesti ja valvonnan tuloksista raportoidaan pankin johdolle.

Lähipiiriluotonanto
S-Pankin lähipiiriluotonannon politiikassa määritetään pankin lähipiirille myönnettäviin luottoihin ja muuhun rahoitukseen sovellettavat ehdot ja menettelytavat. S-Pankki valvoo säännöllisesti lähipiirille myönnettyihin luottoihin ja muuhun rahoitukseen sovellettuja ehtoja sekä menettelytapoja sääntelyvelvoitteiden ja eettisen toiminnan varmistamiseksi.

Luotettavuuden arviointi
Jokaiselle uudelle työntekijälle tehdään luotettavuusselvitys, jossa selvitetään mahdollisten sidonnaisuuksien aiheuttamat eturistiriitatilanteet. Konserniyhtiöiden hallitusten jäsenten, toimivan johdon sekä keskeisissä tehtävissä työskentelevien luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa arvioidaan tehtävään nimittämisen yhteydessä sekä säännöllisesti tehtävässä toimimisen ajan.

Tietosuoja
Luottolaitostoiminnan perusta on luottamus. S-Pankille on ensiarvoisen tärkeää varmistua henkilötietojen vastuullisesta, turvallisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä asiakkaiden, henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden luottamuksen säilyttämiseksi. Vastaavasti S-Pankki edellyttää samaa kumppaneiltaan.
Henkilötietojen suojan varmistaminen on tärkeä osa jokaista kehityshanketta. Tuotteiden ja palveluiden kehitystyössä käydään läpi asianmukaiset riskiarvioinnit, jolloin ne sisältävät vaadittavat tietosuoja- ja turvallisuuselementit sisäänrakennettuna. S-Pankki arvioi prosessejaan tietosuojan kannalta säännöllisesti ja jokainen työntekijä käy läpi tietosuojakoulutuksen tehtävässä aloittaessaan ja tämän jälkeen säännöllisin väliajoin.

Ympäristö
S-ryhmä julkisti keväällä 2020 kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Tavoitteet koskevat kaikkia liiketoiminta-alueita ja siten myös S-Pankkia. Tavoitteiden mukaan S-ryhmä on oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen vuonna 2025. S-ryhmä on asettanut myös tieteeseen perustuvan Science Based Target -tavoitteen (SBT), joka päivitettiin vuonna 2020. Päivitetty SBT-tavoite ja sitä koskeva päästövähennyssuunnitelma ovat linjassa Pariisin 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
S-ryhmä pyrkii asettamiinsa tavoitteisiin muun muassa vähentämällä oman toimintansa ilmastopäästöjä 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen radikaalin leikkaamisen lisäksi tavoitteiden toteuttaminen vaatii jäljelle jäävien, esimerkiksi kaukolämmöstä syntyneiden päästöjen kompensoimista erilaisilla hiilensidontahankkeilla. Kompensoinnin tarve kuitenkin pienenee sitä mukaa kun asetetut päästövähennystavoitteet saavutetaan.
S-Pankki on laskenut omasta toiminnasta aiheutuvat päästönsä GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaisesti (Scope 1 ja Scope 2) ja sisällyttänyt laskentaan osittain myös Scope 3 -luokkaan kuuluvat epäsuorat päästöt. Laskenta kattaa pääkonttorin ja muiden S-Pankin toimipisteiden lisäksi kaikki S-ryhmän alueosuuskauppojen hallinnoimat asiakaspalvelupisteet. Vuoden 2021 ja 2022 tietoja verratessa on syytä huomioida koronaepidemian vaikutukset vuoden 2021 luvuissa.
Päästölaskentaa pyritään jatkossakin kehittämään, jotta esimerkiksi arvoketjun päästöt tulisivat kattavammin huomioiduiksi. Samanaikaisesti S-Pankki pyrkii kehittämään palveluja ja toimintamallejaan siten, että ne edesauttavat sidosryhmiä välttämään päästöjä ja hillitsemään ilmastomuutosta.


Oman toiminnan hiilijalanjälki
Päästöt	2021	2022	Kulutus	2021	2022
Scope 1 ja Scope 2
Energiankulutuksen CO²-päästöt (tn CO²e)
-kaukolämpö ja sähkö¹	115	147	Toimipaikkojen sähkön kokonaiskulutus (MWh)	1 764	1 718
-leasing-autot	n/a	66,3	Toimipaikkojen kaukolämmön kokonaiskulutus (MWh)	791	828
Scope 3
Liikematkojen CO²-päästöt (tn CO²e)
-lentomatkustus²	7,29	113,3	Lentomatkustus (km)	n/a	441 168

Muut CO²-päästöt (tn CO²e)
-jätteet	n/a	6,25	Jätteet (tn)	n/a	6,012
-vedenkulutus³	0,425	0,689	Vedenkulutus (m³)	1 258	2 038

¹ Kaukolämmön päästöjen laskennassa käytetty tuoreinta saatavilla ollutta päästökerrointa (Motiva 2021; 177 g/kWH); S-Pankin käyttämä sähkö on päästötöntä.
² Lentomatkustuksen päästöjen laskennassa käytetty tuoreinta saatavilla ollutta päästökerrointa. Laskelma sisältää lennon päästöistä syntyvien eri yhdisteiden säteilypakotevaikutuksen (UK BEIS (Defra) 2021). Ominaispäästökerroin vaihtelee lentotyypin mukaan.
³ Vedenkulutuksen päästöjen laskennassa käytetty tuoreinta saatavilla ollutta päästökerrointa (HSY 2021; 338 g/m³); yhteenlaskettu kulutus arvioitu kaikissa toimipisteissä Ässäkeskuksen kulutustietojen pohjalta.


Vastuullinen rahoitus
S-Pankin strategiassa vastuullisuus on asetettu toiminnan keskiöön ja toimintaa kehitetään jatkuvasti sen mukaisesti. S-Pankki raportoi ensimmäistä kertaa rahoitustoimintaan liittyviä EU-taksonomian (EU Taxonomy Regulation, EU 2020/852) mukaisia eriä vuoden 2021 tilinpäätöksessä. EU-taksonomia asettaa rahoituskohteiden luokittelulle selkeät kriteerit, joita voidaan hyödyntää osana strategista tavoiteasetantaa. Toistaiseksi tällaisia strategisia tavoitteita ei ole S-Pankissa luotonannon osalta asetettu, mutta mahdollisuutta tarkastellaan jatkossa. EU-taksonomian kriteerien ja raportoinnin täsmentyessä sen merkitys kasvaa myös vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. S-Pankki raportoi ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 luottolaitoksia koskevien säännösten mukaisesti.
S-Pankin palveluista EU-taksonomian kannalta merkityksellisiä ovat asumisen ja asuntorakentamisen rahoittaminen sekä varallisuudenhoidon palvelut. Asuntoluotot muodostavat merkittävän osan S-Pankin taseesta ja siten myös luotonannon ympäristövaikutuksista.
S-Pankin taseen saamiset muodostuvat pääosin kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden luotonannosta, joista vain kotitalouksien asuinkiinteistövakuudelliset asuntolainat sekä peruskorjauslainat ovat EU-taksonomiakelpoisia saamisia. S-Pankin salkuissa olevista saamistodistuksista valtaosa on julkisyhteisöjen tai pankkien liikkeeseen laskemia, ja näin ollen näitä ei ole tunnistettu taksonomiakelpoisiksi. S-Pankilla ei ole trading-salkkua. Varsinaista yritysten rahoitusta pankki harjoittaa vain vähäisessä määrin. EU-taksonomian piiriin kuuluvien yritysvastuiden osuus taseesta on alle 2 prosenttia.
Vuonna 2022 tuli voimaan uusi tiedonantovelvoite taksonomiaan liittyen (delegoitu asetus 2022/1214) koskien ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyviä toimintoja ja niiden rahoittamista. S-Pankki ei harjoita tai rahoita näihin liittyviä toimintoja.
Alla olevissa kahdessa taulukossa esitettävät luvut ovat sääntelyn mukaisesti bruttokirjanpitoarvojen (gross carrying amount) mukaisia, eli ilman odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) vaikutuksia. Taulukoissa taksonomia-asetuksen piirin kuuluvat ja kuulumattomat saamiset on suhteutettu komission delegoidun asetuksen 2021/2178 mukaisesti huomioon otettaviin kokonaisvaroihin.
Jaottelu taksonomiakelpoisiin ja ei-taksonomiakelpoisiin saamisiin perustuu yritysten ilmoittamiin tietoihin niiden toiminnan taksonomiakelpoisuudesta tai kotitalouksille myönnettyjen lainojen käyttötarkoituksiin ja vakuustietoihin. Toimiala- ja muut asiakas- sekä sopimustiedot on saatu joko asiakkaalta itseltään tai heidän julkistamistaan tiedoista. Raportoinnin kehityksen takia vertailutiedot vuodelta 2021 on muutettu vastaamaan vuoden 2022 poimintaperiaatteita.
Kokonaiskelpoisuusprosentti on laskettu taksonomian delegoidun asetuksen (2021/2178) mukaisesti yritysvastapuolien liikevaihtoon ja pääomamenoihin perustuvien taksonomiakelpoisuustietojen perusteella. S-Pankin kokonaistaksonomiakelpoisuus liikevaihtoon perustuen on 57,1 prosenttia (56,4) ja pääomamenoihin perustuen 57,1 prosenttia (56,3). Kotitalouksien osuus on molemmissa sama, koska kaksinkertainen raportointi koskee vain yritysvastapuolia.

Taksonomia-asetuksen keskeiset indikaattorit (KPI)
		31.12.2022
		Liikevaihtoon perustuen		Pääomamenoihin perustuen
Vastuut	(M€)	%	(M€)	%
Taksonomiakelpoiset
yritysvastuut	139,10	1,9 %	134,10	1,8 %
asuntolainat	4 111,00	55,3 %	4 111,00	55,3 %
Ei-taksonomiakelpoiset vastuut	3 187,40	42,9 %	3 192,50	42,9 %
Huomioon otettavat kokonaisvarat yhteensä	7 437,50	100,0 %	7 437,50	100,0 %

		31.12.2021
		Liikevaihtoon perustuen		Pääomamenoihin perustuen
Vastuut	(M€)	%	(M€)	%
Taksonomiakelpoiset
yritysvastuut	199,70	2,8 %	196,40	2,8 %
asuntolainat	3 776,40	53,5 %	3 776,40	53,5 %
Ei-taksonomiakelpoiset vastuut	3 077,00	43,6 %	3 080,30	43,7 %
Huomioon otettavat kokonaisvarat yhteensä	7 053,20	100,0 %	7 053,20	100,0 %

Yllä olevassa taulukossa taksonomiakelpoisiin saamisiin sisältyy asuinkiinteistövakuudelliset asuntolainat ja peruskorjauslainat kotitalouksille sekä saamiset yrityksiltä, jotka laativat NFRD:n mukaisen ei-taloudellisen tiedon raportin. Yritysten osalta raportointi on tehty yritysten itse ilmoittamien liiketoimintansa taksonomiakelpoisuustietojen mukaisesti.
Taulukon ei-taksonomiakelpoisiin saamisiin sisältyy:
- Saamiset kotitalouksilta, pois lukien asuinkiinteistövakuudelliset asuntolainat ja peruskorjauslainat
- Saamiset yrityksiltä, jotka eivät laadi NFRD:n mukaista ei-taloudellisen tiedon raporttia
- Vaadittaessa maksettavat saamiset muilta luottolaitoksilta
- Saamistodistukset (pois lukien taksonomian piiriin kuuluvat), johdannaiset ja osakkeet

Muita tietoja S-Pankin taseen rakenteesta suhteessa koko taseeseen
	31.12.2022		31.12.2021
Muita tietoja taseen eristä	(M€)	Osuus taseesta	(M€)	Osuus taseesta
Saamiset julkisyhteisöiltä ja keskuspankeilta	1 357,7	15,1 %	1 305,6	15,3 %
Saamiset yritysasiakkailta, jotka eivät laadi NFRD (ei-taloudellisen tiedon) raporttia	1 179,1	13,1 %	1 288,0	15,1 %
Johdannaiset	24,5	0,3 %	0,6	0,0 %
Vaadittaessa maksettavat saamiset pankeilta ja keskuspankeilta sekä trading-salkku*	1 319,1	14,7 %	1 061,5	12,5 %
* S-Pankilla ei ole trading-salkkua

Vastuullinen sijoittaminen
Sijoitustoiminnan vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat tunnistettuja ja tärkeitä painopistealueita S-Pankin sijoitustoiminnassa. S-Pankissa integroidaan vastuullisuus ja siihen liittyvät teemat systemaattisesti sijoitustoimintaan. Näin toimimalla S-Pankki haluaa tuottaa asiakkaille mahdollisimman hyviä tuloksia, vaikuttamalla samalla omalla panoksellaan positiivisesti sijoitus- ja yritysmaailman muutokseen entistä kestävämpään suuntaan.
S-Pankki on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) jo vuonna 2009. UNPRI:ssä määritellään yleisellä tasolla, kuinka vastuullista sijoittamista voidaan tehdä osana sijoitustoimintaa. Lisäksi S-Pankki on yksi Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumin, Finsifin, perustajajäsenistä ja myös mukana useassa sijoittajien yhteisvaikuttamisaloitteessa.
Vuoden 2022 aikana S-Pankki on ilmastostrategiansa mukaisesti tiukentanut hiileen perustuvaa poissulkemista. Liikevaihtoraja laskettiin 15 prosenttiin aiemmasta 20 prosentista. Lisäksi S-Pankki on lisännyt ulkomaisissa yhtiökokouksissa äänestämistä. Vuoden 2022 aikana S-Pankin rahastot äänestivät noin 100 ulkomaisessa yhtiökokouksessa. Vuoden 2022 aikana S-Pankki on myös implementoinut toimintaansa EU:n Kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuudesta tulevia vaatimuksia.
S-Pankki aloitti vuoden 2022 loppupuolella biodiversiteettiin liittyvän vaikuttamiskeskustelun kuuden kotimaisen yhtiön kanssa. Luonnon monimuotoisuus ja luonnosta saatavat ekosysteemipalvelut ovat maailmantalouden ja yhteiskuntien toiminnan perusedellytys. Yhtiöiden liiketoiminta on vahvasti riippuvaista luontopääomasta ja luonnon monimuotoisuudesta. S-Pankissa halutaan varmistua siitä, että sijoituskohteet huomioivat biodiversiteetin ja selvittävät liiketoimintansa luontoriippuvuudet ja -vaikutukset. On tärkeää, että yhtiöt tekevät tarvittavia toimenpiteitä negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi ja myös tunnistavat oman toimintansa biodiversiteettiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Erilaiset biodiversiteetin mittaristot ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta S-Pankissa on otettu ensi askeleet teemaan mainitun vaikuttamisen muodossa. Menetelmät tulevat kehittymään lähivuosina ja S-Pankissa jatketaan työtä aiheen parissa.

Vastuullisen sijoittamisen strategiat
S-Pankin toteuttamat vastuullisen sijoittamisen strategiat ovat kansainvälisten normien seuranta, ESG-asioiden (ympäristö, yhteiskunta ja hallintotapa) huomioiminen sijoituspäätöksissä, vaikuttavuussijoittaminen, poissulkeminen, vaikuttaminen, suosiminen ja temaattinen sijoittaminen.
Kansainvälisten normien seurannassa pyritään varmistamaan, että sijoituskohteissa noudatetaan vastuullisuuteen ja liiketapoihin liittyviä kansainvälisiä aloitteita ja suosituksia, kuten YK:n Global Compact -periaatteita. YK:n Global Compact sisältää ihmisoikeuksiin, työvoimaan ja korruptioon liittyviä periaatteita. Ihmisoikeuksiin liittyviin periaatteisiin kuuluu muun muassa pakko- ja lapsityövoiman kitkeminen. Kansainvälisten normien toteutumista sijoituskohteissa seurataan ulkopuolisten analyysien ja luokitusten avulla. Jos yrityksen toiminta ei ole linjassa kansainvälisten normien kanssa, voidaan aloittaa yritykseen vaikuttaminen tai vaihtoehtoisesti poissulkea yritys.
S-Pankki on vaikuttavuussijoittamisen edelläkävijä Pohjoismaissa. Vaikuttavuussijoitusrahastot tavoittelevat rahallisen tuoton lisäksi myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä vaikutuksia. Pankin hallinnoimat yhteiskunnallista positiivista vaikuttavuutta tavoittelevat SIB-rahastot (Social Impact Bond) keskittyvät lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn. FIM Lapset ja nuoret I Ky -rahaston rahoittamat hankkeet ovat tähän mennessä tukeneet yli 500 lasta, nuorta ja heidän vanhempaansa. Saavutetut hyvinvoinnin ja kustannusvaikuttavuuden tulokset ovat ylittäneet asetetut tavoitteet. FIM Työllistäminen I Ky -rahaston rahoittamalla tuella on työllistetty jo yli tuhat pitkäaikaistyötöntä, ja alustavien tulosten perusteella rahasto saavuttaa asetettujen vaikuttavuustavoitteiden lisäksi myös tuottotavoitteet selvästi.
Sosiaalisen vaikuttavuuden rahastojen lisäksi S-Pankki hallinnoi S-Pankki Uudistava Maatalous -erikoissijoitusrahastoa. Mahdollistamalla uudistavan maatalouden ja hiiliviljelyn käytäntöjä toteuttavien maatalousyrittäjien liiketoiminnan laajentamisen rahasto tukee maatalouden kehittymistä osaksi Suomen ilmastoratkaisua. Samalla rahasto parantaa alkutuotannon ympäristöllistä kestävyyttä ja kannattavuutta sekä Suomen ruokahuollon omavaraisuutta. Tämä pysyvään reaaliomaisuuteen, peltomaahan, sijoittava kiinteistörahasto on herättänyt suurta kiinnostusta ja mukaan on tullut jo yli tuhat suomalaista sijoittajaa.
Omistajavaikuttaminen on S-Pankille tärkeä vastuullisen sijoittamisen strategia. S-Pankki rahastojen omistajavaikuttamista ohjaa omistajapolitiikka. Omistajapolitiikassa kuvataan, miksi ja miten omistajavaikuttamista tehdään. Omistajavaikuttamista on esimerkiksi äänioikeuden käyttäminen yhtiökokouksissa, suora yhtiövaikuttaminen ja osallistuminen sijoittajien yhteisvaikuttamisiin. Vuonna 2022 S-Pankki rahastot osallistuivat 146 yhtiökokoukseen. Näistä 45 oli kotimaisia ja 101 ulkomaisia. Suoran yhtiövaikuttamisen kohteena oli vuoden 2022 aikana 9 yhtiötä. S-Pankki päätti vuoden 2022 aikana suurimman osan aikaisemmin aloitetuista vaikuttamisista. S-Pankissa on aloitettu vaikuttamisprosessin uudistaminen vuonna 2022 ja sitä tullaan jatkamaan vuonna 2023. Vaikuttamisten painopiste tulee olemaan luonnon monimuotoisuudessa ja ilmastonmuutoksessa.
S-Pankki jatkoi mukana kansainvälisessä Climate Action 100+ -vaikuttamishankkeessa, jossa on mukana merkittävä joukko kansainvälisiä sijoittajia. Viisivuotisen hankkeen vaikuttamisen kohteena on yli 160 yritystä, jotka ovat merkittävässä asemassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa. S-Pankki on myös CDP:n allekirjoittaja. CDP (aiemmin Carbon Disclosure Project) on merkittävä ja pitkäaikainen sijoittajien vaikuttamiskanava, jossa kerätään yhtiöiltä ympäristöön liittyvää dataa. CDP jakautuu erillisiin ilmasto-, vesi- ja metsäohjelmiin. S-Pankki on mukana kaikissa kolmessa ohjelmassa. S-Pankin Varallisuudenhoito jatkoi mukana myös Tobacco-Free Finance Pledgessä. Tupakanvastainen aloite pyrkii kasvattamaan finanssialan tietoisuutta omasta roolistaan tupakanvastaisten linjausten käyttöönoton edistämiseksi toimialalla. Toisessa aiemmin aloitetussa vaikuttamishankkeessa, Mining & Tailings Safety -aloitteessa, vaikuttaminen kohdistuu kaivosyhtiöihin. Tavoitteena on saada sijoittajien ja muiden sidosryhmien käyttöön enemmän tietoa eri puolilla maailmaa kaivosten yhteydessä sijaitsevista altaista ja erityisesti niiden turvallisuuteen liittyvistä riskeistä.
S-Pankki lähti jo kolmatta kertaa mukaan kahteen CDP:n kampanjaan. CDP:n Non-Disclosure -kampanjassa vaikutetaan niihin yhtiöihin, jotka eivät ole vastanneet CDP:n kyselyyn ja pyyntöön toimittaa heidän toimintaansa liittyvää ympäristödataa. On tärkeää, että mahdollisimman moni yritys vastaa CDP:n kyselyyn, koska näin tekemällä yritykset tuottavat sidosryhmille, kuten S-Pankille, tärkeää tietoa sijoituspäätösten tueksi. CDP:n Science Based Targets -kampanjan tavoitteena vuorostaan on, että yhtiöt asettavat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ja täten pienentävät kohtaamiaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä.
S-Pankki sulkee tiettyjen segmenttien yrityksiä pois tekemistään suorista sijoituksista. Rahastot eivät sijoita kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyjen aseiden valmistajiin. Kategoriaan kuuluvat ydinaseet, biologiset ja kemialliset aseet sekä rypäleammukset ja henkilömiinat. Rahastot eivät myöskään sijoita tupakanvalmistajiin eivätkä viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen valmistajiin. S-Pankki käyttää ulkopuolista analyysiä määrittäessään edellä mainittuihin kategorioihin kuuluvia yhtiötä. Oman analyysin perusteella on lisäksi poissuljettu sellaisia kaivos- ja sähköntuotantoyhtiötä, joiden liikevaihdosta yli 15 prosenttia tulee energian tuottamiseen käytettävästä hiilestä. Kansainvälisiä normeja rikkovia yrityksiä voidaan myös poissulkea S-Pankin sijoituskohteista.

Vastuullisen sijoittamisen raportit
S-Pankki julkaisee kattavat rahastokohtaiset vastuullisuusraportit neljännesvuosittain. Raportit ovat saatavilla S-Pankin verkkosivuilla. Raportit kuvaavat monipuolisesti rahastojen ESG-ominaisuuksia, kuten ESG-luokituksia, kansainvälisten normien rikkomuksia, salkkuyhtiöiden kykyä siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan, salkkuyhtiöiden omistamia fossiilisia varantoja sekä kattavasti päästödataa. Lisäksi S-Pankki julkaisee puolivuosittain vastuullisen sijoittamisen raportin, jossa kuvataan mitä S-Pankki on tehnyt vastuullisen sijoittamisen saralla. Raportilla kuvataan muun muassa yhtiökokouksissa äänestämistä sekä vaikuttamistoimintaa. Sijoitusrahastojen hiilijalanjäljet julkaistaan neljällä tavalla laskettuna vastuullisen sijoittamisen raportoinnin yhteydessä. Tavoitteena on lisätä rahastojen hiilipäästöihin liittyvää läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Hiilijalanjälki julkaistaan suoraan osakkeisiin ja yritysten joukkovelkakirjoihin sijoittavista rahastoista, joissa raportoitu tai ulkopuolisen tekemä arvio päästöistä on saatavissa yli 50 prosentista rahaston sijoituksista.

EU-taksonomia Varallisuudenhoitoliiketoiminnassa
Taksonomia-asetus asettaa kriteerit sille, mikä on ympäristön kannalta kestävää. S-Pankki on arvioinut tiettyjen hallinnoimiensa rahastojen sijoituskohteiden taksonomianmukaisuutta ja raportoinut niistä ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2022. Taksonomian sijoitustoimintaa ohjaava merkitys on toistaiseksi melko vaatimatonta, sillä sääntely on vielä keskeneräistä ja sijoituskohteena olevat yritykset eivät ole vielä olleet velvoitettuja raportoimaan omasta taksonomianmukaisuudestaan.
Joissain S-Pankin sijoitustuotteissa on asetettu vähimmäissitoumuksia taksonomianmukaisuuden osalta. Niiden tuotteiden osalta, joissa vähimmäissitoumus on asetettu, ohjaa taksonomia sijoitustoimintaa siten, että taksonomianmukaisuuden vähimmäismäärän toteutuminen varmistetaan. Lisäksi kesäkuusta 2022 alkaen S-Pankki on omaisuudenhoitoa, sijoitusneuvontaa ja sijoitusvakuutuksia tarjotessaan tiedustellut asiakkaiden kestävyysmieltymyksiä soveltuvuusarvion yhteydessä. Asiakas voi muun muassa asettaa vähimmäismäärän taksonomianmukaisille kohteille. S-Pankki huomioi sijoitustuotteiden suunnittelussa, että tiettyjen tuotteiden taksonomianmukaisuudesta on raportoitava ja taksonomiaan liittyen on esitettävä asiakkaille kysymyksiä.

Vastuullinen sijoittaminen
		2022	2021	2020
S-Pankki-rahastojen osallistuminen yhtiökokouksiin		146 yhtiökokousta	71 yhtiökokousta	17 yhtiökokousta
Suora yhtiövaikuttaminen		9 yhtiötä	22 yhtiötä	17 yhtiötä
Vastuullisuus Plus -rahastoperheen rahastojen pääomien määrä		1 023,6 M€	1 036,9 M€	730,9 M€


3 Konsernin tilinpäätös

3.1 Konsernin tuloslaskelma

(t€)	Liitetieto	2022	2021
Korkotuotot		139 295	102 925
Korkokulut		-17 608	-12 583
Korkokate	4	121 687	90 341

Palkkiotuotot		101 179	123 674
Palkkiokulut		-13 985	-42 863
Nettopalkkiotuotot	5	87 195	80 811

Sijoitustoiminnan nettotuotot	6	2 436	3 107
Osingot		84	46
Liiketoiminnan muut tuotot	7	10 395	12 690
Tuotot yhteensä		221 796	186 995

Henkilöstökulut *	8	-59 406	-56 146
Muut hallintokulut *		-78 452	-71 017
Poistot ja arvonalentumiset	9	-15 301	-12 985
Liiketoiminnan muut kulut	10	-11 986	-6 345
Kulut yhteensä		-165 145	-146 492

Saamisten arvonalentumiset	11	-11 960	-15 721
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	12	1	2
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)		44 693	24 784
Tuloverot	13	-8 884	-5 233
TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO)		35 809	19 551

josta:
Emoyhtiön omistajille		35 809	19 551


* Vertailutietoa on oikaistu tilinpäätöksen 31.12.2021 julkaisemisen jälkeen. Henkilöstörahastosuoritukset on siirretty muista hallintokuluista henkilöstökuluihin.



3.2 Konsernin laaja tuloslaskelma

(t€)	Liitetieto	2022	2021
TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO)		35 809	19 551

Muut laajan tuloksen erät:

Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät		179	-290
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta		42	-79
Verovaikutus		-44	74
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi		177	-296

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta		-26 411	1 262
Verovaikutus		5 248	-288
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi		-21 163	974
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		-20 986	679
LAAJA TULOS YHTEENSÄ		14 823	20 229

josta:
Emoyhtiön omistajille		14 823	20 229


3.3 Konsernin tase

(t€)	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Varat
Käteiset varat	14, 15, 16, 17	1 368 195	1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	14, 15, 16, 18	556 923	684 859
Saamiset luottolaitoksilta	14, 15, 16, 19	9 215	25 064
Saamiset asiakkailta	14, 15, 16, 20	6 695 255	6 086 022
Saamistodistukset	14, 15, 16, 21	139 785	464 228
Johdannaissopimukset	14, 15, 16, 22, 35	24 261	582
Osakkeet ja osuudet	14, 15, 23	20 665	31 575
Osuudet osakkuusyrityksissä	12	5	4
Aineettomat hyödykkeet *	24	70 331	73 351
Aineelliset hyödykkeet *	25	5 268	7 449
Verosaamiset	13	7 398	2 051
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	26	45 979	28 322
Muut varat	27	8 967	5 414
Varat yhteensä		8 952 247	8 500 883

Velat
Velat luottolaitoksille	14, 15, 16, 28	23 156	108
Velat asiakkaille	14, 15, 16, 28	7 983 559	7 611 265
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	14, 15, 16, 29	219 270	169 699
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	14, 15, 16, 30	107 000	112 667
Johdannaissopimukset	14, 15, 16, 22, 35	7	8 383
Varaukset	32	303	649
Verovelat	13	8 984	7 183
Siirtovelat	31	30 250	32 299
Muut velat	32	55 477	49 325
Velat yhteensä		8 428 006	7 991 577

Oma pääoma
Osakepääoma		82 880	82 880
Rahastot		263 148	284 277
Kertyneet voittovarat		178 213	142 148
Emoyhtiön omistajat		524 241	509 306

Oma pääoma yhteensä	33	524 241	509 306

Velat ja oma pääoma yhteensä		8 952 247	8 500 883


* Vertailutietoa on oikaistu tilinpäätöksen 31.12.2021 julkaisemisen jälkeen. ICT-ohjelmistolisenssien ennakkomaksut on siirretty aineellisista hyödykkeistä aineettomiin hyödykkeisiin.


3.4 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma

		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
(t€)	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2021	82 880	283 828	-462	122 397	488 644
Laaja tulos
Tilikauden voitto (-tappio)				19 551	19 551
Muut laajan tuloksen erät:
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta			974		974
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta			-64		-64
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen				-232	-232
Muut laajan tuloksen erät yhteensä			911	-232	679
LAAJA TULOS YHTEENSÄ			911	19 319	20 229
Muut muutokset				432	432
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2021	82 880	283 828	449	142 148	509 306

		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
(t€)	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2022	82 880	283 828	449	142 148	509 306
Laaja tulos
Tilikauden voitto (-tappio)				35 809	35 809
Muut laajan tuloksen erät:
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta			-21 163		-21 163
Voitot ja tappiot rahoitusvaroista, jotka arvostetaan käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta			34		34
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen				143	143
Muut laajan tuloksen erät yhteensä			-21 129	143	-20 986
LAAJA TULOS YHTEENSÄ			-21 129	35 952	14 823
Muut muutokset				112	112
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2022	82 880	283 828	-20 680	178 213	524 241


3.5 Konsernin rahavirtalaskelma

(t€)	Liitetieto	2022	2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)		35 809	19 551
Poistot ja arvonalentumiset		15 301	12 985
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien tuloksista		-1	-2
Luottotappiot		18 703	21 569
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua		4 130	-1 597
Tuloverot		8 884	5 233
Muut oikaisut *		-2	-3 114
Rahoitustuottojen ja -kulujen oikaisut		-7 580	-161
Tuloksen oikaisut yhteensä *		39 435	34 913

Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta *		75 244	54 464

Liiketoiminnan saamisten lisäys/vähennys (-/+)
Saamiset luottolaitoksilta, muut kuin vaadittaessa maksettavat		13 740	5 867
Saamiset asiakkailta		-630 058	-663 719
Sijoitusomaisuus		401 952	71 047
Muut varat		-12 867	-1 319
Liiketoiminnan saamisten lisäys/vähennys		-227 233	-588 124

Liiketoiminnan velkojen lisäys/vähennys (+/-)
Velat luottolaitoksille		23 049	108
Velat asiakkaille		372 294	634 765
Muut velat		6 704	6 953
Liiketoiminnan velkojen lisäys/vähennys		402 047	641 825


Maksetut verot		-7 226	-5 072
Liiketoiminnan rahavirta *		242 831	103 094

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin *		-9 987	-13 253
Liiketoimintakaupoista maksetut kauppahinnat *		-300	-609
Liiketoimintakaupoista saadut kauppahinnat *		0	4 000
Investointien rahavirta *		-10 287	-9 862

Rahoituksen rahavirta
Velkakirjalainojen ja debentuurien liikkeeseenlaskusta saadut maksut	11, 12	49 324	227 199
Velkakirjalainojen ja debentuurien takaisinmaksut	11, 12	-5 667	-4 333
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut		-2 321	-2 826
Rahoituksen rahavirta		41 336	220 040

Rahavarojen muutos		273 880	313 272

Rahavarat, avaava tase		1 096 705	783 408
Rahavarojen muutos		273 880	313 272
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		244	25

Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:
Käteiset varat	8, 9	1 368 195	1 091 962
Vaadittaessa maksettavat		2 633	4 743
Rahavarat yhteensä		1 370 828	1 096 705

Maksetut korot		-17 868	-11 801
Saadut osingot		84	46
Saadut korot		129 881	101 631


* Rahavirtaa 2021 on oikaistu tilinpäätöksen 31.12.2021 julkistamisen jälkeen oikaisemalla liiketoimintakaupoista saadut kauppahinnat liiketoiminnan rahavirrasta investointien rahavirtaan.

3.6 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

3.7 Konsernin liitetieto 1: Konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

S-Pankki-konsernin muodostavat S-Pankki Oyj ja sen tytäryhtiöt. S-Pankki on talletuspankki, joka harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain (8.8.2014/610) mukaista luottolaitostoimintaa. Pankki harjoittaa lain 5:n luvun 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa sekä siihen liittyvää toimintaa ja se tarjoaa sijoituspalvelulain (14.12.2012/747) 1 luvun 15 §:n mukaisia sijoituspalveluja. Pankki hoitaa emoyhtiönä konserniin kuuluvien yhtiöiden keskitetysti hoidettavat tehtävät, kuten konsernihallinnon, ohjauksen ja valvonnan.

S-Pankin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fleminginkatu 34, 00510 Helsinki.

Yleiset laatimisperiaatteet

S-Pankki-konsernin (myöhemmin S-Pankki) konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2022 voimassa olevien EU:n hyväksymien kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.

S-Pankin hallitus hyväksyi tilinpäätöksen kokouksessaan 2.2.2023. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta eriä, jotka arvostetaan käypään arvoon.

Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jollei toisin mainita. Luvut esitetään pääsääntöisesti pyöristettyinä ja ilman desimaaleja, joten yksittäisistä euromääristä lasketut summat voivat poiketa esitetystä loppusummasta.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät S-Pankki Oyj:n lisäksi ne tytäryhtiöt, joihin pankilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhtiössä altistuu yhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhtiötä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöinä tilinpäätökseen 2022 on yhdistelty S-Pankki Rahastoyhtiö Oy, S-Asiakaspalvelu Oy, S-Pankki Kiinteistöt Oy, S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy, FIM Kiinteistö Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund GP Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund III GP Oy, FIM Private Debt Fund I GP Oy, FIM SIB Oy ja S-Pankki Vaikuttavuus I GP Oy.

Tilikauden aikana perustetut tai hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä alkaen, kun konserni on saanut määräysvallan, hankintamenetelmää käyttäen. Luovutetut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siihen asti, kun määräysvalta lakkaa.

Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Luovutettu vastike sisältää mahdolliset luovutetut varat, hankkijaosapuolelle hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneet velat sekä liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset osuudet. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan nämä käsitellään hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan kuluiksi kausilla, joina menot toteutuvat.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön ja määräysvallattomien omistajien välillä esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Vastaavasti laajan tuloksen jakautuminen esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Konserni katsoo, että huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyhtiö S-Crosskey Ab on yhdistelty pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Mikäli konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmenttien määrittelyn lähtökohtana on taloudellinen informaatio, jota toiminnasta vastaava päättäjä säännöllisesti seuraa. S-Pankissa ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin johtoryhmä.

S-Pankki raportoi tuloslaskelmat ja taseet seuraavista liiketoimintasegmenteistä: Pankkiliiketoiminta ja Varallisuudenhoitoliiketoiminta. Liiketoimintasegmentteihin kuulumaton toiminta raportoidaan Muissa toiminnoissa. Segmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen johdolle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Kuvaus toimintasegmenteistä ja segmenttiraportoinnin laatimisperiaatteet on kerrottu tarkemmin segmenttikohtaisten tietojen yhteydessä konsernin liitteessä 3.

Strukturoidut yhteisöt

IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaan sijoittajalla on määräysvalta strukturoiduissa yhteisöissä silloin, kun sillä on sijoituskohdetta koskeva valta, se altistuu muuttuvalle tuotolle olemalla osallisena sijoituskohteessa tai se on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja pystyy käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään.

S-Pankilla (tytäryhtiöidensä kautta) on valta ky-muotoisissa rahastoissa, sillä se toimii näiden rahastojen vastuunalaisena yhtiömiehenä ja käyttää rahastoissa valtaa rahastonhoitajan ominaisuudessa. S-Pankki ei ole sijoittanut (pois lukien vastuunalaisen yhtiömiehen pääomapanos) rahastoihin tai syöttörahastoihin merkittävästi pääomaa ja rahastojen vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta merkittävä osa on muualta kuin S-Pankista.

S-Pankki ei altistu merkittävästi rahastojen toiminnoista saatavalle tuoton vaihtelulle ja näin ollen S-Pankki-konsernilla ei katsota olevan määräysvaltaa.

S-Pankin rahastoja ei ole konsolidoitu konsernin IFRS-tilinpäätökseen 31.12.2022, eikä vertailukaudella 31.12.2021.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Tilinpäätös esitetään euroina. Euro on konsernin ja emoyhtiön toimintavaluutta. Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat kirjataan euromääräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Rahoituserien osalta kurssierot kirjataan Sijoitustoiminnan nettotuotoissa erään Valuuttatoiminnan nettotuotot.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusinstrumenttien alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat ja -velat on hankittu. Luokittelu riippuu kyseisten instrumenttien sopimusehdoista ja rahoitusvarojen osalta niiden hallinnointiin sovellettavasta liiketoimintamallista.

- Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat erät merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, jossa huomioidaan siihen liittyvät transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kyseiset erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

- Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat erät arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon ja niihin lisätään tai niistä vähennetään erän hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot.

- Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon.

Rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, joihin kuuluvat muun muassa johdannaiset.

- Jaksotettuun hankintamenoon luokitellut rahoitusvelat kirjataan sopimusta tehtäessä käypään arvoon (hankintameno siihen liittyvillä kuluilla vähennettynä) ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon.

- Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Tapahtumiin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan niiden syntyessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä merkitään taseeseen, kun yhteisöstä tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli ja rahoitusvelka silloin, kun saadaan vastike. S-Pankissa sovelletaan taseeseen merkitsemisessä selvityspäivän mukaista käytäntöä. Johdannaiset merkitään taseeseen kaupankäyntipäivän mukaan. Rahoitusvarojen selvityspäiväkäytännön mukainen osto tai myynti on merkittävä taseeseen ja kirjattava pois taseesta joko kaupantekopäivän tai selvittämispäivän perusteella.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle niin, että omistukseen liittyvät riskit ja edut on siirretty olennaisilta osin. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on päättynyt.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat jaetaan kolmeen luokkaan. Luokittelu ja arvostaminen perustuvat S-Pankissa määriteltyihin liiketoimintamalleihin.

Liiketoimintamallilla tarkoitetaan sitä, kuinka rahoitusvaroja hallinnoidaan rahavirtojen kerryttämiseksi. Liiketoimintamallia ei arvioida instrumenttikohtaisesti vaan yleisellä tasolla. Eri liiketoimintamalleissa rahavirrat syntyvät sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myynnistä tai näiden molempien yhdistelmänä. S-Pankissa on tunnistettu kaksi eri liiketoimintamallia rahoitusvarojen hallinnoimiseksi:

- Rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi.

- Kerätään sopimukseen perustuvia rahavirtoja ja myydään rahoitusvaroja.

Liiketoimintamallin määrittelyn lisäksi S-Pankin tulee arvioida rahoitusvarojen sopimusehtoja tunnistaakseen läpäisevätkö ne ns. SPPI-testin (Solely Payment of Principal and Interest). Testissä arvioidaan sopimukseen perustuvia rahavirtaominaisuuksia ja niiden tulee olla vain pääoman ja koron takaisinmaksua, jotta sopimus läpäisee testin.

Rahoitusinstrumentit luokitellaan S-Pankissa seuraavasti:

- Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

- Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

- Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvara luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei sitä luokitella jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat kaupankäynnin rahoitusvarat, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset sekä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kirjataan saamistodistukset ja muut kotimaiset ja ulkomaiset arvopaperit ja osuudet, joilla käydään aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu lyhyen ajan kuluessa ansaintatarkoituksessa tai osana likviditeettiposition hallintaa, sekä johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan myös ansaintatarkoituksessa hankitut osake- ja rahasto-osuudet.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutos merkitään tuloslaskelmaan. Tilikauden tuotoksi tai kuluksi merkitään tuloslaskelmaan käypään arvoon merkittävien rahoitusinstrumenttien tilinpäätöshetken ja edellisen tilinpäätöksen kirjanpitoarvojen erotus. Jos käypään arvoon merkittävä rahoitusinstrumentti on hankittu tilikauden aikana, tilikauden tuotoksi tai kuluksi merkitään rahoitusinstrumentin tilinpäätöshetken arvon ja hankintamenon erotus.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjataan sellaiset erät, jotka täyttävät seuraavat ehdot: erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi sekä myymällä rahoitusvaroja, ja sen sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista maksuista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamistodistukset ja muut kotimaiset ja ulkomaiset arvopaperit. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja käyvän arvon rahastoon laskennallisilla veroilla oikaistuna. Kun rahoitusinstrumentti myydään, kirjataan omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos yhdessä kertyneiden korkojen sekä myyntivoiton tai -tappion kanssa tulokseen.

Arvonalentumisen määrittäminen perustuu odotettavissa olevien luottotappioiden malliin, jota kuvataan tarkemmin kappaleessa Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta.

S-Pankki on kirjannut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta muutamia oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Niiden kohdalla on tehty alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamaton valinta kirjata niiden käyvän arvon muutokset tulosvaikutteisuuden sijasta muiden laajan tuloksen erien kautta. Kyseisten oman pääoman ehtoisten instrumenttien myyntivoittoja tai -tappioita ei kirjata tulosvaikutteisesti. Sen sijaan mahdolliset osingot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjataan sellaiset erät, jotka täyttävät seuraavat ehdot: erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja sen sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista maksuista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. S-Pankissa jaksotettuun hankintamenoon kirjataan sellaiset toimivilla rahoitusmarkkinoilla noteeraamattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia. Tämän kaltaisia rahoitusvaroja ovat saamiset luottolaitoksilta, saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä käteiset varat. Käteisiin varoihin voidaan lukea ne talletukset ja sijoitukset keskuspankeissa, joiden maturiteetti hankinta-ajankohdasta on alle 3 kuukautta.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvarat arvostetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään efektiivisen koron menetelmällä laskettavaan jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan tulosvaikutteisesti saamisen juoksuajalle, jos ne on IFRS 9:n mukaisesti määritelty osaksi efektiivisen koron menetelmää.

Arvonalentumisen määrittäminen perustuu odotettavissa olevien luottotappioiden malliin, jota kuvataan tarkemmin kappaleessa Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta.

Rahoitusvelat

S-Pankissa rahoitusvelat luokitellaan IFRS 9:n mukaan seuraavasti:

- Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

- Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Jaksotettu hankintameno

Rahoitusvelat arvostetaan lähtökohtaisesti tilinpäätöshetkenä jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään efektiivisen koron menetelmällä laskettavaan jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan tulosvaikutteisesti velan juoksuajalle, jos ne on IFRS 9:n mukaisesti määritelty osaksi efektiivisen koron menetelmää. Veloille kertynyt korko kirjataan tulosvaikutteisesti erään Korkokulut.

Rahoitusvelat, jotka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon, sisältävät velkoja luottolaitoksille, velkoja asiakkaille, yleiseen liikkeeseen laskettuja velkakirjoja (joukkovelkakirjalainat ja sijoitustodistukset) ja velkoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (debentuurit).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Rahoitusvelka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, ellei sitä ole luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon. Myöhemmät käyvänarvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa erässä Sijoitustoiminnan nettotuotot. Veloille kertynyt korko kirjataan tulosvaikutteisesti erään Korkokulut.

Tämä ryhmä sisältää konsernissa kaikki johdannaissopimukset.

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaiset

Johdannaissopimukset luokitellaan suojaaviin ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja ne sisältävät S-Pankissa korkojohdannaisia, valuuttajohdannaisia sekä optiollisia johdannaisia. Johdannaissopimuksia tehdään pääasiassa suojaamistarkoituksessa ja ne arvostetaan aina käypään arvoon.

S-Pankin periaatteiden mukaan johdannaisten positiiviset arvonmuutokset esitetään johdannaisvaroina ja negatiiviset arvonmuutokset johdannaisvelkoina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelman erään Sijoitustoiminnan nettotuotot. Suojauslaskennassa olevien johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotoissa erään Suojauslaskennan nettotulos.

Kytketyt johdannaiset

Kytketty johdannainen on osa hybridi-instrumenttia, joka sisältää myös johdannaisvaroihin kuulumattoman pääsopimuksen. Tästä johtuen osa yhdistetyn instrumentin rahavirroista vaihtelee samankaltaisesti kuin itsenäisen johdannaisen rahavirrat.

S-Pankilla ei ole raportointikausilla ollut kytkettyjä johdannaisia.

Suojauslaskenta

Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Johdannaissopimuksia tehdään pääasiassa suojaustarkoituksessa. S-Pankki soveltaa käyvän arvon suojauslaskentamallia sellaisiin edellä mainittuihin johdannaissopimuksiin, jotka täyttävät dokumentoidut suojauslaskentaa koskevat tehokkuus- ja muut edellytykset. Näissä tapauksissa nykyarvojen kautta avoinna olevaa korkoriskiä on suojattu koronvaihtosopimuksilla sekä korkotermiinisopimuksilla. Nämä sopimukset on edelleen suojauslaskennassa määritelty suojaaviksi eriksi. Suojauslaskenta S-Pankissa noudattaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardia IFRS 9 -standardin mukaisesti.

Ennen suojauslaskennan soveltamista S-Pankissa arvioidaan suojattavan kohteen sekä suojausinstrumentin taloudellista suhdetta laadullisin menetelmin. Tässä tarkastelussa edellytetään, että suojattavan kohteen sekä suojausinstrumentin käyvät arvot reagoivat samalla tavalla muutoksiin tietyssä riskissä. Korkoriskin suojauksessa arvioidaan esimerkiksi, että kiinteäkorkoisen saamistodistuksen sekä suojaavan korovaihtosopimuksen käyvät arvot reagoivat samassa suhteessa muutoksiin markkinakoroissa. Laadullista arviota täydennetään tehokkuusanalyysillä.

Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla tehokas. Tehokkuuden arvioinnissa käytetään regressioanalyysia. Analyysin toteuman tulee olla 80–125 prosenttia sekä regression selitysasteen (R squared) tulee olla suurempi kuin 0,96. Tehokkuutta mitataan sekä prospektiivisesti sekä retrospektiivisesti kuukausittain. Jos suojaussuhde ei täytä tehokkuusvaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan ja johdannainen kirjataan tuloserään Sijoitustoiminnan nettotuotot edellisestä tehokkuustestauksesta lähtien. Yleisin tehottomuuden ja suojauslaskennasta hylkääntymisen syy on ollut ero suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin maturiteeteissa.

Käyvän arvon suojausta sovelletaan S-Pankissa johdannaisiin, jotka on tehty korkoriskiin liittyvien varojen käyvän arvon muutosten suojaukseen. S-Pankissa suojauksen kohteena oleva käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee lähinnä kiinteäkorkoisia arvopapereita, joista aiheutuu korkoriskiä. Korkoriskiä kuvataan konsernin liitteessä 2.

Suojattavien erien suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotoissa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauslaskentaan kuuluvien suojaavien erien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauksen ollessa tehokas käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, ja nettotulos on lähellä nollaa.

Käyvän arvon suojaus lakkaa seuraavissa tapauksissa: suojausinstrumentti erääntyy, myydään, puretaan tai lunastetaan, suojaussuhde ei täytä enää suojauslaskennan dokumentoituja ehtoja tai suojaussuhde katkeaa.

Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon

Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella tai käyttäen markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita.

Arvostusmenetelminä käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattujen rahavirtojen menetelmää sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten niiden käypä arvo on määritelty:

- Tason 1 käyvät arvot määritetään käyttämällä toimivilla markkinoilla täysin samanlaisista rahoitusvaroista ja -veloista noteerattuja oikaisemattomia hintoja.

- Tason 2 käyvät arvot määritetään yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinahintoihin.

- Tason 3 markkinahinnat perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin.

Tason 2 ja 3 eristä kerrotaan tarkemmin konsernin liitteessä 15.

Rahoitusinstrumenttien arvonalentuminen

IFRS 9:n mukainen arvonalentumismalli perustuu odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL = Expected Credit Loss) laskentaan, jossa odotettu luottotappio lasketaan jo sopimuksen kirjaamishetkellä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista tase-eristä sekä taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja takaussopimuksista. Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta kuvastaa vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka määritetään arvioimalla mahdollisten tulemien vaihtelualue. Laskenta kuvastaa myös rahan aika-arvoa sekä järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on raportointipäivänä saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja ja joka koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

Rahoitusinstrumenttien ryhmittely arvonalentumislaskennassa

Luottoriskin mittaamisessa käytetään kolmevaiheista arvonalentumismallia, jossa rahoitusinstrumentti ryhmitellään vaiheisiin luottosopimuksen riskitason perusteella. Jotta voitaisiin arvioida, onko luottosopimuksen riskitaso kohonnut kirjaamishetkeensä nähden ja rahoitusinstrumentin ryhmittelemiseksi, käytetään maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä (PD = Probability of Default) kuvaavaa riskimallia. Kyseinen riskimalli tuottaa 12 kuukauden maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä kuvaavaan PD-riskiestimaatin, jossa tapahtuvien muutosten katsotaan antavan luotettavan kuvan sopimuksen koko elinkaaren aikaisen luottoriskin muutoksesta. Mainittujen määrällisten kriteerien lisäksi (PD-estimaatin muutos kirjaamishetken ja raportointihetken välillä) rahoitusinstrumenttien ryhmittelyyn vaikuttavat muun muassa luoton maksusuoritusten täsmällisyyteen liittyvät seikat. Riskimallien tuottamia estimaatteja, maksusuoritusten viiveisiin liittyviä sekä muiden kriteereiden vaikutuksia rahoitusinstrumenttien ryhmittelyyn seurataan jatkuvasti.

Vaihe 1 – luottoriskissä ei merkittävää muutosta

Vaiheeseen 1 ryhmitellään saaminen, jonka luottoriski ei ole merkittävästi kohonnut luoton myöntöhetkestä ja joka ei ole arvoltaan alentunut. Odotettavissa oleva luottotappio lasketaan sopimuksille 12 kuukauden ajalta ja efektiivinen korko lasketaan bruttokirjanpitoarvolle. Vaiheeseen 1 siis ryhmitellään sopimukset, mikäli:

- saaminen on erääntyneenä enintään 30 päivää, ja

- muut luottoriskin merkittävän kasvun kriteerit ei täyty, eikä sopimus ole luottoriskin johdosta arvoltaan alentunut.

Vaihe 2 – luottoriskin merkittävä lisääntyminen

Vaiheeseen 2 ryhmitellään saaminen, jonka luottoriski on lisääntynyt merkittävästi luoton myöntöhetkestä, mutta saatava ei ole luottoriskin johdosta vielä arvoltaan alentunut. Sopimuksille lasketaan odotettavissa oleva luottotappio jäljellä olevalle voimassaoloajalle ja efektiivinen korko lasketaan bruttokirjanpitoarvolle. Luottoriskin merkittävän lisääntymisen kriteerit ja PD:n raja-arvot perustuvat S-Pankin aineistosta tehtyihin analyyseihin ja asiantuntija-arvioihin.

Luottoriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, mikäli maksukyvyttömyyden todennäköisyys on olennaisesti kohonnut sopimuksen kirjaamishetkestä eli:

- pääomasta suoritettava lyhennys tai korko on ollut erääntyneenä yli 30 päivää,

- PD-estimaatti on noussut merkittävästi (merkittävän nousun raja välillä 0,9 % - 5,1 %-yksikköä), tai

- sopimukselle on tehty lainanhoitojousto (lainanhoitojoustot kuvataan kappaleessa rahoitusvarojen sopimusmuutokset), joka luokitellaan ns. terveeksi lainanhoitojoustoksi.

Edellä mainittujen kriteerien lisäksi luottoriskin merkittävälle lisääntymiselle on määritetty tietyt takarajat. Niiden puitteissa luottoriskin katsotaan kasvaneen merkittävästi, jos PD-estimaatti on yli 20 %, tai jos PD-estimaatti on samaan aikaan yli 5 % ja yli kolminkertaistunut suhteessa luoton myöntöhetkeen. PD-estimaateissa huomioidaan makromallilla arvioitu tulevaisuuteen suuntautuva informaatio. Mikäli sopimuskohtaista luoton myöntöhetken PD-estimaattia ei ole saatavilla, kirjaamishetken PD-estimaatti arvioidaan ryhmäkohtaisesti. Jos mikään edellä olevista vaiheen 2 kriteereistä ei enää täyty, käsitellään sopimusta vaiheen 1 mukaisesti. Tämän jälkeen sopimukselle noudatetaan vaiheeseen 2 siirtymisen kriteerejä yhteneväisesti muiden vaiheessa 1 olevien sopimusten kanssa.

Vaihe 3 – luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet saamiset

Vaiheeseen 3 ryhmitellään maksukyvyttömät saamiset, jolloin saaminen on luottoriskin johdosta arvoltaan alentunut. Sopimuksille lasketaan odotettavissa oleva luottotappio jäljellä olevalle voimassaoloajalle ja efektiivinen korko lasketaan nettokirjanpitoarvolle. Sopimus katsotaan maksukyvyttömäksi, kun:

- Pääomasta suoritettava olennainen lyhennys tai korko on ollut erääntyneenä yli 90 päivää.

- Sopimuksella on järjestämätön lainanhoitojousto (katso kappale Rahoitusvarojen sopimusmuutokset).

- Sopimuksen mukaista suoritusta ei todennäköisesti tulla saamaan ennen kuin saatava muuttuu maksukyvyttömäksi (unlikely to pay -erät). Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi konkurssi, yrityssaneeraus, velkajärjestely tai muut viitteet luoton epävarmasta takaisinmaksusta asiantuntija-arvioon perustuen.

Jos vastuun osa on luokiteltu taseessa maksukyvyttömäksi, vastuun jäljellä oleva nostamaton eli taseen ulkopuolinen osuus luokitellaan myös maksukyvyttömäksi. Maksukyvyttömyys laajenee velallisen kaikkiin vastuisiin, jos yli 20 prosenttia velallisen tasevastuista luokitellaan maksukyvyttömäksi. Jos mikään edellä olevista kriteereistä ei enää täyty, niin vaiheeseen 3 luokiteltu saatava on vähintään kolme kuukautta koeajalla ennen palautumista vaiheen 1 mukaiseen käsittelyyn. Koeaikaa jatketaan, kunnes ehto yhtäjaksoisesta kolmen kuukauden jaksosta ilman yli 30 päivän maksuviivettä toteutuu. Tämän jälkeen sopimukselle noudatetaan vaiheeseen 2 siirtymisen kriteerejä yhteneväisesti muiden vaiheessa 1 olevien sopimusten kanssa.

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin (POCI = Purchased or Originated Credit-Impaired) sovelletaan luottoriskillä oikaistua efektiivistä korkoa, rahoitusvaroihin kuuluvan erän jaksotettuun hankintamenoon alkuperäisestä kirjaamisesta lähtien. S-Pankilla ei ole kyseisiä rahoitusvaroja.

Rahoitusvarojen sopimusmuutokset

Luottosopimuksiin tehdään muutoksia joko niin sanotusti kaupallisin perustein tai mikäli asiakkaalla on maksuvaikeuksia. Kaupallisin perustein sopimusmuutoksia voidaan tehdä asiakkaan toiveen mukaisesti esimerkiksi silloin, kun sopimusmuutokseen ei liity merkittävää riskiä ja asiakkuuden pitäminen S-Pankissa on toivottavaa. Kaupallisin perustein sopimusmuutosta tehtäessä, asiakkaan luottoriski ei saa olla merkittävästi kohonnut (vaihe 2) ja asiakkaalla ei saa olla maksuvaikeuksia. Tällöin asiakkaan sopimus on ryhmitelty arvonalentumislaskennassa jo lähtökohtaisesti vaiheeseen 1 ja tehtävä sopimusmuutos ei muuta tilannetta.

Mikäli luottosopimukseen tehdään sopimusmuutos asiakkaan maksuvaikeuksista johtuen, on kyseessä lainanhoitojousto. Lainanhoitojoustoilla pyritään auttamaan asiakasta selviytymään väliaikaisista maksuvaikeuksista. Lainanhoitojoustoja myönnetään, jotta lievissä taloudellisissa vaikeuksissa olevista asiakkaista ei tulisi ongelma-asiakkaita tai jotta ongelma-asiakkailla olisi mahdollisuus korjata tilanteensa. Tavoitteena lainanhoitojoustojen myöntämisessä on aina kestävä takaisinmaksu.

Lainanhoitojousto luokitellaan terveeksi lainanhoitojoustoksi, mikäli maksukyvyttömyyden kriteerit eivät täyty. Tällöin sopimus ryhmitellään vaiheeseen 2 arvonalentumislaskennassa vähintään kahden vuoden koeajaksi.

Terve lainanhoitojousto muuttuu järjestämättömäksi, mikäli joku maksukyvyttömyyden aiheuttava tekijä toteutuu. Lisäksi toinen lainanhoitojousto tai yli 30 päivän maksuviive koeajan aikana muuttavat lainanhoitojouston järjestämättömäksi. Järjestämätön lainanhoitojousto on vähintään 12 kuukautta koeajalla ja ryhmitellään arvonalentumislaskennassa vaiheeseen 3. Sopimus siirtyy terveen lainanhoitojouston koeajalle vähintään kahdeksi vuodeksi, kun järjestämättömän lainanhoitojouston koeaika päättyy.

Lopullisten luottotappioiden kirjaaminen

Saatava tai sen osa kirjataan luottotappioksi, kun on todennäköistä, ettei sitä vastaavaa määrää tulla enää saamaan. S-Pankin määrittelyihin perustuen luottotappiokirjaukset tehdään tuotteesta riippuen seuraavasti:

- Vakuudettomien luottojen luottotappiot kirjataan tyypillisesti 4-7 kuukautta saatavan erääntymisen jälkeen.

- Vakuudellisten saatavien luottotappiot kirjataan aikaisintaan siinä vaiheessa, kun vakuudet on realisoitu ja kohdistettu saatavaan. Tällöinkään loppusaatavaa ei välttämättä kirjata luottotappioksi, jos sen osalta on tehty maksusuunnitelma.

Yksittäisen luoton luottotappion kirjaamisen jälkeen kyseessä oleva luotto ei enää ole mukana odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa, eikä siitä siten enää tehdä arvonalentumiskirjausta. Vaikka saatava hyväksytään ja kirjataan luottotappioksi, perintä jatkuu kuitenkin edelleen jälkiperintänä. Saatavan perintää jatketaan, kunnes on olemassa perusteet perinnän lopettamiseksi. Mikäli luottotappioksi kirjatusta saatavasta tulee suoritus, kirjataan se tuloslaskelmaan palautuneeksi luottotappioksi. Raportointikauden arvonalentumiset esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.


Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta
S-Pankki käyttää luottoriskin mittaamisessa ja rahoitusinstrumenttien arvonalentumisten laskennassa maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä (PD = Probability of Default), tappio-osuutta (LGD = Loss Given Default) ja luottovasta-arvokerrointa (CCF = Credit Conversion Factor) kuvaavia luottoriskimalleja. CCF:n avulla voidaan määritellä vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (EAD = Exposure at Default). Edellä esitettyjä malleja hyödyntäen, odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä lasketaan kaavalla PD x LGD x EAD.
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan joko 12 kuukauden ajalta tai koko sopimuksen voimassaoloajalta, riippuen siitä, mikä on luoton nykyinen riskitaso. PD, LGD ja EAD lasketaan jokaiselle tulevalle kuukaudelle ja jokaiselle erilliselle sopimukselle. Nämä kolme komponenttia kerrotaan keskenään. Saatu tulo jokaiselta tulevalta kuukaudelta diskontataan raportointihetkeen ja lasketaan yhteen. Diskonttokorkona ECL-laskennassa on käytetty alkuperäisen sopimuksen korkoa.


S-Pankin käyttämät luottoriskimallit odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan
Asiakasryhmä	Luottoriskimalli	Käyttö	Mallinnusmenetelmä
Henkilöasiakkaat	PD-malli: todennäköisyys ajautua maksukyvyttömäksi seuraavien 12 kuukauden aikana	Luoton alkuhetken ja nykyhetken riskin määrittäminen, rahoitusinstrumenttien ryhmittely arvonalentumislaskennassa	S-Pankin sisäinen malli, S-Pankin luottokannasta johdetut parametrit
	LGD-malli: S-Pankin lopulliset luottotappiot perintätoimien jälkeen.	ECL-laskennan parametrina	S-Pankin sisäinen malli, S-Pankin luottokannasta johdetut parametrit
	CCF/EAD-malli: luoton määrä maksukyvyttömyyshetkellä	ECL-laskennan parametrina	S-Pankin sisäinen malli, S-Pankin luottokannasta johdetut parametrit
Yritysasiakkaat	PD-malli: todennäköisyys ajautua maksukyvyttömäksi seuraavien 12 kuukauden aikana	Luoton alkuhetken ja nykyhetken riskin määrittäminen, rahoitusinstrumenttien ryhmittely arvonalentumislaskennassa	S-Pankin sisäinen malli, markkinatietokannasta ja S-Pankin luottokannasta johdetut parametrit
	LGD-malli: S-Pankin lopulliset luottotappiot perintätoimien jälkeen.	ECL-laskennan parametrina	Markkinatietokannasta johdetut parametrit
	CCF/EAD-malli: luoton määrä maksukyvyttömyyshetkellä	ECL-laskennan parametrina	S-Pankin luottokannasta johdetut parametrit
Sijoitustoiminta	PD ja LGD	ECL-laskennan parametrina	Markkinatietokannasta johdetut parametrit



Luottoriskiluokittelu ja maksukyvyttömyyden todennäköisyys
S-Pankissa käytetään tuotteesta ja asiakasryhmästä riippuen erilaisia maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä ennustavia luottoriskimalleja. Asiakkaan maksukyvyttömyyden ennustamisessa käytetään joko sopimuksen hakemusvaiheen luokittelua tai sen luottohistorian mukaista luokittelua. Hakemusvaiheen luokittelu perustuu asiakkaan hakemuksella kerättäviin hakija- ja luottokohtaisiin tietoihin (esimerkiksi tulo- ja vakuustiedot henkilöasiakkailta sekä liikevaihto ja toimiala yritysasiakkailta). Luottohakemuksella saatuja tietoja täydennetään ulkopuolisilla tiedoilla, kuten Suomen Asiakastiedosta saatavilla maksuhäiriötiedoilla. Sopimuksen luottohistorian mukainen luokittelu tehdään sellaisille henkilöasiakkaille, joilla on ollut voimassa luottosopimus S-Pankin kanssa vähintään kuusi kuukautta. Asiakkaan maksukyvyttömyyden ennustamisessa asiakastietoja täydennetään siis maksukäyttäytymiseen ja muihin asiointihistoriatietoihin perustuen sekä tarvittaessa myös S-Pankin omalla asiantuntija-arviolla ennen lopullisen PD-estimaatin laskemista vastuulle.
PD-estimaattien perusteella luotoille muodostetaan luottoluokat, joiden 7-portainen jakauma on kuvattu oheisessa taulukossa. Luottoluokassa 1 maksukyvyttömyyden todennäköisyys on pienin ja luokassa 7 suurin. Luottoluokat on kalibroitu siten, että riski kasvaa eksponentiaalisesti korkeamman riskin luokkiin siirryttäessä. Esimerkiksi maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD-estimaatin) ero luottoluokkien 1 ja 2 välillä on pienempi kuin luottoluokkien 5 ja 6 välillä. Luottoluokittelun ja luottoriskimallien toimivuutta seurataan ja valvotaan säännöllisesti. Riskimallit validoidaan ja tarvittaessa kalibroidaan vuosittain, jotta niiden ennustavuus vastaa todellisia havaintoja maksukyvyttömistä luotoista.

Luottoriskiluokkien PD-estimaatit
Luottoluokka	PD minimi (%)	PD maksimi (%)
1		alle 0,15
2	0,15	alle 0,25
3	0,25	alle 0,50
4	0,50	alle 0,75
5	0,75	alle 2,50
6	2,50	alle 10,00
7	10,00
Maksukyvytön	Maksukyvyttömyyden kriteerit täyttyvät

Keskiarvoparametrien käyttö

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa PD-estimaatit lasketaan pääsääntöisesti sopimus- tai asiakaskohtaisesti. Tilanteissa, joissa sopimuksen PD-estimaattia ei ole saatavilla, arvonalentumisen laskennassa käytetään samantyyppisen asiakas- ja tuoteryhmän keskiarvoistettua PD-estimaattia.

Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa

Luottoriskin merkittävän kasvun arviointi ja odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomiointia. S-Pankki on analysoinut historiallisia aineistoja ja tunnistanut nettovarallisuuden ja nimellispalkkojen muutokset keskeisiksi luottoriskiin vaikuttaviksi makrotaloudellisiksi tekijöiksi. Näihin tekijöihin on mallinnettu kolme eteenpäin katsovaa 30-vuotista ennusteskenaariota: optimistinen, neutraali ja pessimistinen. Skenaarioiden vaikutus huomioidaan riskiestimaateissa ja raportointihetkellä riskiestimaatteihin sisältyvien skenaarioiden painoarvot olivat vastaavasti 30 %, 40 % ja 30 %. Arvio skenaarioiden vaikutuksesta perustuu tilastolliseen mallinnukseen vähittäisasiakkaiden järjestämättömien luottojen määrän kehityksestä Suomessa. Malleihin perustuvia arvioita täydennetään johdon arviolla, jota on kuvattu lisää kappaleessa johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät.

Tuloslaskelman tuotot ja kulut

Korkotuotot ja -kulut

Korot rahoitusvaroista ja -veloista sekä korkojohdannaisista jaksotetaan IFRS 9 -standardin mukaisesti korkotuotoiksi ja -kuluiksi niille tilikausille, joille ne ajan kulumisen perusteella kohdistuvat. Palkkiot, jotka muodostavat olennaisen osan lainojen, saamisten tai talletusten efektiivisestä korosta, kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin.

Palkkiotuotot

Palkkiotuotot syntyvät asiakkaille tarjotuista palveluista, kuten rahastoliiketoimintaan ja maksuliikenteeseen liittyvistä palveluista sekä luotonannosta.

Kaikki IFRS 15:n mukaiset palkkiotuotot on kirjattu sen mukaisesti, milloin määräysvalta suoritevelvoitteisiin on siirtynyt asiakkaalle. Konsernin asiakkailta saamat tuotot kirjataan siihen määrään, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia palveluita vastaan. Palkkiot tuloutetaan palvelun luonteen mukaisesti joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana.

Palkkiokulut

Palkkiokulut syntyvät asiakkaille tarjottujen palveluiden tuottamisesta ulkopuolisille maksetuista palkkiokuluista sekä muista palkkiokuluista.

Sijoitustoiminnan nettotuotot

Sijoitustoiminnan nettotuotot muodostuvat sijoitusinstrumenttien myyntivoitoista ja -tappioista sekä arvostusmuutoksista. Erä sisältää myös suojauslaskennan nettotuloksen.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan muut kuin edellisiin eriin kuuluvat tuotot.

Liikevoitto

Konserni on määritellyt liikevoiton käsitteen tilinpäätöksessään seuraavasti:

Liikevoitto (Tulos ennen veroja) = Tuotot yhteensä – Kulut yhteensä +/- Saamisten arvonalentumiset +/- Osuus osakkuusyritysten tuloksista

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvä liikearvo edustaa määrää, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo testataan mahdollisten arvonalentumisten varalta vuosittain ja aina kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo arvostetaan konsernitilinpäätöksessä alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa sisäisesti aikaansaaduista tietojärjestelmistä, niihin liittyvästä kehitystyöstä, sekä lisenssi- ja liittymismaksuista. Aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että aineeton hyödyke tuottaa taloudellista hyötyä. Tietojärjestelmiin on aktivoitu myös kustannukset, jotka ovat syntyneet lisensseihin tehdyistä muutostöistä sekä IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin edellytysten mukaisesti IT-projekteihin liittyvän oman työn osuudesta. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Tietojärjestelmät ja lisenssimaksut: 3–5 vuotta

Konserni arvioi poistoajat ja poistomenetelmät vähintään jokaisen tilikauden päättyessä. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Omaisuuserän poistamaton hankintameno poistetaan loppuun kerralla, mikäli katsotaan että aineeton omaisuuserä ei enää tuota hyötyä konsernille. Mikäli hyödyn katsotaan merkittävästi alentuneen verrattuna poistamattoman hankintamenon määrään, kirjataan arvonalentuminen.

Maksetut ennakot

Konserni noudattaa pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet) IFRIC:n huhtikuussa 2021 antaman agendapäätöksen periaatteita. Käyttöönottomenot aktivoidaan taseeseen ja jaksotetaan pidemmälle ajanjaksolle silloin, kun käyttöönottopalvelu ei ole erotettavissa palvelusta, joka antaa pääsyn ohjelmaan. Syntyneet ennakkomaksut poistetaan SaaS-sopimuksen voimassaoloaikana, kuitenkin enintään 5 vuodessa.

Käyttöönottoon liittyvät menot, jotka ovat erotettavissa palvelusta kirjataan kuluksi silloin, kun kulun katsotaan syntyneen.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti, kun taas kehittämismenot kirjataan aktivointikriteerien täyttyessä taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin. Kehittämismenot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määritettävissä, hyödykkeen valmiiksi saaminen on teknisesti toteutettavissa ja konserni pystyy käyttämään hyödykettä tai myymään sen sekä osoittamaan, että hyödyke tulee tuottamaan todennäköistä vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmin taseeseen.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää ne menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen aineellisen hyödykkeen hankinnasta. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin perustuen.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:

Koneet ja kalusto: 3 vuotta

Vuokrahuoneiston perusparannukset: vuokrasopimuksen voimassaoloaika, enintään 5 vuotta

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden päättymispäivänä. Jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi.

Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot tai -tappiot lasketaan myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena ja kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Käyttöoikeusomaisuuserät

IFRS 16:n mukaan sopimus on vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajaksi vastiketta vastaan. S-Pankki arvioi sopimuksen syntymisajankohtana ja sopimuksen ehtojen muuttuessa, sisältyykö sopimukseen vuokrasopimus. Määräysvaltaa arvioidaan seuraavilla perusteilla: sopimuksella on identifioitu itsenäinen omaisuuserä, jonka käytöstä aiheutuva taloudellinen hyöty saadaan olennaisilta osin sekä voidaan ohjata omaisuuserän käyttötarkoitusta. Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka on vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvo. Vuokrat koostuvat kiinteistä maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat indekseistä. Vuokrasopimusvelan määrä arvioidaan uudelleen, mikäli tulevat vuokramaksut muuttuvat perustuen indeksi- tai hinnanmuutokseen tai esimerkiksi vuokrakauden pidennyksen johdosta. Mikäli vuokrasopimusvelan määrää oikaistaan uudelleenarvioinnin yhteydessä, tehdään vastaavan suuruinen oikaisu myös käyttöoikeusomaisuuserään.

Vuokra-aika alkaa vuokrasopimuksessa määriteltynä aloitusajankohtana. Vuokrasopimuksen päättymisajankohta on sopimuksen mukainen päättymisajankohta. Mikäli vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, päättymisajankohta arvioidaan vuokrasopimuskohtaisesti.

IFRS 16 -standardi sisältää kaksi kirjaamista ja arvostamista koskevaa helpotusta. S-Pankki on valinnut, ettei enintään 12 kuukauden vuokrasopimuksia, eikä arvoltaan korkeintaan noin 5 000 euron suuruisia omaisuuseriä kirjata taseeseen. Nämä lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä arvoltaan vähäiset omaisuuserät kirjataan kuluksi vuokra-aikana.

Taseeseen käyttöoikeusomaisuudeksi ja vuokrasopimusvelaksi merkityistä eristä kirjataan tuloslaskelmaan poistot ja korkokulut.

Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan sopimuskauden aikana.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvot kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernissa liikearvo kohdistuu Varallisuudenhoitoliiketoiminta-segmenttiin.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on joko käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut, vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi poistoilla vähennettynä, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, pääasiassa IT-projektit, arvioidaan vuosittain budjetointiprosessin yhteydessä. Arvioinnin perusteella kirjataan mahdolliset arvonalentumiset.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden verotettavan tulon perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisissa verosaamisissa ja -veloissa tapahtuneet muutokset. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan. Verot lasketaan tilinpäätöshetkellä voimassa olevilla verokannoilla ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla.

Laskennalliset verot kirjataan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Konsernin merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät odotettavissa olevista luottotappioista (ECL) sekä erillisyhtiöiden kirjanpitolain mukaisista luottotappiovarauksista sekä poistoeroista.

Konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen verotuksessa vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan konserni voi hyödyntää väliaikaisen eron. Laskennallisen verosaamisen määrä ja todennäköisyys, että laskennalliset verot voidaan hyödyntää, arvioidaan uudelleen kunkin raportointikauden päättyessä.

Työsuhde-etuudet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kuten palkat, palkkiot ja tulospalkkiot niihin liittyvine sivukuluineen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle mille ne kuuluvat.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet maksetaan saajilleen työsuhteen päättymisen jälkeen. S-Pankissa nämä etuudet koostuvat eläkkeistä. Konsernin eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.

Merkittävin osa S-Pankin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyitä, joissa S-Pankki maksaa kiinteitä maksuja vakuutusyhtiölle. S-Pankin merkittävin maksupohjainen järjestely on TyEL. Konsernilla ei ole oikeudellisia tai tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos maksujen saajataholla ei ole riittävästi varoja kaikkien eläke-etuuksien maksamiseen. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritetut maksut kirjataan tulosvaikutteisesti niille kausille, joita ne koskevat. Ennakkoon suoritetut maksut kirjataan omaisuuseriksi siltä osin, kuin ne johtavat vastaisten maksujen vähenemiseen tai rahana saatavaan palautukseen.

S-Pankin etuuspohjainen eläkejärjestely on vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely. Etupohjaisissa eläkejärjestelyissä velvoitteen määrä on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn menot kirjataan vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella tulosvaikutteisesti kuluiksi. Kauden työsuoritukseen perustuva meno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan korko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät (muun muassa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka (tai -omaisuuserä), joka muodostuu eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennettynä raportointikauden päättymispäivänä käypään arvoon arvostetuilla eläkejärjestelyyn kuuluvilla varoilla.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia ovat kaikki muut työsuhde-etuudet kuin lyhytaikaiset, työsuhteen päättymisen jälkeiset sekä työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet eivät perustu työsuoritukseen, vaan työsuhteen päättymiseen. Nämä etuudet koostuvat irtisanomiskorvauksista. Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet aiheutuvat joko konsernin päätöksestä päättää työsuhde, tai työntekijän päätöksestä hyväksyä konsernin tarjoamat etuudet vastikkeeksi työsuhteen päättämisestä. Kyseiset etuudet kirjataan aikaisempana seuraavista ajankohdista: kun S-Pankki ei enää voi peräytyä kyseisiä etuuksia koskevasta tarjouksestaan tai kun konserni kirjaa menon uudelleenjärjestelystä, jonka yhteydessä suoritetaan työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia.

Varaukset

Konserni kirjaa varauksen, kun sillä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan nykyarvoon.

Ehdolliset velat ja ehdolliset varat

Ehdollinen velka syntyy, kun konsernilla on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta tulevan tapahtuman myötä, joka ei ole konsernin määräysvallassa. Mikäli konsernilla on olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena, mutta maksuvelvoitteen toteutuminen ei ole todennäköistä, tai konserni ei pysty arvioimaan olemassa olevan velvoitteen määrää riittävän luotettavasti.

Ehdolliset varat syntyvät, kun konsernin hyväksi koituva taloudellinen hyöty on todennäköistä, mutta ei käytännössä varmaa ja taloudellinen hyöty riippuu tapahtumasta, joka ei ole konsernin määräysvallassa.

Ehdolliset varat ja velat esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietoina.

Oma pääoma

S-Pankin oma pääoma muodostuu eristä: Osakepääoma, Käyvän arvon rahasto, Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ja Kertyneet voittovarat.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS 9 -standardin mukaisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta perustuu sisäisiin malleihin, joihin sisältyy olettamia luottoriskin muutoksesta. Malleihin perustuvaa arviota täydennetään johdon harkintaan perustuvalla arviolla, jonka avulla pyritään huomioimaan malleissa käytettäviin parametreihin ja niiden taustaoletuksiin liittyvä epävarmuus sekä malliriski. Johdon harkintaa on käytetty myös luottoriskin merkittävän lisääntymisen arviointiin liittyvien takarajojen määrittämisessä.

Uudet standardit ja tulkinnat

Sovellettavat uudet ja muutetut standardit 31.12.2022

- Tappiolliset sopimukset – sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot – Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista.

Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2018–2020 (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Vuosittaiset parannukset –menettelyn (Annual Improvements) kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:

- IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – Tytäryritys ensilaatijana: Muutos yksinkertaistaa IFRS 1:n soveltamista tytäryrityksessä, josta tulee ensilaatija myöhemmin kuin emoyrityksestä. Tytäryritys voi päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan määrään kuin konsernitilinpäätöksessä.

- IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – Palkkiot rahoitusvelkojen taseesta pois kirjaamista koskevassa ”10 prosentin” testissä: Muutoksella selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 %:n testiä palkkioiden osalta siten, että määritettäessä maksettuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot.

- IFRS 16 Vuokrasopimukset – Vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet, esimerkki 13: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi kyseiset maksut eivät ole kannustimia.

- Aiottua käyttöä edeltävät tulot — Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti.

- Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus – Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutoksilla päivitetään IFRS 3:ssa oleva viittaus käsitteelliseen viitekehykseen sekä tehdään standardiin muita viittauksen päivityksestä aiheutuneita muutoksia.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit

- IFRS 17 Vakuutussopimukset, mukaan lukien Comparative Information – Muutokset IFRS 17:ään Vakuutussopimukset: IFRS 17 ja IFRS 9 alkuperäinen soveltaminen (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aiempi käyttöönotto sallittua yhteisöille, jotka soveltavat myös IFRS 9 Rahoitusinstrumentit - ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardeja)

Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin.

Muutoksilla vähennetään vertailutietojen ristiriitoja, jotka aiheutuvat IFRS 9:n ja IFRS 17:n erilaisista siirtymävaatimuksista. Muutokset mahdollistavat myös rahoitusvaroista annettavan vertailutiedon esittämisen tavalla, joka on yhdenmukaisempi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin vaatimusten kanssa.

- Disclosure of Accounting Policies – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin.

- Definition of Accounting Estimates – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät, kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperiaatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja keskittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selventämiseen

- Deferred Tax related to Assets and Liabilities arising from a Single Transaction – Muutokset IAS 12:een Tuloverot (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin tapahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.

- Lease Liability in a Sale and Leaseback – Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset * (Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat vuodesta 2019 alkaen.

- Classification of Liabilities as Current or Non-current – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen *: Classification of Liabilities as Current or Non-current, Classification of Liabilities as Current or Non-current - Deferral of Effective Date ja Non-current Liabilities with Covenants (Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemiseksi lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täytyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät, että tällaisista kovenanteista kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

- Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin * (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)

Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän.

Vaikutukset

Edellä mainituilla tulevilla muutoksilla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia tulevien tilikausien tilinpäätöksiin.

3.8 Konsernin liitetieto 2: Konsernin riskit ja niiden hallinta

S-Pankki-konserni harjoittaa pankki- ja varallisuudenhoitotoimintaa. Toimintansa luonteen vuoksi riskeillä ja niiden hallinnalla on tärkeä merkitys liiketoiminnan johtamisen ja toimintaympäristön muutosten hallinnan näkökulmasta. Riskienhallinnan tärkeimpänä tavoitteena on ylläpitää kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden taso hallituksen määrittämien raja-arvojen yläpuolella, hallita maineriskiä ja turvata toiminnan häiriötön jatkuvuus sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

S-Pankin omien varojen määrän ja laadun on oltava jatkuvasti riittävä kattamaan toimintaan kohdistuvat riskit. Vakavaraisuussääntelyn mukaisten pääomavaateiden näkökulmasta S-Pankin merkittävimmät riskilajit ovat luottoriski ja operatiiviset riskit. Sääntelyn mukaisten pääomavaateiden ohella S-Pankki laskee sisäisesti riskiperusteisen pääomavaateen arvioidakseen kaikki toimintaansa liittyvät olennaiset riskit ja varmistaakseen kokonaisvaltaisen riskiprofiilin arvioinnin. S-Pankki altistuu toiminnassaan seuraaville rahoitusinstrumenteista johtuville riskeille; luotto- ja vastapuoliriski, likviditeettiriski, markkinariski ja operatiivinen riski.

Riski- ja vakavaraisuustietojen julkistaminen

S-Pankki noudattaa tiedonantovelvollisuuttaan julkistamalla tilinpäätöksessään tiedot riskeistä, niiden hallinnasta ja vakavaraisuudesta. Tilinpäätöksen hallituksen toimintakertomus sisältää yleiskuvaksen riskienhallinnasta ja sen tavoitteista. Toimintakertomuksessa esitetään avaintiedot S-Pankin riskiasemasta, vakavaraisuudesta sekä omista varoista.

EU:n vakavaraisuusasetuksen mukainen Pilari 3 -raportti (”Capital and Risk Management Report”) ja sen liitteenä olevat taulukot (”S-Bank Capital Adequacy tables”), käsittelevät kattavasti riskienhallintaa ja riskiasemaa. Raportti ja taulukot julkistetaan tilinpäätöksestä erillisinä asiakirjoina. Raportti ja taulukot ovat saatavilla S-Pankin verkkosivuilta, joilta löytyvät myös selvitykset S-Pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmistä sekä palkitsemisjärjestelmistä.

Riskienhallinnan järjestäminen ja päätöksenteko

S-Pankin riskienhallinta on rakennettu kolmen puolustuslinjan periaatteelle. Ensimmäinen puolustuslinja muodostuu konsernin yksiköistä, jotka harjoittavat S-Pankin strategian ja liiketoimintasuunnitelman mukaista liiketoimintaa. Ne vastaavat riskinotosta, riskien tunnistamisesta, päivittäisestä riskienhallinnasta sekä riskien raportoinnista.

Toinen puolustuslinja, Riskit ja Compliance, muodostuu konsernitasoisista liiketoiminnasta riippumattomista toiminnoista.

Sisäinen tarkastus muodostaa kolmannen puolustuslinjan ja on tarkastettavista toiminnoista riippumatonta. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tarkastaa ja arvioida konsernin toteuttaman riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta. Sisäinen tarkastus arvioi täten myös Riskit ja Compliance toimintoa.

Hallitus

S-Pankin riskienhallinnan kokonaisvastuu on hallituksella, joka vastaa S-Pankin toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Hallitus vahvistaa kokonaisriskistrategian ja määrittelee S-Pankin riskinkantokyvyn, riskinottohalukkuuden ja riskienhallinnan tavoitteet sekä vastaa siitä, että S-Pankissa on niitä tukevat ja toteuttavat toiminta- ja riskienhallintaperiaatteet sekä riittävä sisäinen valvonta.

Hallitus vastaa siitä, että S-Pankilla on jatkuvasti riittävästi pääomaa kattamaan kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit ja siitä, että konsernin riskinkantokyky on riittävä. Hallitus seuraa pääomien kehittymistä, niiden allokointia ja riskilimiittejä sekä päättää pääomitus- ja rahoitusjärjestelyistä ja niiden toimeenpanosta.

S-Pankin hallitus on asettanut vastuulleen kuuluvien tehtävien valmistelua varten Riski- ja tarkastusvaliokunnan (RTVK) ja Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan (PNVK).

Pankin toimitusjohtaja ja konserninjohtoryhmä

Pankin toimitusjohtaja vastaa pankkikonsernin liiketoiminnan ja hallinnon johtamisesta, riskienhallinnan käytännön toteutuksesta sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä hallituksen asettamien periaatteiden mukaisesti konsernijohtoryhmän avustamana. Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana vastaa siitä, että S-Pankin strategiaprosessissa ja toiminnan suunnittelussa sekä riskienhallinnassa huomioidaan tavoitteet ja limiitit riskinkantokyvyn ja riskinottohalukkuuden osalta. Lisäksi hän vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja tavoitteita uhkaavien riskien valvonnasta ja hallinnasta.

Pankin toimitusjohtaja on asettanut toimielimiä, jotka tekevät päätöksiä toimivan johdon vastuulle kuuluvista asioista ja valmistelevat niitä. Riskeihin liittyvien päätösten osalta keskeisimmät toimielimet ovat Riskikomitea, Tasehallintakomitea ja Luottokomitea.

Riskienhallinnan keskeiset toimielimet

Riskikomitean päätehtävänä on varmistaa, että Riski- ja tarkastusvaliokunta ja pankin hallitus saavat S-Pankki-konsernin riskienhallintaan liittyvät riittävät ja olennaiset tiedot tehtäviensä ja vastuiden hoitamiseksi sekä päätöksentekonsa tueksi. Riskikomitea käsittelee Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja pankin hallitukselle esitettävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan strategiat, vakavaraisuus- ja maksuvalmiusasemaan liittyvät keskeisimmät päätösesitykset ja konsernitasoiset riskilimiitit ja riskiraportit. Riskikomitea on toisen puolustuslinjan toimielin, jossa puheenjohtajana toimii riskienhallintajohtaja.

Tasehallintakomitean vastuulla on varmistaa pankin omien varojen ja likviditeetin riittävyys sekä ennakoida, seurata ja hallinnoida vakavaraisuutta ja tasetta. Tasehallintakomitea on ensimmäisen puolustuslinjan toimielin.

Luottokomitean vastuulla on asettaa, hallita ja seurata hallituksen asettaman riskinottohalukkuuden puitteissa luotonannon tavoitteet, rakenteet, prosessit, menetelmät ja tarkemmat luottoriskilimiitit. Luottokomitea tekee myös asiakaskohtaisia vastuupäätöksiä. Luottokomitea on ensimmäisen puolustuslinjan toimielin.

Konsernin yksiköt

S-Pankki-konsernilla on ensimmäiseen puolustuslinjaan kuuluvat yksiköt, jotka vastaavat konsernin liiketoiminnasta sekä liiketoimintaa tukevista tehtävistä. Lisäksi konsernissa on toiseen puolustuslinjaan kuuluva Riskit ja Compliance -yksikkö sekä kolmannen puolustuslinjan muodostava Sisäinen tarkastus. Konsernin yksiköt on esitetty kuvassa S-Pankki-konsernin hallintorakenne.

Yksiköiden johtajat vastaavat ensisijaisesti omien vastuualueidensa riskeistä ja siitä, että yksiköiden toimintaa toteutetaan S-Pankin ohjeiden, periaatteiden ja asetettujen limiittien mukaisesti. Siten yksiköiden vastuulla on toimintaansa liittyvien riskien tunnistaminen ja arviointi, niiden hallinta ja seuranta sekä sisäisen valvonnan toteuttaminen. Kukin yksikkö vastaa siitä, että sen omistaman toiminnan kokonaisuus, toiminnalliset ehdot ja riskienhallinnan edellytykset on kuvattu selkeästi ja riittävästi.

Riippumattomat toiminnot

Liiketoiminnoista riippumattomat valvontatoiminnot koostuvat Riskienvalvonnasta, Compliancesta ja Operatiivisten riskien valvonnasta sekä Sisäisestä tarkastuksesta.

Riskienvalvonnan tehtävänä on seurata ja arvioida kokonaisvaltaisesti S-Pankin riskinottotasoa sekä riskienhallinnan toteutumista. Riskienvalvontatoiminto valvoo kokonaisriskistrategian toimeenpanoa ja kokonaisriskipositiota sekä varmistaa, että S-Pankin ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen riskinkantokykyyn ja määriteltyihin tavoitteisiin. Riskienvalvontatoiminto ylläpitää ja kehittää menetelmiä riskien mittaamiseen, arviointiin ja raportointiin sekä tukee liiketoimintoja riskien tunnistamisessa ja niiden hallinnan toteutuksessa.

Compliance ja Operatiivisten riskien valvonta arvioivat ja valvovat S-Pankkia velvoittavan ulkoisen sääntelyn, sisäisten ohjeiden ja S-Pankin johdon päätösten noudattamista. Compliancen ja Operatiivisten riskien valvonnan tehtävinä on huolehtia siitä, että S-Pankissa on riittävät ja asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat, joilla säännösten noudattamisesta ja operatiivisten riskien hallinnasta varmistutaan.

Sisäinen tarkastus on riippumatonta arviointi- ja varmennustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta konserninlaajuisesti. Näitä arvioidaan riskilähtöisesti hallituksen vuosittain hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tehdessään suunnitelman mukaisia tarkastuksia sisäinen tarkastus perustaa tarkastuksessa käytetyt kriteerit ulkoiseen sääntelyyn, sisäisiin ohjeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Sisäinen tarkastus arvioi myös Riskit ja Compliance toimintoa.

S-Pankki-konsernin hallintorakenne

Riskien seuranta, valvonta ja raportointi

Riskejä mitataan, seurataan, valvotaan ja raportoidaan siten, että S-Pankin hallituksella ja toimivalla johdolla on riittävä ja olennainen tieto toiminnan riskeistä ja niiden hallinnasta. S-Pankin sisäinen riskiraportointiprosessi pitää sisällään taloudellisen raportoinnin ohella säännöllisiä analyyseja hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamisesta. Riskinottoa suhteessa riskinottohalukkuuteen ja -kantokykyyn seurataan säännöllisesti ja sitä arvioidaan muun muassa pääoma-, likviditeetti- ja elvytyssuunnitelmaa päivitettäessä, strategiakäsittelyn yhteydessä sekä päätettäessä S-Pankin kannalta merkittävistä liiketoimintahankkeista tai investoinneista. Riskien raportointi ja seurantakäytännöt edesauttavat viestintää asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja vakaan riskikulttuurin ylläpitämistä organisaatiossa.

Riskejä seurataan S-Pankissa jatkuvasti, osana työtehtäviä. Jokaisen työntekijän vastuulla on havainnoida riskienhallinnan toteutumista omalla vastuualueellaan ja raportoida mahdollisista poikkeamista sekä riskienhallinnan puutteista sovittujen menettelyjen mukaisesti.

Liiketoiminnoista riippumaton valvontatoiminto, Riskit ja Compliance, vastaa keskeisten riskien ja riskienhallinnan tasoa kuvaavien raporttien tuottamisesta S-Pankin johdolle, Riskikomitealle, Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Säännöllisen raportoinnin ohella edellä mainituille tahoille toimitetaan erillinen raportti ja analyysi, mikäli toiminnassa tapahtuu riskiasemaan, pääomien tai likviditeetin riittävyyteen vaikuttavia merkittäviä muutoksia tai poikkeuksia.

Sisäinen tarkastus arvioi riskien ja pääoman hallintaa koskevia prosesseja vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Sisäinen tarkastus raportoi säännöllisesti tarkastusten tuloksista, keskeisistä tarkastushavainnoista, mahdollisista toiminnan parantamiseen tähtäävistä suosituksista ja tarkastussuunnitelman toteutumisesta Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle sekä muille tarvittaville organisaation tahoille.

Vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinta

Vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinta ovat riskienhallintaprosessin keskeisiä osia. Vakaan pääoman ja likviditeetin hallinnan tavoitteena on varmistaa, että S-Pankilla on jatkuvasti tarkoituksenmukainen pääoma- ja likviditeettiasema strategisten liiketoimintatavoitteidensa saavuttamiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että S-Pankin pääoma- ja likviditeettipuskurit ovat riittävällä tasolla suhteessa mahdollisiin odottamattomiin tapahtumiin. Vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinta perustuu ennakoivaan lähestymistapaan, jossa huomioidaan S-Pankin strategia, toiminnansuunnittelu ja kokonaisriskistrategia.

ICLAAP-prosessi

Säännöllisten ICAAP- (Internal Capital Adequacy Assessment Process) ja ILAAP-prosessien (Internal Liquidity Adequacy Assesment Process) lopputulemat on yhdistetty ICLAAP-raporttiin, jonka S-Pankki laatii vähintään vuosittain ja tarpeen mukaan useammin. Prosessi alkaa strategisilla ja kokonaisvaltaisilla riskianalyyseilla. S-Pankki hyödyntää erilaisia stressiskenaarioita sen arvioimiseksi, miten mahdolliset epäsuotuisat muutokset saattaisivat vaikuttaa konsernin tai sen yksittäisen yhtiön vakavaraisuuden, kannattavuuden sekä likviditeetin kehittymiseen tietyllä aikajänteellä. Huomioitavia tekijöitä ovat erilaiset kehitysmuutokset liiketoiminnassa, makrotaloudessa ja kilpailuympäristössä. Prosessi sisältää myös ennusteet pääomavaatimuksista, käytettävissä olevasta pääomasta sekä uusien säädösten vaikutuksista. Lisäksi skenaarioihin sisältyvät oletettavat muutokset S-Pankin liiketoiminnan volyymeissa ja asiakkaiden käyttäytymisessä.

Sisäinen pääomasuunnitelma ja vakavaraisuuden hallintaprosessi (ICAAP) sisältää kattavan katsauksen S-Pankin pääomien ja riskipositioiden kehittymiseen erilaisissa riskiskenaarioissa. Skenaarioanalyysin tulosten perusteella johdetaan tarvittavat toimenpiteet ja sopeuttamiskeinot, joilla varmistetaan riittävä pääomien ja omien varojen asema. Likviditeettistressitestit toteutetaan osana likviditeettisuunnitelmaa (ILAAP), joka yhdessä pääomasuunnitelman kanssa antaa kattavan kuvan S-Pankin likviditeettiriskiasemasta erilaisissa stressatuissa liiketoiminta- ja markkinaskenaarioissa. Maksuvalmiuden riittävyyden testaamisen lähtökohtana on varmistaa likvidien varojen riittävyys kattamaan odottamattomat likviditeetin ulosvirtaukset sekä pitämään maksuvalmiuden (Liquidity Coverage Ratio, LCR) ja pysyvän varainhankinnan riittävyyden (Net Stable Funding Ratio, NSFR) -suhdelukujen vaihtelut säännellyissä rajoissa. S-Pankki on varautunut kestämään odottamattoman voimakkaita rahan ulosvirtauksia ja palauttamaan likviditeettipuskurinsa stressatuissa olosuhteissa. Stressitestien tuloksia hyödynnetään vakavaraisuus- ja likviditeettiposition sekä kannattavuuden hallinnassa ja riskinottohalukkuuden määrittämisessä. Pääoma- ja likviditeettisuunnitelmissa kuvataan myös negatiivisiin skenaarioihin liittyvät toimenpiteet, jotka voidaan tarvittaessa toteuttaa pääomien palauttamiseksi riskinottohalukkuuden mukaisille tasoille. ICLAAP-prosessissa huomioidaan kaikki S-Pankin kannalta olennaiset riskityypit.

Taloudellisen pääoman vähimmäismäärän määrittämisessä käytetään sisäisiä malleja. Taloudellinen pääoma lasketaan merkittävimmille riskilajeille seuraavasti:

- pilarin 1 mukaisen laskennan tuottamat riskitasot arvioidaan, ja niitä tarvittaessa muokataan taloudellisen pääoman näkökulman huomioimiseksi.

- pilariin 1 sisältymättömien riskilajien kohdalla taloudellisen pääoman vähimmäismäärä lasketaan sisäisillä malleilla.

Vuoden 2022 aikana kaikki riskientunnistusprosessissa havaitut riskit huomioitiin taloudellisen pääoman vähimmäismäärän laskennassa. S-Pankki mittaa sisäisillä malleillaan markkinariskejä, liiketoiminta- sekä strategista riskiä, keskittymäriskiä, luottoriskiä ja operatiivista riskiä. S-Pankki huolehtii siitä, että sen omat varat riittävät aina kattamaan taloudellisen pääoman vähimmäismäärän.

Luottoriski

S-Pankki keskittyy toiminnassaan henkilöasiakkaiden korttiluottoihin, kulutusluottoihin asuntoluottoihin. Yritysluottokanta painottuu uusien ja rakenteilla olevien asunto-osakeyhtiöiden vakuudelliseen rahoittamiseen. S-Pankin luottoriskiprofiili on matala, konservatiivisen riskinottohalukkuuden mukaisesti. Alhaisen luottoriskiprofiilin ylläpitämistä tukevat huolellinen luottoriskienhallinta ja -seuranta.

Luottoriskillä tarkoitetaan sitä riskiä, että vastapuoli ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan eli laiminlyö maksuvelvollisuutensa ja tästä aiheutuu luottotappio S-Pankille. Riskiä saattaa syntyä esimerkiksi tilanteissa, joissa luotonmyöntö ei ole perustunut oikeaan ja riittävään tietoon tai jos asiakkaan taloudellisessa tilanteessa tai vakuuden arvossa tapahtuu muutoksia luoton elinkaaren aikana.

Hallitus hyväksyy luottoriskien hallinnan periaatteet, luottoriskistrategian ja luottopäätösvaltuudet, jotka noudattavat hyvää pankki- ja luotonantotapaa sekä ulkoista sääntelyä. Luottoriskistrategia sisältää keskeiset luotonannon tavoitteet ja rajat, jotka perustuvat S-Pankin strategiaan, siitä johdettavaan toimintasuunnitelmaan ja kokonaisriskistrategiaan. Luottoriskien hallinnan periaatteissa kuvataan luottoriskien hallintaan, rajoittamiseen, seurantaan ja valvontaan liittyvät periaatteet.

Luottoriskiä hallitaan liike- ja tukitoiminnoissa konsernin kokonaisriskistrategiassa, luottoriskistrategiassa, luottoriskien hallinnan periaatteissa määriteltyjen periaatteiden ja limiittien puitteissa. Treasury-yksikön sijoitustoiminnan riskit ja niihin liittyvät limiitit on kuvattu osana yksikön vuosittaista hallituksen hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Luottoriskistrategia määrittää S-Pankin luotonannon tavoittelemat kohdemarkkinat, sisältäen matalariskisen vakuudellisen luotonannon henkilöasiakkaille ja asunto-osakeyhtiöille, luottokortit sekä henkilöasiakkaiden vakuudettomat luotot. Luottosalkun rakennetta ohjataan asettamalla kohdemarkkinakohtaisia kasvutavoitteita ja limiittejä. Luottoriskin hallinnan kokonaisuuteen kuuluvat luotonmyöntöprosessi, limiitit, luottoriskiä vähentävät tekijät, kuten vakuudet ja takaukset, luottoriskin mallinnus ja hinnoittelu sekä luottoriskin seuranta, valvonta ja raportointi.

Luottoriskiasema

S-Pankin taseen luottoriskivastuut muodostuvat pääasiassa saamisista asiakkailta, saamistodistuksista sekä käteisistä varoista. Näiden erien bruttokirjanpitoarvo taseessa oli vuoden lopussa yhteensä 8 973,6 miljoonaa euroa (8 520,1). Kasvu selittyy pääosin strategianmukaisella luotonannon kasvulla. Taseen luottoriskivastuisiin liittyvät odotettavissa olevat luottotappioihin liittyvät varaukset olivat 21,7 miljoonaa euroa (19,8). Saamiset asiakkailta -erä koostuu pääosin henkilö- ja yritysasiakkaiden luottojen kirjanpitoarvosta sisältäen niiden kertyneet korot. Saamistodistusten odotettavissa olevat luottotappiot 0,4 miljoonaa euroa (0,6) kirjataan käyvän arvon rahaston kautta, kun taas muilta osin ECL 21,3 miljoonaa euroa (19,2), vähennetään suoraan saamiset asiakkailta -erän bruttokirjanpitoarvosta.

Taseen luottoriskivastuut ja odotettavissa olevat luottotappiot

S-Pankin olennaisimmat luottoriskivastuut, 75 prosenttia (72) tase-erien bruttokirjanpitoarvosta, muodostuu saamiset asiakkailta tase-erästä. Kyseiseen erään kohdistuu myös merkittävin ECL-varaus, jonka jakaumaa havainnollistetaan oheisessa kuviossa. Suurin osa ECL-varauksesta kohdistuu henkilöasiakkaiden vakuudettomaan ja vakuudelliseen luotonantoon.

Saamiset asiakkailta ja erään liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot luottosalkuittain

Odotettavissa oleviin luottotappioihin liittyvä kokonaisvaraus, sisältäen myös taseen ulkopuolisiin vastuisiin liittyvä ECL-varaus, oli katsauskauden lopussa 22,5 miljoonaa euroa (20,6). Kattavuusaste havainnollistaa ECL-varauksen osuutta vastuun määrästä. Koko lainasalkun kattavuusaste nousi 0,23 (0,22) prosentin tasolle ja pysyi S-Pankin hallituksen luottoriskistrategiassa asettaman riskinottohalukkuuden puitteissa.



Rahoitusvarojen sopimusmuutokset
Lyhennysvapaan tai muun maksuohjelman muutoksen kohteena olevien henkilöasiakasluottojen määrä oli 448,1 miljoonaa euroa (419,9), joka vastaa 8,0 prosentin (8,2) osuutta kaikista henkilöasiakasvastuista. Alkuperäisestä maksusuunnitelmasta poikkeavia lyhennysvapaita on ensisijaisesti myönnetty henkilöasiakkaille. S-Pankin yritysvastuissa ei ole erityisiä asiakas- tai toimialakeskittymiä, joille olisi tehty lyhennysvapaita tai muita muutoksia alkuperäiseen maksuohjelmaan.

Lainanhoitojoustot ja järjestämättömät saamiset
Lainanhoitojoustoilla viitataan luottosopimuksille tehtäviin uudelleenjärjestelyihin (esimerkiksi lyhennysvapaat), joilla pyritään auttamaan asiakasta selviytymään väliaikaisista maksuvaikeuksista. Lainanhoitojouston määritelmä on kuvattu tarkemmin konsernin liitteessä 1. Luottosopimusten uudelleenjärjestelyjen yhteydessä huomioidaan olennaisten sääntelyvaateiden täyttyminen, kuten esimerkiksi asiakkaan taloudellisen tilanteen arviointi ja hakemusten riskiperusteisuus.
Lainanhoitojoustojen tunnistusprosessiin tehdyt tehostukset sekä tiukemmat tervehtymiskriteerit vaikuttivat odotetusti raportoitujen lainanhoitojoustojen ja järjestämättömien luottojen määrän kasvuun. Lisäksi yleinen kustannustason nousu on myötävaikuttanut lainanhoitojoustojen määrän kasvuun. Katsauskauden lopussa taseen bruttomääräiset lainanhoitojoustolliset saamiset olivat yhteensä 158,9 miljoonaa euroa (109,9). Taseen lainanhoitojoustoista 84 prosenttia (88) oli terveitä joustoja. Terveiden lainanhoitojoustojen määrä suhteessa lainoihin ja ennakkomaksuihin oli 2,0 prosentin tasolla (1,6). Järjestämättömien lainanhoitojoustojen vastaava suhdeluku oli 0,4 prosentin tasolla (0,2). Kaikki lainanhoitojoustot liittyvät henkilöasiakkaisiin.

Lainanhoitojoustot























Järjestämättömien saamisten määrä taseessa kasvoi katsauskauden aikana 20,1 miljoonaa euroa tasolle 59,4 miljoonaa euroa (39,3). Kasvusta 12,1 miljoonaa euroa johtui järjestämättömien lainanhoitojoustojen määrän lisääntymisestä. Järjestämättömiä saamisia suhteessa lainoihin ja ennakkomaksuihin kuvaava NPL-suhde nousi 0,9 prosentin tasolle (0,6). Kaikki järjestämättömät luotot olivat henkilöasiakkaiden vastuita.
S-Pankki soveltaa yhdenmukaista määritelmää maksukyvyttömiin saamisiin, järjestämättömiin saamisiin sekä IFRS 9 -standardin mukaisiin luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin saamisiin. Määritelmä on kuvattu tarkemmin konsernin liitetiedossa 1.

NPL-suhde


Saamisten arvonalentumiset
Tilikauden aikana konsernin tuloslaskelmaan kirjattiin odotettavissa olevia ja lopullisia luottotappioita 18,5 miljoonaa euroa (21,4). Kirjattuja peruutuksia oli 6,6 miljoonaa euroa (5,7). Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot olivat näin ollen nettona yhteensä 12,0 miljoonaa euroa (15,7).
ECL-varaus kasvoi tilikauden aikana 1,9 miljoonaa euroa, johon vaikutti sopimusten riskitason muutosten lisäksi luotonmyönnöstä johtuvat lisäykset ja taseesta pois kirjaamisista aiheutuneet vähennykset. Vaiheen 3 vastuisiin liittyvä ECL-varaus kasvoi 3,7 miljoonaa euroa tilikauden aikana, johtuen pääasiassa maksukyvyttömien henkilöasiakasvastuiden määrän kasvusta. Riskiparametreissä tapahtuneet muutokset pienensivät ECL-varausta 2,0 miljoonaa euroa suhteessa edelliseen vuoteen. Kyseiseen erään vaikuttavat muun muassa riskimallien antamat estimaatit sekä johdon harkintaan perustuvat varaukset.
Riskimallien estimaatteihin vaikutti ECL-laskentaan tehdyt päivitykset. S-Pankki päivitti alkuvuonna tilastolliseen analyysiin perustuvat merkittävän luottoriskin kasvun tunnistuskriteerit, mikä pienensi vaiheeseen 2 luokiteltujen vastuiden määrää selvästi. Lisäksi alkuvuonna otettiin käyttöön uusi makromalli, jolla arvioidaan makrotaloudellisten ennusteskenaarioiden vaikutusta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Edellä kuvatut päivitykset laskentaan pienensivät ECL-varausta noin 2,1 miljoonaa euroa, huomioiden niihin liittyvät muutokset johdon arviossa.
Tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota täydennetään johdon harkintaan perustuvalla arviolla, jonka avulla pyritään huomioimaan malleissa käytettäviin parametreihin ja niiden taustaoletuksiin liittyvä epävarmuus sekä malliriski. Muutokset johdon arviossa kasvattivat ECL-varausta edellisessä kappaleessa kuvattujen muutosten lisäksi noin 1,6 miljoonaa euroa tilikauden aikana. Johdon arviota päivitettiin, koska korkokulujen kasvun sekä hintojen nousun odotetaan heikentävän asiakastalouksien maksukykyä.
S-Pankissa luottotappioita muodostuu eniten henkilöasiakkaiden vakuudettomista luotoista, jotka kirjataan luottotappioiksi jo aikaisessa vaiheessa (4–7 kuukauden sisällä saatavan erääntymisestä). Perintätoimistot kohdistavat kyseisiin luottoihin kuitenkin perintätoimenpiteitä, jotka lopulta palautusten kautta pienentävät tuloslaskelmaan kirjattuja luottotappiota. Tilikauden aikana kirjattiin lopullisina luottotappioina yhteensä 13,8 miljoonaa euroa (20,1) rahoitusvaroja, joihin edelleen kohdistuu perintätoimenpiteitä.
Saamisten arvonalentumisia käsitellään tarkemmin konsernin liitetiedossa 11. S-Pankilla ei ole rahoitusinstrumentteja, jotka ovat ostettuja tai alun perin myönnettyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja. Rahoitusinstrumenttien ryhmittelyä, arvonalentumista, ja odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamenetelmiä on käsitelty konsernin liitetiedossa 1.



Riskikeskittymät
Keskittymisriskiä voi muodostua, mikäli S-Pankin vastuut ovat keskittyneet maantietieteellisesti, toimialakohtaisesti, vakuuslajeittain tai tietyille suurille asiakaskokonaisuuksille. Keskittymäriskejä hallitaan asetettujen limiittien avulla ja niitä seurataan säännöllisesti osana johdon riskiraporttia. Lisäksi keskittymäriskejä arvioidaan stressitestien avulla pääomasuunnitelman (ICLAAP) yhteydessä ja ne huomioidaan taloudellisen pääomavaateen (pilari 2) laskennassa.
Asiakaskokonaisuuksiin liittyvää keskittymäriskiä voivat S-Pankille aiheuttaa pääasiassa yksittäiset suuret luottolaitos- ja yritysasiakaskokonaisuudet. Suuria asiakasriskejä hallitaan arvioimalla yritysasiakkaiden väliset yhteydet, asettamalla rajat asiakaskokonaisuuksien vastuille ja seuraamalla kyseisten vastuiden kehitystä yksittäin ja kokonaisuutena. Kyseinen riski huomioidaan osana S-Pankin taloudellisen pääoman (pilari 2) arviointia.
Pääosa S-Pankin vastuista on henkilöasiakasluottoja, joilla ei ole toimialaluokkaa, mikä vähentää toimialakohtaista keskittymäriskiä. Yritysluotonanto kohdistuu uusien asunto-osakeyhtiöiden rahoittamiseen, jossa luottoriski jakautuu rakentamisvaiheen jälkeen asunto-osakeyhtiön omistajien kesken. Vastuiden toimialan mukaisessa jakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa edelliseen vuoteen.

Tase-erien ja taseen ulkopuolisten vastuiden jakautuminen toimialoittain
Tase-erät 31.12.2022 (M€)	Rahoitus- ja vakuutustoiminta	Kiinteistöalan toiminta	Tukku- ja vähittäiskauppa	Valmistus	Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaaliturva	Muut toimialat	Ei toimialaa	Yhteensä
Käteiset varat	1 368,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	1 368,3
Saamiset luottolaitoksilta	9,2	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	9,2
Saamiset asiakkailta	66,3	1 028,6	0,4	0,1	0,0	14,3	5 601,2	6 710,9
Saamistodistukset	550,4	33,9	0,0	49,7	41,7	24,1	0,0	699,8
Osakkeet ja osuudet	20,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,4	0,0	20,7
Johdannaiset	24,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	24,5
Muut erät	5,2	0,0	0,0	0,0	1,3	0,0	112,5	118,9
Taseen ulkopuoliset	58,6	97,0	119,6	0,0	0,0	16,0	1 931,1	2 222,3
Yhteensä	2 102,7	1 159,5	120,0	49,8	43,0	54,7	7 644,8	11 174,5

Tase-erät 31.12.2021 (M€)	Rahoitus- ja vakuutustoiminta	Kiinteistöalan toiminta	Tukku- ja vähittäiskauppa	Valmistus	Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaaliturva	Muut toimialat	Ei toimialaa	Yhteensä
Käteiset varat	1 092,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	1 092,0
Saamiset luottolaitoksilta	25,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	25,1
Saamiset asiakkailta	82,1	902,5	1,0	0,1	0,0	17,8	5 089,9	6 093,4
Saamistodistukset	660,2	50,0	7,0	92,9	269,2	73,3	0,0	1 152,6
Osakkeet ja osuudet	31,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,4	0,0	31,6
Johdannaiset	0,6	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,6
Muut erät	1,2	0,0	0,0	0,0	0,6	0,0	104,0	105,8
Taseen ulkopuoliset	50,7	136,5	251,2	0,0	0,0	39,1	1 981,9	2 459,4
Yhteensä	1 943,0	1 089,0	259,2	93,0	269,8	130,5	7 175,8	10 960,3

Maantieteellisesti suurin osa, noin 96 prosenttia (94), S-Pankin vastuista kohdistuu Suomeen ja toiseksi eniten muihin Pohjoismaihin, noin 3 prosenttia (4). Maantieteellistä keskittymäriskiä ei pidetä merkityksellisenä, eikä vastuiden maantieteellisessä jakaumassa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa edelliseen vuoteen. Suomen ulkopuolella sijaitsevat vastuut ovat pääasiassa Treasury-yksikön sijoituksia.
Kiinteistövakuudet ovat S-Pankin merkittävin vakuuslajiryhmä keskittymäriskien näkökulmasta. Asuntojen hintakehitys vaikuttaa S-Pankin riskiasemaan, koska merkittävä osa kiinteistövakuuksista on asuntovakuuksia. Alueellista keskittymäriskiä Suomen sisällä pienentää luottosalkun hajautuminen suureen määrään yksittäisiä luottoja ja vakuuksia laajan asiakaskunnan ansiosta. Luottojen jakautumista alueellisesti ohjataan luottoriskistrategiassa, jonka mukaisesti erityisesti vakuudellisten luottojen luotonmyöntöä kohdennetaan suuriin kaupunkeihin ja niiden työssäkäyntialueille. Luottoriskistrategia ohjaa myös luottosalkun jakautumista eri luottotuotteiden välillä. Vakuuksien arvoja seurataan ja päivitetään luoton elinkaaren aikana ja niiden ominaisuuksista ylläpidetään tietoa mahdollisten riskikeskittymien tunnistamiseksi ja hallinnoimiseksi. Kiinteistövakuuksien mahdollisten arvonmuutosten vaikutuksia arvioidaan osana stressitestejä.


Vakuudet ja muut luoton laatua parantavat järjestelyt
S-Pankki käyttää vakuuksia ja muita luoton laatua parantavia järjestelyjä luottoriskien hallinnassa. Luoton laatua parantavina järjestelyinä ovat vakuuksien lisäksi pääasiassa tavanomaiset takausmuodot, kuten valtiontakaus, institutionaaliset takaussitoumukset sekä henkilötakaukset. S-Pankin hallitus päättää hyväksyttävistä vakuuslajeista sekä vakuuksien hallinnan periaatteista. Käytettävien vakuuksien ja takausten hyväksyttävyys, sitovuus, kattavuus ja realisoitavuus varmistetaan luotonmyöntöohjeissa ja luottoriskien hallinnan periaatteissa määritellyillä tavoilla. Periaatteena on, että luottoja myönnetään vain asiakkaille, joiden takaisinmaksukyky on riittävän hyvä riippumatta mahdollisten vakuuksien arvosta.
Vakuudet arvostetaan vakuuslajista riippuen markkina-arvoonsa tai käypään arvoon. Luottoprosesseissa huomioidaan vakuuden arvoa pienentävä arvonleikkaus, jonka suuruus riippuu useista eri tekijöistä. Kiinteistövakuuksien arvoja seurataan ja päivitetään säännöllisesti luoton elinkaaren aikana. Kiinteistövakuuksien käypien arvojen määrittämisessä hyödynnetään tilastolliseen mallinnukseen perustuvaa arvostusmenetelmää konservatiivisesti yhdessä muiden menetelmien kanssa. S-Pankki ei ota omistukseensa vakuutena hallussaan olevia pantteja. Mikäli saatava muuttuu järjestämättömäksi, asiakas tai perintätoimisto voivat myydä vakuuden jäljellä olevan velan kattamiseksi.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa takausten ja vakuuksien vaikutus sekä sen realisointiin liittyvät epävarmuus ja kustannukset tulevat huomioiduksi tappio-osuutta (LGD = Loss Given Default) kuvaavien parametrien kautta. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta laskettaessa riskiä vähentävinä tekijöinä on käytetty pääasiassa kiinteistövakuuksia ja takauksen luonteisia luottosuojia (esimerkiksi valtiontakaukset opinto- ja asuntolainoissa sekä ulkopuolisen palveluntarjoajan henkilöasiakkaiden asuntolainaan kohdistuvat S-Asuntotakaukset). Tämän ohella S-Pankki käyttää muita vakuuksia ja takauksia luottoriskin vähentämiseksi, mutta niitä ei huomioida vakavaraisuuslaskennassa.
Noin 62,5 prosenttia (59,6) saamiset asiakkailta -erän bruttokirjanpitoarvosta ja kyseisen erän taseen ulkopuolisista sitoumuksista on suojattu vakavaraisuudessa hyödynnettävillä vakuuksilla ja takauksilla. Kiinteistövakuudella suojattujen vastuiden osuus on noin 85,0 prosenttia (85,6) ja takauksilla suojattujen puolestaan noin 14,9 prosenttia (14,3) suojatuista vastuista. Suomen valtio on merkittävin yksittäinen takaaja. Takauksiin sisältyy myös yhteistyökumppanin takausvakuutus, jonka vakuutuskohteena on S-Asuntolaina. S-Pankin vakuuslajeissa ja niiden arvostusperiaatteissa sekä suojattujen vastuiden kattavuudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden aikana.

Vakavaraisuudessa hyödynnettävien vakuuksien ja takausten jakauma


Luototussuhde (Loan-to-Value, LTV) kuvaa jäljellä olevaa kiinteistövakuudellisen lainan määrää prosentteina suhteessa lainan vakuutena olevan kiinteistövakuuden arvoon. LTV-laskennassa käytetään kiinteistövakuuden käypää arvoa luotonmyöntöhetkellä. Laskentaan sisältyvät asuntolainoihin kohdistuvat takausvakuutukset. Alkuperäisen LTV:n laskentaprosessin muutoksen johdosta vertailukauden LTV-jakauma on laskettu uudestaan.


Henkilöasiakkaiden kiinteistövakuudellisten lainojen luototussuhteen (LTV) jakauma
LTV-luokka		LTV-luokka
31.12.2022	Osuus vastuista	31.12.2021	Osuus vastuista
0 – 50 %	17 %	0 – 50 %	17 %
50 – 60 %	13 %	50 – 60 %	13 %
60 –70 %	18 %	60 –70 %	17 %
70 – 80 %	31 %	70 – 80 %	30 %
80 – 90 %	17 %	80 – 90 %	19 %
90 – 100 %	3 %	90 – 100 %	3 %
yli 100 %	1 %	yli 100 %	1 %
Yhteensä	100 %	Yhteensä	100 %


Taulukko Vakuudet, jotka liittyvät arvoltaan alentuneisiin vastuisiin (vaihe 3) havainnollistaa luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvarojen (vaihe 3) osalta määrällistä informaatiota lainojen vakuutena olevista vakuuksista. Vaiheessa 3 olevien vakuudellisten vastuiden vakuusarvot kattavat vastuiden bruttokirjanpitoarvon.

Vakuudet, jotka liittyvät arvoltaan alentuneisiin vastuisiin (vaihe 3)
Arvoltaan alentuneet rahoitusvarat 31.12.2022 (M€)	Bruttokirjanpitoarvo	ECL-varaus	Netto-kirjanpitoarvo	Vakuuden käypä arvo
Henkilöasiakkaiden luotonanto	59,4	10,0	49,4	79,7
Yritysasiakkaiden luotonanto	0,0	0,0	0,0	0,0
Arvoltaan alentuneet rahoitusvarat yhteensä	59,4	10,0	49,4	79,7

Arvoltaan alentuneet rahoitusvarat 31.12.2021 (M€)	Bruttokirjanpitoarvo	ECL-varaus	Netto-kirjanpitoarvo	Vakuuden käypä arvo
Henkilöasiakkaiden luotonanto	39,3	6,3	33,0	50,3
Yritysasiakkaiden luotonanto	0,0	0,0	0,0	0,0
Arvoltaan alentuneet rahoitusvarat yhteensä	39,3	6,3	33,0	50,3

Vastapuoliriski
S-Pankille muodostuu vastapuoliriskiä johdannaissopimuksista, joita pankki käyttää rahoitustaseen korkoriskin suojaukseen. Vastapuoliriskin laskennassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen mukaista alkuperäisen hankinta-arvon menetelmää. Alkuperäisen hankinta-arvon menetelmässä huomioidaan vakavaraisuusasetuksen mukainen skaalauskerroin, johdannaissopimusten jälleenhankinta-arvo ja tulevaisuuden potentiaalinen luottoriski. Vastapuoliriskiä hallitaan nettoutussopimuksilla sekä selvittämällä johdannaiset ehdot täyttävän keskusvastapuolen kanssa. S-Pankki tekee johdannaisvastapuoliensa kanssa ISDA- (International Swaps and Derivatives Association) ja CSA-sopimukset (Credit Support Annex), jotka vähentävät vastapuoliriskiä. Nettoutussopimuksissa sovitaan yleisistä johdannaisiin liittyvistä ehdoista ja vakuuksien käytöstä vastapuolten välillä. Johdannaisia ja niiden riskienhallintaa käsitellään tarkemmin kappaleessa Markkinariskit.
Tilikauden lopussa vastapuoliriskin vastuuarvo oli 55,9 miljoonaa euroa (21,0). Vastuuarvon muutos aiheutuu johdannaisvastuiden nimellismäärän ja positiivisen käyvän arvon kasvusta. Vastapuoliriski muodostui kokonaisuudessaan keskusvastapuoliselvitettävistä johdannaisista, minkä johdosta vastapuoliriskistä aiheutuva pääomavaade oli erittäin alhainen.
Johdannaissopimuksiin liittyy myös vastuun arvonoikaisuriski (CVA = Credit Valuation Adjustment), joka viittaa johdannaissopimisten käyvän arvon oikaisuun vastapuolen luottoriskin huomioon ottamiseksi. Kyseinen oikaisu pitää sisällään vastapuolen luottomarginaalit sekä markkinariskitekijät, jotka ohjaavat johdannaisten arvostusta ja siten myös riskiä. Keskusvastapuolen kanssa selvitettävät johdannaiset eivät ole CVA laskennan piirissä, minkä vuoksi S-Pankille ei muodostunut vastuun arvonoikaisuriskiä (CVA) tilikauden lopussa.
Johdannaisten luokittelua sekä arvostamista on kuvattu konsernin liitetiedossa 1. Johdannaisia ja suojauslaskentaa käsitellään myös konsernin liitetiedossa 22 ja pankin liitetiedoissa 17 ja 18.

Seuranta ja raportointi
Pankkiliiketoimintaa hoitavat liiketoimintayksiköt vastaavat luottoriskien hallinnasta yhdessä luottoriskien hallintatiimin kanssa. Liike- ja tukitoiminnot seuraavat säännöllisesti taseen ja luottokannan kehitystä. Raporteilla seurataan muun muassa asetettujen tavoitteiden ja riskitasojen toteutumista, luottokannan jakautumista riskiluokkiin, luottojen alueellista jakautumista, riskikeskittymiä, vakuuksien arvoja, marginaalien toteutumista, riskiluokittelumallien toimivuutta ja luotonhallintaprosessien toimivuutta sekä ongelmasaamisia ja odotettavissa olevia luottotappioita.
Tämän ohella riskienvalvontatoiminto seuraa ja varmistaa, että liiketoiminnot toimivat kokonaisriskistrategian ja riskilajikohtaisesti määriteltyjen periaatteiden, asetettujen limiittien ja päätösvaltuuksien mukaisesti. Riskienvalvontatoiminto raportoi säännöllisesti S-Pankin luottoriskiprofiilista ja riskienhallinnan onnistumisesta S-Pankin johdolle, Riskikomitealle, Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.


Likviditeettiriskit
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä, että pankki ei kykenisi hoitamaan maksuvelvoitteitaan ajallaan tai kykenisi hoitamaan ne normaalia korkeimmilla kustannuksilla. Likviditeettiriski muodostuu lyhyemmän aikavälin maksuvalmiusriskistä sekä rahoitusriskistä, eli pidemmän aikavälin epävarmuudesta varainhankinnan pysyvyyteen, laatuun ja saatavuuteen. Lisäksi rahoitukseen tarvittavien vakuuksien riittävyyden hallinta on osa likviditeettiriskin hallintaa. Likviditeettiriskin toteutumisen taustalla olevat syyt voivat olla pankki- tai markkinakohtaisia.
S-Pankki altistuu likviditeettiriskille asiakkaiden luotonannon, talletusten, sijoitustoiminnan ja varainhankinnan yhteydessä. S-Pankin likviditeettiriskin kannalta merkittävimpiä riskitekijöitä ovat talletuspako eri asiakassegmenteissä, rahoituslimiittien äkillinen käyttöasteen nousu ja mahdollisten vakuusvaateiden kasvu. S-Pankin likviditeettiasema on vahva ja hallituksen asettama riskinottohalukkuus konservatiivinen.

Likviditeettiriskin hallinta
Likviditeettiasemaa ylläpidetään aktiivisilla riskienhallintatoimenpiteillä ja jatkuvalla seurannalla. Treasury-yksikön sijoitustoiminnan päätavoitteena on varmistaa, että S-Pankin likviditeettiasema ylittää jatkuvasti sääntelyn ja sisäisesti asetettujen tavoitteiden vähimmäistasot. Maksuvalmiusriskin hallinnan lähtökohtana on varmistaa, että S-Pankin likvidien varojen määrä ylittää likviditeettitarpeen, jolla maksuvalmius turvataan normaalissa ja stressatussa toimintaympäristössä lyhyellä (0–2 päivää), keskipitkällä (0–30 päivää) ja pitkällä (yli 30 päivää) aikavälillä. LCR-suhdeluvun ja sisäisten maksuvalmiusindikaattoreiden avulla seurataan S-Pankin likvidejä varoja ja hallinnoidaan maksuvalmiusriskiä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Pidemmän aikavälin likviditeettimittaria (NSFR) on käytetty mittaamaan pankkitoiminnan rakenteellista likviditeettiriskiä.
Sopimuksellisiin maturiteetteihin perustuva rahoitusvelkajakauma painottuu S-Pankin henkilöasiakastalletuksiin pohjautuvan rahoituksen johdosta 0–1 kuukauden maturiteettiluokkaan, kuten konsernin liitetiedosta 16 ilmenee. Likviditeettiriskin näkökulmasta nämä talletukset ovat kuitenkin pysyvää rahoitusta, jonka tilastojen mukainen käyttäytymiseen perustuva maturiteetti on huomattavasti pidempää kuin yksi kuukausi. Johdannaisvelkojen osalta maturiteetti painottuu 0–3 kuukauden luokkaan.
Likviditeetin riskikeskittymät liittyvät tallettajien ja rahoituslimiittien asiakassegmenttien sekä likviditeettipuskurin keskittyneisyyteen. Asiakassegmenttiin liittyviä maksuvalmiuden keskittymisriskejä hallitaan sekä sisäisen mallin että LCR-sääntelyn mukaisin segmenttikohtaisin ulosvirtauskertoimin. Tällöin riskikeskittymien kasvu maksuvalmiuden kannalta riskillisessä segmentissä otetaan aina huomioon varaamalla kasvanutta keskittyneisyyttä vasten enemmän likvidejä varoja. Maksuvalmiuspuskurin keskittyneisyyttä rajaavat puolestaan vastapuolikohtaiset limiitit sekä LCR-sääntelyn mukaiset puskurin rakenteelle asetetut vaatimukset.
S-Pankin sisäinen likviditeettimallinnus on olennainen osa vuosittaista likviditeetin riittävyyden arviointiprosessia (ICLAAP). Sen yhteydessä laaditaan skenaarioanalyysien pohjalta ennusteita S-Pankin likviditeettiaseman muutoksista erilaisissa stressatuissa liiketoiminta- ja markkinaskenaarioissa ja näiden muutosten vaikutuksesta likviditeetin tunnuslukuihin. Prosessin tulokset raportoidaan S-Pankin johdolle ja hallitukselle. Likviditeetin stressitestejä on käsitelty luvussa Vakavaraisuuden ja likviditeetin hallinta. S-Pankin likviditeetin hallinta sisältää myös likviditeetin jatkuvuussuunnitelman, joka määrittelee toimenpiteet likviditeetin riittävyyden varmistamiseksi normaalissa ja stressaantuneessa markkinaympäristössä.
S-Pankin likviditeettiriskin hallinnointi on delegoitu Treasury-yksikölle, joka vastaa lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja pysyvän rahoituksen riittävyydestä. Likviditeetinhallinnan vähimmäisvaatimuksiin lukeutuu myös keskuspankin vähimmäisvarantovelvoitteen ja viranomaisten LCR- ja NSFR-vaatimusten (Net Stable Funding Ratio) täyttäminen. Lisäksi likviditeetin hallintaan kuuluu vakuushallinta, eli huolehtiminen siitä, että S-Pankilla on käytettävissä riittävä määrä vakuuskelpoisia instrumentteja kattamaan mahdolliset vakuustarpeet.

S-Pankin likviditeettiriskiasema
S-Pankin likviditeettiasema on ollut vakaa ja vahva katsauskaudella. Treasury-yksikön likviditeettisalkun (LCR-maksuvalmiuspuskuri) kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kauden aikana. Likviditeettisalkun sisällä keskuspankkitalletuksen määrä kasvoi ja kuntatodistusten määrä laski.
Maksuvalmiutta mittaava LCR-suhdeluku oli 164 prosenttia (150). Maksuvalmiuspuskurista 90 prosenttia (88) oli erittäin korkean likviditeetin Level 1 -varoja ja 10 prosenttia (12) Level 2 -varoja. Puskuri koostuu panttaamattomista, laadukkaista ja hyvin nopeasti myytävistä sijoituksista.

Maksuvalmiusvaatimuksen pääerät
	31.12.2022		31.12.2021
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), M€	Markkina-arvo	Puskuriarvo	Markkina-arvo	Puskuriarvo
Level 1a	1 327,6	1 327,6	1 305,6	1 305,6
Aluehallinnoilta/paikallisviranomaisilta olevat varat	30,1	30,1	257,4	257,4
Keskushallinnoilta olevat varat	21,7	21,7	11,8	11,8
Nostettavissa olevat keskuspankkivarannot	1 275,8	1 275,8	1 036,4	1 036,4
Level 1b	181,7	169,0	157,3	146,2
Erittäin laadukkaat katetut joukkolainat	181,7	169,0	157,3	146,2
Level 2A	172,7	146,8	188,5	160,3
Laadukkaat katetut joukkolainat (kolmas maa, luottoluokka 1)	122,1	103,8	126,7	107,7
Laadukkaat katetut joukkolainat (luottoluokka 2)	50,7	43,1	61,9	52,6
Yritysten joukkolainat (luottoluokka 1)	0,0	0,0	0,0	0,0
Level 2B	45,1	22,5	77,8	38,9
Yritysten joukkolainat (luottoluokka 2 ja 3)	45,1	22,5	77,8	38,9
Yhteensä	1 727,1	1 665,9	1 729,2	1 651,0
Likviditeetin ulosvirtaukset yhteensä		1 079,5		1 141,4
Likviditeetin sisäänvirtaukset yhteensä		66,1		39,9
Maksuvalmiusvaatimus (%)		164 %		150 %

Pysyvän varainhankinnan vaatimus NSFR (Net Stable Funding Ratio) mittaa pankin rakenteellista likviditeettiä ja pysyvän rahoituksen riittävyyttä. Pysyvän varainhankinnan erien kasvua selittää talletuskannan kasvu, vuonna 2022 tehty 50 miljoonan euron lisäys liikkeelle laskettuun joukkovelkakirjalainaan sekä omien varojen vahvistuminen. Pysyvää varainhankintaa edellyttäviä eriä kasvatti ensisijaisesti antolainauksen kasvu. S-Pankin NSFR -suhdeluku on yleisesti vakaalla ja vahvalla tasolla.

Pysyvän varainhankinnan vaatimus NSFR
			31.12.2022	31.12.2021
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR)			Puskuriarvo	Puskuriarvo
Pysyvän varainhankinnan erät yhteensä			7 735,1	7 260,5
Pysyvää varainhankintaa edellyttävät erät yhteensä			5 109,7	4 803,6
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR)			151,4 %	151,1 %

Rahoitusrakenne
S-Pankin varainhankinta perustuu ensisijaisesti talletuksiin ja pääasiallisena varainhankintalähteenä ovat avista-ehtoiset henkilöasiakkaiden käyttely- ja säästötilit. S-Pankilla on joukkovelkakirjalainaohjelma, jonka puitteissa pankki voi liikkeeseenlaskea senior preferred, covered tai AT1-instrumentteja. Joukkovelkakirjalainaohjelman puitteissa on laskettu liikkeelle 220 miljoonan euron nimellisarvosta senior preferred MREL eligible notes -joukkovelkakirjalaina. Muina rahoituslähteinä voidaan käyttää Treasury-yksikön tukkumarkkinatalletuksia yrityksiltä ja muilta luottolaitoksilta sekä sijoitustodistuksia.
S-Pankin rahoitusrakenteen muodostuminen on kuvattu oheisessa kuviossa ja oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 8 952,2 miljoonaa euroa (8 500,9). Vaikka S-Pankin rahoitusrakenne on keskittynyt henkilöasiakastalletuksiin, on sen varainhankinta erittäin hajaantunutta, koska henkilöasiakastalletuskannan keskimääräinen talletusmäärä on hyvin pieni. Vuonna 2022 vähittäistalletusten määrä jatkoi kasvuaan ja yritystalletusten määrä vastaavasti laski.

Rahoitusrakenne
















































Seuranta ja raportointi
S-Pankki mittaa maksuvalmiutta viranomaisten määrittämillä LCR- ja NSFR- suhdeluvuilla sekä sisäisillä indikaattoreilla. Sisäisessä mallinnuksessa sovellettavat indikaattorit ja limiitit on hyväksytty S-Pankin hallituksessa, ja ne noudattavat kokonaisriskistrategian mukaista riskinottohalukkuutta. Limiittirakenteella varmistetaan, että likviditeettiasema täyttää jatkuvasti sisäiset tavoitetasot sekä sääntelyn asettamat vaatimukset.
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskejä seurataan päivittäin kassavirtaennusteella ja raportoidaan sekä LCR- että sisäisten indikaattoreiden osalta. Kuukausittainen raportointi sisältää NSFR-, varojen vakuussidonnaisuutta sekä varainhankinnan rakennetta koskevat indikaattorit. Riskienvalvontatoiminto valvoo S-Pankin likviditeettiriskien hallintaa ja käytössä olevien riskimallien toimivuutta sekä käyttöä. Keskeisimmät likviditeettiriskeihin liittyvät kokonaisuudet raportoidaan S-Pankin johdolle, Riskikomitealle, Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.


Markkinariskit
Yleisesti markkinariskillä tarkoitetaan arvopapereiden hintojen, markkinakorkojen, valuuttakurssien muutosten tai tase-erien markkina-arvon vaihteluiden vaikutusta pankin tulokseen ja taseeseen. S-Pankin pankkiliiketoiminnan markkinariski koostuu pääasiassa anto- ja ottolainauksen rakenteellisesta korkoriskistä ja sijoitustoiminnan ja varainhankinnan korkoriskistä sekä luottopreemioriskistä. S-Pankki ei altistu pankkiliiketoiminnassaan merkittävästi muille suorille markkinariskeille, kuten osake-, valuutta- tai kiinteistöriskeille.
Markkinariskien hallinnassa S-Pankin tavoitteena on hallita markkinahintojen heilahteluista aiheutuvat odottamattomat muutokset S-Pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen sekä optimoida oman pääoman tuotto riskinottohalukkuuden puitteissa. Hallinnassa korostuu erityisesti ulkoisen toimintaympäristön seuranta ja ennakointi. Markkinariskien hallinta perustuu konservatiiviseen riskinottohalukkuuteen ja siitä johdettuihin riskilimiitteihin, joita seurataan ja raportoidaan aktiivisesti S-Pankin johdolle. Hallitus on asettanut enimmäismäärän arvostettavien erien nykyarvoriskille, koko rahoitustaseen korkotuloriskille ja saamistodistusten luottopreemioriskille.
Markkinariskejä tarkastellaan rahoitustaseen nykyarvo- ja korkotuloriskin sekä luottopreemioriskin kannalta. Markkinariskejä mitataan herkkyyslukujen, allokaatiojakauman, stressitestien ja skenaarioanalyysien avulla. Korkokäyrämuutosten vaikutuksia S-Pankin korkoriskiasemaan seurataan päivittäin markkinahintojen heilahduksille alttiiden tase-erien nykyarvomenetelmällä sekä kuukausittain tuloriski- ja nykyarvomenetelmällä. Lisäksi rahoitustaseen korkoriskiä seurataan kuukausittain kassavirtojen gap-analyysillä, jossa velat ja saamiset on ryhmitelty aikaperiodeihin korkosidonnaisuuden perusteella. Markkinariskikeskittymiä hallitaan konserni- ja liiketoimintason limiiteillä, jotka määritellään rahamääräisinä markkinariskiherkkyyksinä tai enimmäismäärinä. Treasury-yksikkö on vastuussa konsernin markkinariskien operatiivisesta hallinnasta saamiensa valtuuksien puitteissa.
Vakavaraisuusasetuksen mukaiseen pieneen kaupankäyntisalkkuun sisällytettävien erien määrä on sisäisesti asetettujen limiittien mukaisesti vähäinen, eikä S-Pankille siten muodostu pilari 1:n mukaista markkinariskin pääomavaadetta. Markkinariskiä mitataan sisäisillä riskimalleilla osana taloudellista pääomavaadetta (pilari 2). Markkinariskilajit sekä niiden keskinäisiin korrelaatioihin perustuvat kokonaismarkkinariskiä vähentävät hajautushyödyt huomioidaan sisäisessä pääomien ja likviditeetin riittävyyden arviointiprosessissa (ICLAAP).

Rahoitustaseen korkoriski
Pääosa S-Pankin markkinariskistä syntyy rahoitustaseen korkoriskistä (IRRBB, Interest Rate Risk in the Banking Book). Rahoitustaseen korkoriskiä muodostuu anto- ja ottolainauksesta, sijoitustoiminnasta ja varainhankinnasta. S-Pankki käyttää johdannaisia suojatessaan rahoitustaseen korkoriskiä. Suojaavat johdannaisinstrumentit koostuivat 31.12.2022 keskusvastapuolen kanssa selvitettävistä koronvaihtosopimuksista. Johdannaisia ja suojauslaskentaa on kuvattu konsernin liitetiedossa 22.
Rahoitustaseen rakenteellinen korkoriski aiheutuu saamisten ja velkojen toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista ja maturiteeteista, jonka seurauksena pankkitoiminnan tuleva korkokate (korkotuloriski) ja taseen nettonykyarvo (nykyarvoriski) eivät ole täysin ennustettavissa. Tulo- ja nykyarvoriski mittaavat riskejä eri näkökulmista. Nykyarvoriski mittaa taseen velkojen ja saatavien nettonykyarvon eli teoreettisen oman pääoman taloudellisen arvon. Korkotuloriski lasketaan yhden prosenttiyksikön laskun vaikutuksena seuraavan 12 kuukauden korkokatteeseen. Voimakas korkojen nousu kasvatti korkotuloriskiä katsauskauden aikana, mutta tuloriski laski katsauskauden päätteeksi vertailukauden tasolle. Tuloriski -100bps korkoskenaariossa oli -8,7 miljoonaa euroa (-9,1). S-Pankki laskee nykyarvoriskiä koko taseen erien lisäksi käypään arvoon arvostettaville erille. Korkokäyrän nopea ja hetkellinenkin muodonmuutos voi synnyttää välittömän tappion käyvin arvoin arvostettaville erille, mikä näkyy muutoksena joko käyvän arvon rahastossa tai tuloksessa. Arvostettavien erien korkoriski +100bps korkoskenaariossa oli -6,6 miljoonaa euroa (-11,1).

Korkoriskin hallinta
Korkoriskiä hallitaan suunnittelemalla taserakennetta, kuten varojen ja velkojen maturiteettia ja korkosidonnaisuutta, sekä korkojohdannaissopimuksilla. Hallitus on asettanut enimmäismäärän arvostettavien erien nykyarvoriskille, korkotuloriskille ja luottopreemioriskille. Treasury-yksikkö vastaa markkinariskien operatiivisesta hallinnasta.
Korkoriskiasemaa kuvaa seuraava taulukko, jossa esitetään rahoitusvarojen- ja velkojen jakauma sopimusperusteisen korkosidonnaisuuden mukaan sekä konsernin liitetieto 16. S-Pankin varojen ja velkojen korkosidonnaisuuksissa suurin korkoriskin nykyarvoriskiä synnyttävä epätasapaino syntyy eräpäivättömistä talletuksista, joiden laskennallinen korontarkistuspäivä määräytyy sisäisen mallin mukaisesti. Sisäisen mallin oletuksissa on huomioitu ohjeistus kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyvän korkoriskin hallinnasta (IRRBB).


Rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma korkosidonnaisuuden mukaan
Rahoitusvarat ja -velat 31.12.2022, M€	0–3 kuukautta	3–12 kuukautta	1–5 vuotta	5–10 vuotta	Yli 10 vuotta	Yhteensä
Käteiset varat	1 368,2	0,0	0,0	0,0	0,0	1 368,2
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	54,9	146,7	307,7	47,6	0,0	556,9
Saamiset luottolaitoksilta	9,2	0,0	0,0	0,0	0,0	9,2
Saamiset asiakkailta	2 668,9	3 848,5	130,8	47,1	0,0	6 695,3
Saamistodistukset	11,0	12,1	99,2	17,5	0,0	139,8
Johdannaissopimukset	8,3	9,1	6,8	0,0	0,0	24,3
Rahoitusvarat yhteensä	4 120,4	4 016,4	544,5	112,2	0,0	8 793,6
Velat luottolaitoksille	23,2	0,0	0,0	0,0	0,0	23,2
Velat asiakkaille	7 908,6	58,8	16,2	0,0	0,0	7 983,6
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	219,3	0,0	0,0	0,0	0,0	219,3
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0,0	107,0	0,0	0,0	0,0	107,0
Johdannaissopimukset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vuokrasopimusvelat	0,0	0,0	4,8	0,0	0,0	4,8
Rahoitusvelat yhteensä	8 151,0	165,8	21,0	0,0	0,0	8 337,8
Rahoitusvarat ja -velat yhteensä	-4 030,6	3 850,7	523,5	112,2	0,0	455,9

Rahoitusvarat ja -velat 31.12.2021, M€	0–3 kuukautta	3–12 kuukautta	1–5 vuotta	5–10 vuotta	Yli 10 vuotta	Yhteensä
Käteiset varat	1 092,0	0,0	0,0	0,0	0,0	1 092,0
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	61,2	85,2	497,6	41,0	0,0	684,9
Saamiset luottolaitoksilta	25,1	0,0	0,0	0,0	0,0	25,1
Saamiset asiakkailta	2 363,0	3 600,2	89,5	33,2	0,0	6 086,0
Saamistodistukset	179,4	81,2	179,1	24,5	0,0	464,2
Johdannaissopimukset	0,0	0,0	0,5	0,0	0,0	0,6
Rahoitusvarat yhteensä	3 720,6	3 766,6	766,7	98,7	0,0	8 352,7
Velat luottolaitoksille	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,1
Velat asiakkaille	7 608,5	1,2	1,6	0,0	0,0	7 611,3
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	169,7	0,0	0,0	0,0	0,0	169,7
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0,0	112,7	0,0	0,0	0,0	112,7
Johdannaissopimukset	5,3	2,8	0,3	0,0	0,0	8,4
Vuokrasopimusvelat	0,0	0,0	6,7	0,0	0,0	6,7
Rahoitusvelat yhteensä	7 783,6	116,7	8,6	0,0	0,0	7 908,8
Rahoitusvarat ja -velat yhteensä	-4 063,0	3 650,0	758,2	98,7	0,0	443,9

Oheiset kuviot havainnollistavat Treasury-yksikön sijoitus- ja likviditeettisalkkujen jakaumaa sijoituskohteittain ja toimialoittain. Treasuryn kokonaisportfolio oli yhteensä 1 975,6 miljoonaa euroa (2 189,0). Vuonna 2022 Treasuryn kokonaisportfolion lasku kohdistui sijoitussalkkuun ja johtui ensisijaisesti antolainauskannan kasvusta.

Likviditeetti- ja sijoitussalkun jakauma sijoituskohteiden perusteella










































Likviditeetti- ja sijoitussalkun jakauma toimialojen perusteella


Oheinen taulukko havainnollistaa korkojen nykyarvoriskin ja tuloriskin herkkyyttä eri rahoitusinstrumenteilla positiivisessa ja negatiivisessa korkoskenaariossa. Käytetty herkkyysanalyysi kuvastaa sovellettavan markkinakorkokäyrän yhdensuuntaisen tasomuutoksen vaikutusta taseen eriin kaikissa korkokäyrän maturiteeteissa. Taseen nykyarvoriskin suurimmat vuosimuutokset tapahtuivat luotoissa ja eräpäivättömissä talletuksissa, joissa nykyarvoriskin herkkyyden muutokseen vaikutti korkojen voimakas nousu vuoden aikana. Negatiivisen korkoympäristön muutos positiiviseksi selittää myös tuloriskin vuosimuutosta. Molemmissa skenaarioissa tuloriskin suurimmat muutokset tapahtuivat luotoissa ja eräpäivättömissä talletuksissa kasvaneen korkokateherkkyyden myötä.

Rahoitustaseen korkoriskin herkkyysanalyysi
Taseen nykyarvoriski (Economic Value, EV), M€	31.12.2022	31.12.2021
Yhteensä +100 korkopistettä	21,4	7,6
Luotot	-34,8	-53,4
Saamistodistukset	-14,3	-20,3
Muut rahoitusvarat	-1,6	-2,2
Rahoitusvarat yhteensä	-50,6	-75,9
Eräpäivättömät talletukset	62,8	73,3
Muut rahoitusvelat	1,6	1,0
Rahoitusvelat yhteensä	64,4	74,3
Johdannaissopimukset	7,6	9,2
Yhteensä -100 korkopistettä	-22,7	93,5
Luotot	37,8	144,4
Saamistodistukset	14,9	13,9
Muut rahoitusvarat	1,6	1,9
Rahoitusvarat yhteensä	54,3	160,2
Eräpäivättömät talletukset	-67,3	-59,1
Muut rahoitusvelat	-1,6	-1,0
Rahoitusvelat yhteensä	-68,9	-60,1
Johdannaissopimukset	-8,1	-6,7

Tuloriski (Net interest income, NII) "Earnings-based" risk, M€	31.12.2022	31.12.2021
Yhteensä +100 korkopistettä	3,4	31,4
Luotot	41,3	23,7
Saamistodistukset	3,4	2,8
Muut rahoitusvarat	15,0	6,7
Rahoitusvarat yhteensä	59,6	33,2
Eräpäivättömät talletukset	-55,5	-1,2
Muut rahoitusvelat	-2,9	-3,9
Rahoitusvelat yhteensä	-58,4	-5,1
Johdannaissopimukset	2,2	3,2
Yhteensä -100 korkopistettä	-8,7	-9,1
Luotot	-41,2	-3,4
Saamistodistukset	-3,4	0,0
Muut rahoitusvarat	-15,0	-5,6
Rahoitusvarat yhteensä	-59,6	-9,1
Eräpäivättömät talletukset	50,2	0,0
Muut rahoitusvelat	2,9	1,4
Rahoitusvelat yhteensä	53,0	1,4
Johdannaissopimukset	-2,2	-1,4


Seuraava taulukko kuvaa taseen käypään arvoon arvostettavien erien nykyarvoriskin herkkyyttä skenaariossa, jossa sovelletaan kaikkiin korkokäyrän maturiteetteihin yhden prosentin tasomuutosta. Arvostettavien erien määrä on vähentynyt merkittävästi vuoden 2022 aikana. Muutoksen syynä on Treasury-yksikön salkun saamistodistusten määrän väheneminen.

Arvostettavien erien korkoriskin herkkyysanalyysi
Nykyarvoriski, arvostettavat erät M€		31.12.2022			31.12.2021
Korkoshokki	Salkku	Herkkyys	Herkkyys %	Salkku	Herkkyys	Herkkyys %
+100 korkopistettä	723,5	-6,6	-0,9 %	1 142,1	-11,1	-1,0 %
-100 korkopistettä		6,8	0,9 %		7,3	0,6 %



Luottopreemioriski (spread-riski)
Treasury-yksikön toimintaan liittyy luottopreemioriskiä, jota laskentaan salkun saamistodistuksille. Luottopreemioriskillä tarkoitetaan sitä, että markkinoiden yleinen näkemys sijoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuudesta muuttuu tai markkinoiden yleinen suhtautuminen luottoriskiä sisältäviin sijoituksiin muuttuu epäedullisesti, minkä seurauksena sijoitusten arvot heikkenevät. Luottoriskipreemion kehitystä seurataan säännöllisesti osana päivittäistä korkoriskiraportointia.
Luottopreemioriskiä mitataan S-Pankin sisäisen riskimallin mukaisesti. Spread-riskimallissa käytettävät luottopreemioparametrit perustuvat historiassa toteutuneisiin, stressattuihin volatiliteettitasoihin. Mallissa sovelletaan 12 kuukauden tarkasteluhorisonttia ja 99,5 prosentin turvaavuustasoa. Spread-riskimallin pohjalta lasketaan spread-riskin sisäinen riskilimiitti ja taloudellisen pääoman (pilari 2) pääomavaade.
S-Pankin hallitus on asettanut enimmäismäärän luottopreemioriskille. Vastapuolilimiittien määrittelyssä arvioidaan vastapuolten luottoriskiä perustuen pääasiassa ulkoisten luottoluokituslaitosten luottoluokitustietoihin. Sijoitustoiminta on varovaista ja varoja sijoitetaan hyvän luottoluokituksen omaaviin ja likvideihin kohteisiin.
Oheinen kuvio havainnollistaa altistumista saamistodistusten luottopreemioriskille, mikä sisäisen riskimallin mukaisesti oli yhteensä -4,5 miljoonaa euroa (-7,1) tilikauden lopussa. Luottopreemioriski laski 2,6 miljoonaa euroa vuoden 2022 aikana. Muutosta selittää Treasury-yksikön salkun saamistodistusten määrän väheneminen.

Luottopreemioriskin jakauma










































Muut markkinariskit
Konsernin rahoitustaseessa on pienissä määrin osake-, valuutta- ja kiinteistöriskiä. Riskinottoa hallinnoidaan riskinottohalukkuuden limiiteillä ja riskiasema pidetään matalana. Osake- ja rahastoriskejä syntyy osana Treasury-yksikön sijoitustoimintaa. Osakkeiden ja rahastojen markkinahintojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
S-Pankille voi muodostua valuuttakurssiriskiä osana sijoitustoimintaa sekä valuuttatilien käytön yhteydessä. Hallitus on asettanut maltillisen valuuttariskilimiitin kokonaisnettopositiolle ja lähtökohtaisesti valuuttariskit suojataan.

Seuranta ja raportointi
S-Pankissa Treasury-yksikkö seuraa markkinariskiä päivittäin ja tasehallintakomitea vastaa markkinariskien operatiivisesta mittaamisesta, seurannasta ja raportoinnista organisaation sisällä sovittujen menettelyjen mukaisesti. Myös riskienvalvontatoiminto seuraa markkinariskiasemaa päivittäin. Tämän ohella riskienvalvontatoiminto valvoo S-Pankin markkinariskien hallintaa ja käytössä olevia markkinariskimallien toimivuutta sekä käyttöä. Keskeisimmät markkinariskeihin liittyvät kokonaisuudet, riskienhallinnan toimivuus ja riskien vaikutukset pääomien riittävyyteen raportoidaan S-Pankin johdolle, Riskikomitealle, Riski- ja tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.



Operatiiviset riskit
Operatiivisella riskillä tarkoitetaan epäselvien tai puutteellisten prosessien, puutteellisten järjestelmien, henkilöstön tai ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa tappion mahdollisuutta. Toteutuneen operatiivisen riskin seuraukset voivat ilmetä rahallisena tappiona tai S-Pankin maineen, arvostuksen ja luottamuksen heikkenemisenä. S-Pankissa operatiivisia riskejä ovat sisäiset ja ulkoiset väärinkäytökset, työoloihin ja työturvallisuuteen liittyvät ongelmat, omaisuusvahingot, tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät ongelmat, jatkuvuuteen ja varautumiseen liittyvät ongelmat ja keskeytysvahingot sekä prosesseihin ja toimintatapoihin liittyvät ongelmat.
S-Pankin operatiivisen riskin toteutumiin vuonna 2022 vaikuttivat ulkoiset väärinkäytökset, järjestelmähäiriöt ja prosesseihin liittyvät poikkeamat. Operatiivisen riskin toteutuneet tappiot vuonna 2022 olivat 2,87 miljoonaa euroa.
S-Pankin operatiivisen riskin hallinnan tavoitteena on taloudellisten tappioiden sekä negatiivisten mainevaikutusten välttäminen tunnistamalla liiketoiminnan mahdolliset operatiiviset riskit ja niiden vaatimat kontrollit. Tavoitteena on myös toiminnan jatkuvuuden varmistaminen varautumalla mahdollisiin keskeytyksiin tunnistamalla mahdolliset häiriöt ennakkoon ja rajoittamalla niiden mahdollista vaikutusta tai lyhentämällä niiden kestoa.
Operatiivisten riskien hallinta tukee S-Pankin arvojen, strategian ja tavoitteiden sekä hyvän pankki- ja luotonantotavan noudattamisen toteutumista. Riskienhallinta kattaa kaikki liiketoimintaan liittyvät olennaiset operatiiviset riskit.
Tavoitteiden toteutumisen tueksi riskienhallintaa toteutetaan koko organisaatiossa seuraavien toimenpiteiden avulla:
- Tunnistetaan, mitataan, seurataan, arvioidaan ja raportoidaan S-Pankin liiketoimintaan liittyvät olennaiset riskit sekä niiden vaikutukset riskinkantokykyyn ja riskinottohalukkuuteen.
- Määritetään riskeille hallintakeinot ja varmistetaan niiden toimivuus, tarkoituksenmukaisuus, kustannustehokkuus ja riittävyys S-Pankin riskinottohalukkuus ja sisäisen valvonnan toimenpiteet huomioon ottaen.
- Integroidaan riskienhallinta osaksi S-Pankin johtamisjärjestelmää, päätöksentekoa ja toimintatapoja.

Operatiivisia riskejä tunnistettaessa ja arvioitaessa huomioidaan myös toiminnan ulkoistamiseen liittyvät riskit. S-Pankin operatiivisen riskin hallintaan liittyy erilaisia menettelyjä, joiden avulla riskejä pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan: Uudet tuotteet ja palvelut hyväksytetään määrämuotoisen hyväksymismenettelyn mukaisesti ennen kuin tuote tai palvelu otetaan käyttöön tai sitä tarjotaan asiakkaalle. Vastaavanlaisella menettelyllä hyväksytään uudet vastapuolet ja sopimuskumppanit ennen kuin niiden kanssa ryhdytään toimimaan. Toiminnan merkittäviin häiriöihin varaudutaan jatkuvuussuunnittelulla. Toteutuneita operatiivisia riskejä hallitaan poikkeamienhallinnan menettelyjen avulla. Mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin varaudutaan vakuutuksilla esimerkiksi väärinkäytösten, omaisuusvahinkojen tai rikollisen toiminnan aiheuttamista vahingoista.
S-Pankin liiketoiminnoista riippumaton operatiivisten riskien valvontatoiminto valvoo ja arvioi kokonaisvaltaisesti S-Pankin operatiivisen riskin hallinnan kattavuutta, riittävyyttä ja tehokkuutta. Operatiivisten riskien valvonta tukee organisaation riskienhallinnan toteutusta ja varmistaa, että keskeiset operatiiviset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja että riskeille asetetaan tarkoituksenmukaiset sekä riittävät hallintatoimenpiteet. Lisäksi toiminto ylläpitää ja kehittää menetelmiä riskien mittaamiseen, arviointiin ja raportointiin sekä tukee liiketoimintoja riskien tunnistamisessa ja niiden hallinnan toteutuksessa.

Seuranta ja raportointi
S-Pankki seuraa ja valvoo toimintaansa eri organisaation tasoilla jatkuvasti. Jokainen työntekijä on vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta omalla vastuualueellaan ja operatiivisiin riskeihin liittyvien poikkeamien raportoinnista.
S-Pankilla on toimintamalli ja raportointijärjestelmä toteutuneiden operatiivisten poikkeamien hallintaan. Ilmoitus laaditaan sellaisista tilanteista ja tapahtumista, jotka rajoittavat tavanomaista toimintaa, rikkovat sääntelyvaateita tai S-Pankin ohjeistuksia. Poikkeamana pidetään myös senkaltaisia sopimusosapuolten tai alihankkijoiden toimia, joilla on heikentävä vaikutus S-Pankin toimintaan. Ilmoituksessa kuvataan tapahtumaan johtaneet syyt sekä arvioidaan tapahtuman vaikutukset ja mahdolliset kustannukset. Tarvittaessa myös suunnitellaan ja määritellään toimenpiteet vastaavien tapahtumien estämiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi S-Pankissa on menettely, joka mahdollistaa mahdollisten rikkomusten luottamuksellisen sisäisen raportoinnin (a whistle blowing channel).
Operatiivisten riskien valvonta raportoi säännöllisesti S-Pankin merkittävimmistä toteutuneista operatiivisista riskeistä ja riskienhallinnan tasosta S-Pankin ylimmälle ja toimivalle johdolle sekä viranomaisille.

Compliance-riskit
Compliance-riskillä tarkoitetaan riskiä, joka syntyy sääntelyn, viranomaisvelvoitteiden tai eettisten toimintatapojen noudattamattomuudesta. Compliance-riskien hallinnan tavoitteena on hallita maineriskiä ja turvata toiminnan sääntelynmukaisuus. Toteutuneista compliance-riskeistä aiheutuvat seuraukset ovat usein osittain päällekkäisiä toteutuneiden operatiivisten riskien kanssa.
Compliance-riskien hallinnan tavoitteena on turvata toiminnan sääntelynmukaisuus ja eettisyys sekä hallita maineriskiä. S-Pankin toiminnan ja päätösten on oltava pankin eettisten arvojen mukaisia, eikä toiminnasta tai päätöksistä saa aiheutua haittaa pankin maineelle. Päätöksenteossa täytyy noudattaa hyväksyttyjä valtuuksia ja menettelytapoja, jotka määritellään S-Pankin hallituksen ja konsernin johtoryhmän hyväksymissä toimintaperiaatteissa ja muissa päätöksentekoa ohjaavissa dokumenteissa.
Compliance-riskien hallitsemiseksi käytössä on eri sääntelykokonaisuuksia kattavia compliance-ohjelmia, joiden avulla varmistetaan riittävä ohjeistus, valvonta ja koulutus. Sääntelyn velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi käytössä on myös compliance-suositusten seurannan prosessi, jonka avulla varmistetaan havaittuihin compliance-riskeihin liittyvien kehitystoimenpiteiden toteuttamisen eteneminen.

Seuranta ja raportointi
Compliance-toiminto kohdistaa valvontaansa eri liike- ja tukitoimintoihin riskiperusteisen, hallituksen hyväksymän vuosisuunnitelmansa mukaisesti ja raportoi havainnoistaan säännöllisesti sekä ylimmälle että toimivalle johdolle. Compliance-toiminto valvoo säännösten noudattamista ja menettelytapojen riittävyyttä, antaa suosituksia kehittämistoimenpiteistä ja valvoo edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamista.

Kestävyysriskit
Kestävyysriskillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintotapaan liittyvää tapahtumaa tai olosuhdetta, jonka toteutumisella saattaisi olla yksittäisen rahoitusinstrumentin tai laajemmin pankin arvoon tosiasiallinen tai mahdollinen kielteinen olennainen vaikutus. Kestävyysriskit voidaan jakaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviin riskeihin ja ne voivat realisoitua lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
S-Pankki raportoi vuoden 2022 tilinpäätöksessä rahoitustoimintaan liittyviä eriä EU-taksonomian (EU Taxonomy Regulation (EU 2020/852) mukaisesti vuosikertomuksen osiossa Vastuullinen rahoitus. S-Pankin taseen saamiset muodostuvat pääosin kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden luotonannosta, joista vain kotitalouksien asuinkiinteistövakuudelliset asuntolainat sekä peruskorjauslainat ovat EU-taksonomiakelpoisia saamisia.
Venäjän ja Ukrainan välinen sota
Venäjän helmikuussa alkanut hyökkäys Ukrainaan vaikutti S-Pankin toimintaan rajallisesti. Välillisesti sota vaikutti liiketoimintaan toimintaympäristön muuttumisen kautta. Energian ja raaka-aineiden hinnat nousivat ja inflaatio kiihtyi. Varsinkin Euroopassa Venäjän hyökkäys pahensi tilanteen energiakriisiksi. Inflaation kiihtyminen ajoi keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaansa. Voimakas korkojen nousu heikensi joukkolainojen arvostuksia ja sitä kautta pankin käyvän arvon rahasto laski vuoden aikana. Sodan johdosta asetettiin myös kansainvälisiä pakotteita. Pakotteiden vaikutukset S-Pankkiin olivat kuitenkin varsin rajallisia, mikä johtui S-Pankin valitsemasta strategiasta keskittyä henkilöasiakkaisiin Suomessa.


3.10 Konsernin liitetieto 3: Segmenttiraportti



Tuloslaskelma 2022 (t€)	Pankki-liiketoiminta	Varallisuudenhoito-liiketoiminta	Muut toiminnot	Eliminoinnit	Konserni yhteensä
Korkokate	121 687	5	-5		121 687
Nettopalkkiotuotot	47 603	39 664	-72		87 195
Sijoitustoiminnan nettotuotot	2 410	26			2 436
Osingot	80		3		84
Liiketoiminnan muut tuotot	8 830	595	10 221	-9 250	10 395
Tuotot yhteensä	180 610	40 290	10 147	-9 250	221 796
Kulut yhteensä *	-106 872	-38 559	-28 963	9 250	-165 145
Saamisten arvonalentumiset	-11 960				-11 960
Osuus osakkuusyritysten tuloksista				1	1
Liikevoitto (-tappio)	61 777	1 731	-18 816	1	44 693

Pankkiliiketoiminnan ulkoiset tuotot olivat 180 703 t€ ja Varallisuudenhoitoliiketoiminnan ulkoiset tuotot olivat 39 677 t€.


Tuloslaskelma 2021 (t€)	Pankki-liiketoiminta	Varallisuudenhoito-liiketoiminta	Muut toiminnot	Eliminoinnit	Konserni yhteensä
Korkokate	90 496	-142	-12		90 341
Nettopalkkiotuotot	41 150	39 742	-82		80 811
Sijoitustoiminnan nettotuotot	3 032	68	7		3 107
Osingot	26		20		46
Liiketoiminnan muut tuotot	7 727	282	12 889	-8 209	12 690
Tuotot yhteensä	142 432	39 950	12 822	-8 209	186 995
Kulut yhteensä *	-90 469	-34 963	-29 269	8 209	-146 492
Saamisten arvonalentumiset	-15 718		-3		-15 721
Osuus osakkuusyritysten tuloksista				2	2
Liikevoitto (-tappio)	36 245	4 986	-16 450	2	24 784

Pankkiliiketoiminnan ulkoiset tuotot olivat 142 218 t€ ja Varallisuudenhoitoliiketoiminnan ulkoiset tuotot olivat 39 820 t€.
* Tuki- ja esikuntatoimintojen nettokustannukset allokoidaan Muista toiminnoista liiketoimintasegmentteihin Pankkiliiketoiminta ja Varallisuudenhoitoliiketoiminta. Tämä kustannusten allokointi sisältyy segmenttien Kulut yhteensä -erään.


Muihin toimintoihin kuuluvat konsernin tuki- ja esikuntatoiminnot. Pääosa tuki- ja esikuntatoimintojen nettokustannuksista allokoidaan Pankkiliiketoiminta- ja Varallisuudenhoitoliiketoiminta-liiketoimintasegmentteihin. Tämä kustannusten allokointi sisältyy segmenttien Kulut yhteensä -erään. Muiden toimintojen tulos muodostuu eristä, joita ei vyörytetä liiketoiminnoille.
Muihin toimintoihin jää myös konsernin yhteisiä kustannuksia, kuten tilinpäätökseen, tilintarkastukseen, hallitukseen ja yhtiökokoukseen liittyvät kustannukset sekä tuki- ja esikuntatoimintoihin kuuluvan johdon, mukaan lukien toimitusjohtajan, kustannukset. Lisäksi uudelleenjärjestelyjen kohteena olevien toimintojen tuotot ja kulut sisältyvät Muihin toimintoihin.


Tase 31.12.2022 (t€)	Pankki-liiketoiminta	Varallisuudenhoito-liiketoiminta	Muut toiminnot	Konserni yhteensä
Saamiset asiakkailta	6 695 255			6 695 255
Pankkitoiminnan likvidit- ja sijoitusvarat	2 119 045			2 119 045
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	2 565	29 836	43 203	75 604
Muut saamiset	26 273	6 752	29 319	62 344
Varat yhteensä	8 843 138	36 588	72 522	8 952 247

Pankkitoiminnan velat	8 332 992			8 332 992
Varaukset ja muut velat	44 333	5 974	44 708	95 014
Oma pääoma			524 241	524 241
Velat ja oma pääoma yhteensä	8 377 325	5 974	568 949	8 952 247

Tase 31.12.2021 (t€)	Pankki-liiketoiminta	Varallisuudenhoito-liiketoiminta	Muut toiminnot	Konserni yhteensä
Saamiset asiakkailta	6 086 022			6 086 022
Pankkitoiminnan likvidit- ja sijoitusvarat	2 298 270			2 298 270
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	4 237	31 344	45 223	80 804
Muut saamiset	13 842	7 833	14 112	35 787
Varat yhteensä	8 402 372	39 176	59 335	8 500 883

Pankkitoiminnan velat	7 902 121			7 902 121
Varaukset ja muut velat	39 844	5 967	43 645	89 456
Oma pääoma			509 306	509 306
Velat ja oma pääoma yhteensä	7 941 965	5 967	552 951	8 500 883

Taseesta Pankkiliiketoiminnalle ja Varallisuudenhoitoliiketoiminnalle kohdistetaan olennaiset asiakasliiketoiminnan erät sekä liiketoimintojen aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja näihin liittyvät vuokrasopimusvelat. Loput tase-erät, mukaan lukien oma pääoma, kohdistetaan Muihin toimintoihin.


3.11 Konsernin liitetieto 4: Korkokate

	2022	2021
Korkotuotot
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	2 751	2 684
Saamiset luottolaitoksilta	3 869	12
Saamiset asiakkailta	130 480	98 163
Saamistodistukset
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	1 836	2 653
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat	45	-847
Johdannaiset	313	258
Muut korkotuotot	2	1
Korkotuotot yhteensä efektiivisen koron menetelmällä	138 936	103 513
Muut korkotuotot	359	-588
Korkotuotot yhteensä	139 295	102 925

Korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista	2 291	1 848

Korkokulut
Velat luottolaitoksille	-1 975	-1 868
Velat asiakkaille	-6 395	-2 576
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	-1 941	-134
Johdannaiset	-4 177	-6 604
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	-2 674	-1 366
Muut korkokulut	-427	-12
Korkokulut vuokrasopimuksista	-19	-24
Korkokulut yhteensä efektiivisen koron menetelmällä	-12 986	-5 944
Muut korkokulut	-4 622	-6 640
Korkokulut yhteensä	-17 608	-12 583

Korkokate	121 687	90 341

josta negatiiviset korkotuotot	0	-847
josta negatiiviset korkokulut, jotka sisältyvät korkotuottoihin	-475	-808


3.12 Konsernin liitetieto 5: Nettopalkkiotuotot

	2022	2021
Palkkiotuotot segmenteittäin
Palkkiotuotot pankkiliiketoiminnasta
Luotonannosta	33 240	26 939
Ottolainauksesta	3 323	2 728
Maksuliikenteestä	17 307	15 669
Lainopillisista tehtävistä	424	433
Vakuutusten välityksestä	1 601	1 445
Takausten myöntämisestä	34	51
Palkkiotuotot pankkiliiketoiminnasta yhteensä	55 929	47 264

Palkkiotuotot varallisuudenhoitoliiketoiminnasta
Rahastoista *	37 974	67 759
Omaisuudenhoidosta	2 498	4 066
Kiinteistötoiminnasta	3 087	3 352
Palkkiotuotot varallisuudenhoitoliiketoiminnasta yhteensä	43 560	75 177

Palkkiotuotot muista toiminnoista
Arvopaperinvälityksestä	577	169
Muut palkkiotuotot	1 114	1 063
Palkkiotuotot muista toiminnoista yhteensä	1 691	1 232

Palkkiotuotot yhteensä	101 179	123 674

Palkkiokulut
Rahastoista *	-3 552	-33 288
Omaisuudenhoidosta	-97	-232
Arvopaperinvälityksestä	-973	-1 542
Korttiliiketoiminnasta	-8 494	-6 379
Kiinteistötoiminnasta	-292	-313
Pankkikulut	-466	-527
Muut kulut	-112	-581
Palkkiokulut yhteensä	-13 985	-42 863

Nettopalkkiotuotot	87 195	80 811

* Rahastojen palkkiotuottojen ja -kulujen lasku vertailukauteen verrattuna aiheutuu LähiTapiola-rahastojen hallinnon poissiirtymisestä.


3.13 Konsernin liitetieto 6: Sijoitustoiminnan nettotuotot

	2022	2021
Nettotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Myyntivoitot ja -tappiot	0	25
Käyvän arvon muutokset	-225	-81
Osakkeet ja osuudet
Myyntivoitot ja -tappiot	6 328	122
Käyvän arvon muutokset	-4 691	1 654
Johdannaiset
Käyvän arvon muutokset	1 028	-25
Nettotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista yhteensä	2 440	1 695

Nettotuotot käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Myyntivoitot ja -tappiot	-316	683
Muut tuotot ja kulut	-23	-17
Osakkeet ja osuudet
Myyntivoitot ja -tappiot	362	535
Nettotuotot käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista yhteensä	23	1 201

Valuuttatoiminnan nettotuotot	401	362

Suojauslaskennan nettotulos
Suojausinstrumenttien nettotulos	31 097	8 311
Suojauskohteiden nettotulos	-31 527	-8 463
Suojauslaskennan nettotulos	-429	-152

Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä	2 436	3 107

Suojattavien erien suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Muusta kuin suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu käyvän arvon rahastoon. Suojauslaskentaan kuuluvien suojaavien erien käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauksen ollessa tehokas käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa ja nettotulos on lähellä nollaa.


3.14 Konsernin liitetieto 7: Liiketoiminnan muut tuotot

	2022	2021
Liiketoiminnan muut tuotot	10 395	12 690
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	10 395	12 690

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan esimerkiksi S-ryhmältä veloitettavat hallintopalvelutuotot sekä saatavakannan myynnin tuotot. Vertailukauden tuotot sisältävät LähiTapiolan rahastojen hallinnoinnin siirrosta saadun tuoton.


3.15 Konsernin liitetieto 8: Henkilöstökulut

Henkilöstökulut	2022	2021
Palkat ja palkkiot *	-48 593	-46 326
Henkilösivukulut	-1 681	-1 461
Eläkekulut
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	-9 299	-8 397
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	167	39
Henkilöstökulut yhteensä *	-59 406	-56 146


Henkilöstön määrä	31.12.2022	31.12.2021
Kokoaikaiset	722	632
Osa-aikaiset	27	27
Määräaikaiset	27	28
Henkilöstö yhteensä	776	687



* Henkilöstörahastosuoritukset on siirretty muista hallintokuluista henkilöstökuluihin tilinpäätöksen 31.12.2021 julkistamisen jälkeen.

Lähipiirin palkat ja palkkiot on esitetty konsernin liitteessä 37. Etuuspohjaiset eläkevastuut on eritelty konsernin liitteessä 32.


3.16 Konsernin liitetieto 9: Poistot ja arvonalentumiset

	2022	2021
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
Aineettomat hyödykkeet	-12 230	-9 362
Aineelliset hyödykkeet	-282	-359
Käyttöoikeusomaisuus	-2 377	-2 822
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä yhteensä	-14 889	-12 543

Arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
Aineettomat hyödykkeet	-411	-263
Aineelliset hyödykkeet	0	-179
Arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä yhteensä	-411	-442

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä yhteensä	-15 301	-12 985

Arvonalentuminen on kirjattu tietojärjestelmistä ja keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä.
Liikearvon arvonalentumistestauksesta kerrotaan konsernin liitteessä 24.


3.17 Konsernin liitetieto 10: Liiketoiminnan muut kulut

	2022	2021
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-300	-440
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä	-576	-429
Liiketoiminnan muut kulut	-11 110	-5 476
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-11 986	-6 345

Erittely tilintarkastusyhteisölle maksetuista palkkioista
Tilintarkastus	-299	-297
Veroneuvonta	-17	-7
Muut palvelut	-105	-74
Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot yhteensä	-420	-377

Erittely Rahoitusvakausviraston maksuista
Vakausmaksu	-1 526	-993
Talletussuojarahaston maksu	-7 214	-7 201
Hallintomaksu	-36	-30
Rahoitusvakausviraston maksut yhteensä	-8 776	-8 225

Talletussuojarahasto hyvitti osan Rahoitusvakausrahastoon kerättävästä talletussuojamaksusta. Tulosvaikutus Talletussuojarahaston maksusta pankille oli 5 206 t€ tilikaudella 2022. Vertailukaudelle ei aiheutunut tulosvaikutusta tämän osalta.


3.18 Konsernin liitetieto 11: Saamisten arvonalentumiset
Tilikaudella konsernin tuloslaskelmaan kirjattiin odotettavissa olevia ja lopullisia luottotappioita 18,5 miljoonaa euroa (21,4). Kirjattuja peruutuksia eli palautuneita luottotappioita oli 6,6 miljoonaa euroa (5,7). Odotettavissa olevien ja lopullisten luottotappioiden nettotulosvaikutus oli näin ollen 12,0 miljoonaa euroa (15,7).

Kauden aikana kirjatut odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot
Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot (t€)	2022	2021
Luotto- ja takaustappioina poistetut saamiset	-16 642	-20 324
Palautukset poistetuista saamisista	6 572	5 675
Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista sitoumuksista	-2 060	-1 246
Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) sijoitustoiminnasta	171	177
Yhteensä	-11 960	-15 718


S-Pankissa luottoriskiä syntyy henkilö- ja yritysasiakkaiden vastuista, sijoitustoiminnasta (saamistodistukset) sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista. Altistuminen riskille -yhteenvetotaulukko esittää luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset sekä niihin kohdistuvat ECL-varaukset arvonalentumisvaiheittain. S-Pankki päivitti tilastolliseen analyysiin perustuvat merkittävän luottoriskin kasvun tunnistuskriteerit alkuvuoden aikana, mikä pienensi vaiheeseen 2 luokiteltujen vastuiden määrää. Kattavuusaste havainnollistaa ECL-varauksen osuutta vastuun määrästä.
ECL-varauksen kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 22,5 miljoonaa euroa (20,6). ECL-varaus kasvoi tilikauden aikana 1,9 miljoonaa euroa. Vaiheen 3 vastuisiin liittyvä ECL-varaus kasvoi 3,7 miljoonaa euroa tilikauden aikana, johtuen pääasiassa maksukyvyttömien henkilöasiakasvastuiden määrän kasvusta. Koko lainasalkun kattavuusaste nousi 0,23 prosentin (0,22) tasolle ja pysyi S-Pankin hallituksen luottoriskistrategiassa asettaman riskinottohalukkuuden puitteissa.


Altistuminen riskille, yhteenveto
	Vaihe 1		Vaihe 2		Vaihe 3
31.12.2022 (M€)	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL-varaus	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus	Vastuut ja sitoumukset yhteensä	ECL- varaus yhteensä	Kattavuusaste (coverage ratio %)
Henkilöasiakkaiden luotonanto*	5 317,4	-1,4	244,8	-9,3	59,4	-10,0	5 621,6	-20,7	-0,37 %
Yritysasiakkaiden luotonanto*	1 090,0	-0,2	16,3	-0,4	0,0	0,0	1 106,3	-0,6	-0,05 %
Sijoitustoiminta**	696,4	-0,3	1,5	-0,1	0,0	0,0	697,8	-0,4	-0,05 %
Taseen ulkopuoliset sitoumukset***	2 197,6	-0,2	14,6	-0,6	0,7	0,0	2 212,9	-0,8	-0,04 %
Yhteensä	9 301,4	-2,1	277,2	-10,3	60,1	-10,1	9 638,7	-22,5	-0,23 %
*ECL-varaus kirjataan yhtenä summana vähentämään saamiset asiakkailta tase-erää
**ECL-varaus kirjataan käyvän arvon rahastoon, muun laajan tuloksen eriin
***ECL-varaus kirjataan tase-erään muut velat

	Vaihe 1		Vaihe 2		Vaihe 3
31.12.2021 (M€)	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus	Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja sitoumukset	ECL- varaus	Vastuut ja sitoumukset yhteensä	ECL- varaus yhteensä	Kattavuusaste (coverage ratio %)
Henkilöasiakkaiden luotonanto*	4 365,1	-1,7	707,1	-10,4	39,3	-6,3	5 111,5	-18,4	-0,36 %
Yritysasiakkaiden luotonanto*	982,1	-0,2	20,3	-0,6	0,0	0,0	1 002,3	-0,8	-0,08 %
Sijoitustoiminta**	898,5	-0,4	2,0	-0,1	0,0	0,0	900,5	-0,6	-0,06 %
Taseen ulkopuoliset sitoumukset***	2 335,0	-0,3	97,9	-0,6	0,5	0,0	2 433,4	-0,9	-0,04 %
Yhteensä	8 580,6	-2,6	827,3	-11,7	39,8	-6,3	9 447,7	-20,6	-0,22 %


Seuraavat taulukot kuvaavat rahamäärää, joka on alttiina luottoriskille ottamatta huomioon vakuuksia tai muita luoton laatua parantavia järjestelyjä. Taulukoissa tiedot ovat jaoteltuna luottoriskiluokkiin. Luottoluokassa 1 maksukyvyttömyyden todennäköisyys on pienin ja luokassa 7 suurin.
Henkilöasiakkaiden luotot muodostavat suurimman altistuman luottoriskille odotettavissa olevien luottotappioiden muodossa. Henkilöasiakkaiden vastuisiin lukeutuvat muun muassa asunto- ja kulutuslainat, joista jälkimmäiset vakuudettomina luottotuotteina synnyttävät suhteessa suuremman määrän luottoriskiä.

Altistuminen luottoriskille (henkilöasiakkaat)
	Henkilöasiakkaiden luotonanto
31.12.2022 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Yhteensä
Luokka 1	4 217 771	88 320	0	4 306 091
Luokka 2	334 005	8 871	0	342 876
Luokka 3	288 692	10 296	0	298 988
Luokka 4	132 924	5 659	0	138 583
Luokka 5	239 125	11 552	0	250 678
Luokka 6	102 451	42 927	0	145 377
Luokka 7	2 436	77 154	0	79 591
Maksukyvytön	0	0	59 409	59 409
Bruttokirjanpitoarvo	5 317 404	244 780	59 409	5 621 593
ECL-varaus*	-1 438	-9 256	-10 026	-20 720
Nettokirjanpitoarvo	5 315 966	235 525	49 382	5 600 873

* ECL-varaus kirjataan yhtenä summana vähentämään tase-erää Saamiset asiakkailta.

	Henkilöasiakkaiden luotonanto
31.12.2021 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Yhteensä
Luokka 1	3 570 789	360 914	0	3 931 704
Luokka 2	247 879	56 992	0	304 870
Luokka 3	215 619	67 371	0	282 990
Luokka 4	76 444	43 660	0	120 104
Luokka 5	168 320	56 674	0	224 994
Luokka 6	83 849	46 970	0	130 819
Luokka 7	2 151	74 498	0	76 649
Maksukyvytön	0	0	39 344	39 344
Bruttokirjanpitoarvo	4 365 050	707 079	39 344	5 111 473
ECL-varaus*	-1 734	-10 371	-6 301	-18 406
Nettokirjanpitoarvo	4 363 317	696 708	33 043	5 093 067

Yritysluottokanta painottuu uusien ja rakenteilla olevien asunto-osakeyhtiöiden vakuudelliseen rahoittamiseen. Kiinteistövakuudellisina lainoina näiden katsotaan sisältävän vähemmän riskiä, mikä pienentää myös odotettavissa olevien luottotappioiden määrää. Yritysasiakkaiden ja sijoitustoiminnan muut vastuut painottuvat suuriin yrityksiin, joilla on hyvä luottoluokitus.

Altistuminen luottoriskille (yritysasiakkaat, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset mukaan lukien henkilöasiakkaiden taseen ulkopuoliset saamiset)
	Yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
31.12.2022 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Yhteensä
Luokka 1	2 609 370	98	0	2 609 468
Luokka 2	538 713	0	0	538 713
Luokka 3	318 178	14	0	318 192
Luokka 4	130 189	6	0	130 194
Luokka 5	358 479	5 450	0	363 929
Luokka 6	25 661	19 548	0	45 209
Luokka 7	3 442	7 288	0	10 729
Maksukyvytön	0	0	656	656
Bruttokirjanpitoarvo	3 984 030	32 404	656	4 017 091
ECL-varaus*	-697	-1 081	-38	-1 815

* Yritysasiakkaiden ECL-varaus kirjataan yhtenä summana vähentämään tase-erää Saamiset asiakkailta.
Sijoitustoiminnan ECL-varaus kirjataan käyvän arvon rahastoon, muun laajan tuloksen eriin.
Taseen ulkopuolisten saamisten ECL-varaus kirjataan tase-erään Muut velat.

	Yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
31.12.2021 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Yhteensä
Luokka 1	2 953 617	52 948	0	3 006 565
Luokka 2	423 553	10 350	0	433 903
Luokka 3	270 117	8 809	0	278 926
Luokka 4	314 244	15 682	0	329 927
Luokka 5	230 138	4 022	0	234 159
Luokka 6	22 247	23 474	0	45 722
Luokka 7	1 589	4 928	0	6 517
Maksukyvytön	0	0	465	465
Bruttokirjanpitoarvo	4 215 506	120 213	465	4 336 184
ECL-varaus*	-914	-1 297	-29	-2 240

Seuraavat taulukot kuvaavat odotettavissa olevien luottotappioiden siirtymiä ja muutoksia tilikauden aikana. Taulukoissa esitetään tappiota koskevan vähennyserän alku- ja loppusaldon välinen täsmäytyslaskelma. Riskiparametreissä tapahtuneet muutokset pienensivät ECL-varausta 2,0 miljoonaa euroa suhteessa tilikauden lähtötilanteeseen. Kyseiseen erään vaikuttavat muun muassa riskimallien antamat estimaatit sekä johdon harkintaan perustuvat varaukset. Riskimallien estimaatteihin vaikutti ECL-laskentaan tehdyt päivitykset, jotka pienensivät ECL-varausta arviolta 2,1 miljoonaa euroa. Johdon arvion muutokset kasvattivat ECL-varausta noin 1,6 miljoonaa euroa tilikauden aikana. ECL-laskennan ja johdon arvion muutoksia on kuvattu lisää kappaleessa luottoriski.

Odotettavissa olevien luottotappioiden täsmäytyslaskelma (henkilöasiakkaat)
	Henkilöasiakkaat
31.12.2022 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Yhteensä
ECL 1.1.2022	1 734	10 371	6 301	18 406
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2	-255	3 951	0	3 696
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3	-55	0	2 356	2 301
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1	102	-3 101	0	-2 999
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3	0	-882	3 392	2 511
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1	2	0	-287	-285
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2	0	107	-785	-678
Riskiparametreissa tapahtuneet muutokset	-404	-1 136	-164	-1 703
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset	555	1 592	911	3 058
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-209	-835	-549	-1 593
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-31	-813	-1 150	-1 994
ECL:n nettomuutos	-295	-1 116	3 726	2 314
ECL 31.12.2022	1 438	9 256	10 026	20 720

	Henkilöasiakkaat
31.12.2021 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Yhteensä
ECL 1.1.2021	1 583	11 615	4 246	17 444
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2	-228	4 564	0	4 337
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3	-35	0	1 976	1 941
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1	162	-3 368	0	-3 206
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3	0	-1 208	2 475	1 267
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1	7	0	-66	-60
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2	0	99	-675	-576
Riskiparametreissa tapahtuneet muutokset	-3	-603	-264	-870
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset	430	1 245	282	1 958
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-153	-831	-245	-1 229
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-28	-1 143	-1 427	-2 599
ECL:n nettomuutos	151	-1 243	2 055	962
ECL 31.12.2021	1 734	10 371	6 301	18 406

Odotettavissa olevien luottotappioiden täsmäytyslaskelma (yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset, mukaan lukien henkilöasiakkaiden taseen ulkopuoliset saamiset)
	Yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
31.12.2022 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Yhteensä
ECL 1.1.2022	914	1 297	29	2 240
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2	-20	278	0	258
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3	-1	0	12	12
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1	12	-306	0	-294
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3	0	-12	7	-5
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1	0	0	-13	-13
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2	0	2	-1	1
Riskiparametreissa tapahtuneet muutokset	-128	-194	1	-322
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset	178	269	10	458
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-258	-192	-5	-455
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-1	-62	-2	-65
ECL:n nettomuutos	-217	-217	9	-425
ECL 31.12.2022	697	1 081	38	1 815

	Yritysasiakkaiden luotonanto, sijoitustoiminta ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
31.12.2021 (t€)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3
	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Yhteensä
ECL 1.1.2021	1 219	883	31	2 133
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2	-10	570	0	560
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3	-1	0	18	17
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1	7	-327	0	-319
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3	0	-35	4	-31
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1	8	0	-23	-15
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2	0	0	-3	-2
Riskiparametreissa tapahtuneet muutokset	-354	-155	0	-508
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset	294	503	7	805
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-250	-45	-4	-299
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennykset	-1	-97	-1	-100
ECL:n nettomuutos	-306	415	-2	107
ECL 31.12.2021	914	1 297	29	2 240


3.19 Konsernin liitetieto 12: Osuus osakkuusyritysten tuloksista

Tilikauden lopussa S-Pankilla on yksi osakkuusyhtiö S-Crosskey Ab.
S-Crosskey Ab on S-Pankki Oy:n ja Crosskey Banking Solutions Ab Ltd:n yhteisomisteinen IT-palveluyhtiö. S-Pankki Oyj omistaa yhtiöstä 40 prosenttia ja Crosskey 60 prosenttia. Yhtiö harjoittaa pankkitoimintaan ja siihen liittyvään toimintaan tarkoitettujen pankkitietojärjestelmien myyntiä sekä konsultointipalveluiden tarjoamista kyseisillä toimialueilla. Yhtiö tarjoaa palveluja pääsääntöisesti vain S-Pankki Oyj:lle.

		Omistusosuus
Osakkuusyhtiöt	Kotipaikka	2022	2021
S-Crosskey Ab	Maarianhamina	40 %	40 %

Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konserniin pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
		S-Crosskey Ab
Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta olennaisissa osakkuusyrityksissä		2022	2021
Varat yhteensä		1 035	1 226
Velat yhteensä		999	1 193
Liikevaihto		12 868	14 656
Tilikauden voitto (-tappio)		3	4

		S-Crosskey Ab
Osakkuusyhtiön taloudellisen informaation täsmäytys taseen kirjanpitoarvoon		2022	2021
Osakkuusyhtiön nettovarat		36	33
Konsernin omistusosuus		40 %	40 %
Oikaisut		-9	-9
Osakkuusyhtiön tasearvo konsernin taseessa		5	4


3.20 Konsernin liitetieto 13: Tuloverot

Verosaamiset ja -velat	31.12.2022	31.12.2021
Verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset	6 132	1 455
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	1 266	596
Verosaamiset yhteensä	7 398	2 051

Verovelat
Laskennalliset verovelat	4 526	5 667
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	4 458	1 517
Verovelat yhteensä	8 984	7 183

Tuloverot	2022	2021
Tilikauden verot	-9 487	-5 687
Aikaisempien tilikausien verot	-11	222
Laskennallisten verojen muutos	614	232
Tuloverot yhteensä	-8 884	-5 233

Voimassa olevan verokannan mukaan laskettujen verojen täsmäytys tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin	2022	2021
Tulos ennen veroja	44 693	24 784
Tuloveroprosentti	20 %	20 %
Verokannan mukainen osuus tuloksesta	-8 939	-4 957

Pysyvät erot	509	-158
Verovapaat tuotot	0	0
Vähennyskelvottomat kulut	-444	-340
Aikaisempien tilikausien verot	-11	222
Tuloverot yhteensä	-8 884	-5 233
Keskimääräinen efektiivinen veroaste	20 %	21 %

Laskennalliset verot laajassa tuloslaskelmassa	2022	2021
Laskennalliset verot rahoitusvaroista	5 240	-272
Laskennalliset verot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	-36	58
Laskennalliset verot laajassa tuloslaskelmassa yhteensä	5 204	-214


Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset

	31.12.2021	Liiketoimintojen yhdistämiset	Muiden laajan tuloksen erien kautta	Tuloksen kautta	31.12.2022
Laskennalliset verosaamiset
Käypään arvoon arvostettavista	0		4 800	108	4 908
Palkkiojaksotuksista	476			35	511
Vahvistetuista tappioista	19			0	19
Yritysjärjestelyistä	830			-196	634
Muut erät *	130		-36	-33	61
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 455		4 764	-87	6 132

Laskennalliset verovelat
Käypään arvoon arvostettavista	496		-440	0	57
Yritysjärjestelyistä	751			-151	600
Aineettomista hyödykkeistä	1 204			-152	1 052
Tilinpäätössiirroista **	948			-37	911
Varauksista ja luottojen arvonalentumisista	2 267			-360	1 907
Laskennalliset verovelat yhteensä	5 667		-440	-701	4 526

	31.12.2020	Liiketoimintojen yhdistämiset	Muiden laajan tuloksen erien kautta	Tuloksen kautta	31.12.2021
Laskennalliset verosaamiset
Palkkiojaksotuksista	488			-12	476
Vahvistetuista tappioista	819			-800	19
Yritysjärjestelyistä	0			830	830
Muut erät *	79		58	-8	130
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 386		58	10	1 455

Laskennalliset verovelat
Käypään arvoon arvostettavista	257		272	-32	496
Yritysjärjestelyistä	894	9		-151	751
Aineettomista hyödykkeistä	1 170			34	1 204
Tilinpäätössiirroista **	684			264	948
Varauksista ja luottojen arvonalentumisista	2 604			-337	2 267
Laskennalliset verovelat yhteensä	5 608	9	272	-222	5 667

* Muihin eriin kuuluvat kirjaukset muun muassa työsuhde-etuuksien muutoksista.
** Tilinpäätössiirtoihin kuuluvat kirjaukset poistoerojen muutoksista.


3.22 Konsernin liitetieto 14: Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmät

			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvarojen ryhmät 31.12.2022	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Käteiset varat	1 368 195				1 368 195
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		556 923			556 923
Saamiset luottolaitoksilta	9 215				9 215
Saamiset asiakkailta	6 695 255				6 695 255
Saamistodistukset		137 806	1 979		139 785
Johdannaissopimukset			978	23 283	24 261
Osakkeet ja osuudet		752	19 913		20 665
Yhteensä	8 072 665	695 481	22 870	23 283	8 814 299

			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvarojen ryhmät 31.12.2021	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Käteiset varat	1 091 962				1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		684 859			684 859
Saamiset luottolaitoksilta	25 064				25 064
Saamiset asiakkailta	6 086 022				6 086 022
Saamistodistukset		212 172	252 056		464 228
Johdannaissopimukset			41	540	582
Osakkeet ja osuudet		732	30 843		31 575
Yhteensä	7 203 049	897 764	282 940	540	8 384 293

			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvelkojen ryhmät 31.12.2022		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Velat luottolaitoksille		23 156			23 156
Velat asiakkaille		7 983 559			7 983 559
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat		219 270			219 270
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		107 000			107 000
Johdannaissopimukset			4	3	7
Vuokrasopimusvelat		4 783			4 783
Yhteensä		8 337 768	4	3	8 337 775

			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvelkojen ryhmät 31.12.2021		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Velat luottolaitoksille		108			108
Velat asiakkaille		7 611 265			7 611 265
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat		169 699			169 699
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		112 667			112 667
Johdannaissopimukset			98	8 285	8 383
Vuokrasopimusvelat		6 681			6 681
Yhteensä		7 900 419	98	8 285	7 908 802


3.23 Konsernin liitetieto 15: Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia

Rahoitusinstrumenttien ryhmittely arvostusmenetelmän mukaisesti
Rahoitusvarojen käyvät arvot 31.12.2022	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Käypä arvo yhteensä	Kirjanpitoarvo
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Käteiset varat		1 368 195		1 368 195	1 368 195
Saamiset luottolaitoksilta		9 843		9 843	9 215
Saamiset asiakkailta		6 993 283		6 993 283	6 695 255
Yhteensä		8 371 322		8 371 322	8 072 665

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset		1 979		1 979	1 979
Johdannaissopimukset		24 261		24 261	24 261
Osakkeet ja osuudet	7 226	12 687		19 913	19 913
Yhteensä	7 226	38 927		46 153	46 153

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	539 811	18 923		558 734	556 923
Saamistodistukset	135 614	3 500		139 114	137 806
Osakkeet ja osuudet		631	121	752	752
Yhteensä	675 425	23 053	121	698 600	695 481
Varojen käyvät arvot yhteensä	682 652	8 433 302	121	9 116 075	8 814 299

Rahoitusvarojen käyvät arvot 31.12.2021	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Käypä arvo yhteensä	Kirjanpitoarvo
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Käteiset varat		1 091 962		1 091 962	1 091 962
Saamiset luottolaitoksilta		25 022		25 022	25 064
Saamiset asiakkailta		6 495 290		6 495 290	6 086 022
Yhteensä		7 612 275		7 612 275	7 203 049

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset		252 056		252 056	252 056
Johdannaissopimukset		582		582	582
Osakkeet ja osuudet	18 208	12 573	61	30 843	30 843
Yhteensä	18 208	265 211	61	283 480	283 480

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	642 251	44 563		686 814	684 859
Saamistodistukset	204 420	9 261		213 681	212 172
Osakkeet ja osuudet		605	128	732	732
Yhteensä	846 671	54 429	128	901 227	897 764
Varojen käyvät arvot yhteensä	864 879	7 931 914	189	8 796 982	8 384 293

Rahoitusvelkojen käyvät arvot 31.12.2022	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Käypä arvo yhteensä	Kirjanpitoarvo
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille		23 156		23 156	23 156
Velat asiakkaille		7 765 861		7 765 861	7 983 559
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	215 087			215 087	219 270
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		107 987		107 987	107 000
Yhteensä	215 087	7 897 005		8 112 092	8 332 985

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset		7		7	7
Yhteensä		7		7	7

Rahoitusvelkojen käyvät arvot 31.12.2021	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Käypä arvo yhteensä	Kirjanpitoarvo
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille		108		108	108
Velat asiakkaille		7 591 312		7 591 312	7 611 265
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	170 101			170 101	169 699
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		113 215		113 215	112 667
Yhteensä	170 101	7 704 635		7 874 736	7 893 738

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset		8 383		8 383	8 383
Yhteensä		8 383		8 383	8 383


Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään aktiivisilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella tai käyttäen markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä. Sijoitustodistusten, yritystodistusten tai johdannaissopimusten (pois lukien futuurit) käyvät arvot määritellään diskonttaamalla tulevat kassavirrat nykyhetkeen käyttäen tilinpäätöspäivän markkinakorkoja. Joukkovelkakirjalainat, sijoitusrahasto-osuudet ja futuurit arvostetaan markkinahinnoilla. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan käyttäen ostokurssia ja rahoitusvelat käyttäen myyntikursseja.
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan kolmeen luokkaan käyvän arvon määrittämisen mukaan. Tason 1 käyvät arvot määritetään käyttämällä toimivilla markkinoilla täysin samanlaisista rahoitusvaroista ja -veloista noteerattuja oikaisemattomia hintoja. Tason 2 käyvät arvot määritetään yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinahintoihin. Tason 3 markkinahinnat perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin.



Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä
Siirtoja tasojen välillä tapahtuu, kun on havaittavissa, että markkinaoletukset ovat muuttuneet, esimerkiksi jos instrumenteilla ei käydä enää aktiivisesti kauppaa. Kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja tasojen 1 ja 2 välillä.

Muutokset tasolla 3					Osakkeet ja osuudet
Osakkeet ja osuudet, kirjanpitoarvo 1.1.2022					127
Muut muutokset					-6
Osakkeet ja osuudet, kirjanpitoarvo 31.12.2022					121

Tasoon 3 käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien arvoon sisältyvät ne instrumentit, joiden käypä arvo arvioidaan kokonaan tai osittain ei todennettaviin markkinahintoihin tai -kursseihin perustuvilla arvostusmenetelmillä.


3.24 Konsernin liitetieto 16: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma

31.12.2022	0-3kk	3-12kk	1-5 v	5-10 v	Yli 10 v	Yhteensä
Käteiset varat	1 368 195					1 368 195
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	45 910	146 676	316 706	47 631	0	556 923
Saamiset luottolaitoksilta	9 215	0	0	0	0	9 215
Saamiset asiakkailta	190 343	386 584	1 641 762	1 401 914	3 074 650	6 695 255
Saamistodistukset	10 963	12 139	99 176	17 507	0	139 785
Johdannaissopimukset	104	1 838	12 340	9 979	0	24 261
Rahoitusvarat yhteensä	1 624 731	547 238	2 069 984	1 477 031	3 074 650	8 793 634

Velat luottolaitoksille	23 156	0	0	0	0	23 156
Velat asiakkaille	7 908 579	58 752	16 228	1	0	7 983 559
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	219 270	0	0	219 270
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	5 667	40 033	61 300	0	107 000
Johdannaissopimukset	7	0	0	0	0	7
Vuokrasopimusvelat	3	164	4 615	0	0	4 783
Rahoitusvelat yhteensä	7 931 745	64 583	280 146	61 301	0	8 337 775


31.12.2021	0-3kk	3-12kk	1-5 v	5-10 v	Yli 10 v	Yhteensä
Käteiset varat	1 091 962					1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	17 557	112 743	513 606	40 953	0	684 859
Saamiset luottolaitoksilta	25 064	0	0	0	0	25 064
Saamiset asiakkailta	166 385	404 694	1 691 484	1 343 465	2 479 995	6 086 022
Saamistodistukset	179 385	81 188	179 108	24 547	0	464 228
Johdannaissopimukset	0	0	174	408	0	582
Rahoitusvarat yhteensä	1 480 353	598 625	2 384 373	1 409 372	2 479 995	8 352 718

Velat luottolaitoksille	108	0	0	0	0	108
Velat asiakkaille	7 608 488	1 156	1 622	0	0	7 611 265
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	169 699	0	0	169 699
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	4 333	22 433	85 900	0	112 667
Johdannaissopimukset	86	694	7 051	552	0	8 383
Vuokrasopimusvelat	11	49	6 621	0	0	6 681
Rahoitusvelat yhteensä	7 608 692	6 232	207 425	86 452	0	7 908 802


3.25 Konsernin liitetieto 17: Käteiset varat

	31.12.2022	31.12.2021
Kassa	59 413	55 541
Saamiset keskuspankeilta	1 308 782	1 036 422
Käteiset varat yhteensä	1 368 195	1 091 962


3.26 Konsernin liitetieto 18: Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset

	31.12.2022	31.12.2021
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Julkisyhteisöiltä	39 543	71 325
Luottolaitoksilta	486 023	565 310
Muilta rahoituslaitoksilta	7 129	0
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä	24 228	48 225
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset yhteensä	556 923	684 859

Saamistodistuksiin kohdistuva luottoriski sekä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutukset on kuvattu konsernin liitteessä 2.


3.27 Konsernin liitetieto 19: Saamiset luottolaitoksilta

	31.12.2022	31.12.2021
Vaadittaessa maksettavat	2 633	4 743
Muut kuin vaadittaessa maksettavat	6 582	20 322
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä	9 215	25 064

Saamisiin luottolaitoksilta kohdistuva luottoriski sekä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutukset on kuvattu konsernin liitteessä 2.


3.28 Konsernin liitetieto 20: Saamiset asiakkailta

	31.12.2022	Tappioita koskeva vähennyserä*
Henkilöasiakkaat	5 600 647	20 720
Vakuudelliset luotot	4 753 697	11 292
Vakuudettomat luotot	846 949	9 429
Yritysasiakkaat	1 094 608	591
Saamiset asiakkailta yhteensä	6 695 255	21 312

	31.12.2021	Tappioita koskeva vähennyserä*
Henkilöasiakkaat	5 092 881	18 406
Vakuudelliset luotot	4 322 081	8 863
Vakuudettomat luotot	770 800	9 543
Yritysasiakkaat	993 142	817
Saamiset asiakkailta yhteensä	6 086 022	19 223

* Tappioita koskeva vähennyserä on kuhunkin erään sisältyvä odotettavissa oleva luottotappio
Saamisiin asiakkailta kohdistuva luottoriski sekä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutukset on kuvattu konsernin liitteessä 2.


3.29 Konsernin liitetieto 21: Saamistodistukset

	31.12.2022	31.12.2021
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Saamistodistukset
Luottolaitoksilta	54 582	67 986
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä	83 224	144 186
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat yhteensä	137 806	212 172
joista julkisesti noteerattuja	137 806	212 172

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Yritystodistukset
Muilta rahoituslaitoksilta		6 408
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä		43 073
Yritystodistukset yhteensä		49 481
joista julkisesti noteerattuja
Kuntatodistukset
Julkisyhteisöiltä	1 979	197 554
Kuntatodistukset yhteensä	1 979	197 554
joista julkisesti noteerattuja
Sijoitustodistukset
Luottolaitoksilta		5 020
Sijoitustodistukset yhteensä		5 020
joista julkisesti noteerattuja

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat yhteensä	1 979	252 056

Saamistodistukset yhteensä	139 785	464 228

Saamistodistuksiin kohdistuva luottoriski sekä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutukset on kuvattu konsernin liitteessä 2.


3.30 Konsernin liitetieto 22: Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaisia, suojauslaskentaa ja sen tehokkuuden arviointia on käsitelty konsernin liitteessä 1, luvussa Johdannaiset ja suojauslaskenta. Samassa liitteessä on myös käsitelty johdannaisten arvostusta luvussa Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon.
Käyvän arvon suojausta sovelletaan S-Pankissa johdannaisiin, jotka on tehty korkoriskiin liittyvien varojen käyvän arvon muutosten suojaukseen. S-Pankissa suojauksen kohteena oleva käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee lähinnä kiinteäkorkoisia arvopapereita, joista aiheutuu korkoriskiä.
Riskienhallinnan periaatteita on kuvattu konsernin liitteessä 2. Markkinariskit ja erityisesti Rahoitustaseen korkoriski -osiot sisältävät tietoja johdannaisten käytöstä suojauslaskennassa ja sen vaikutuksista S-Pankin taloudelliseen asemaan ja tulokseen.

		31.12.2022			31.12.2021
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	612 200	23 283	-3	531 200	540	-8 285
Suojauslaskennassa olevat korkojohdannaiset yhteensä	612 200	23 283	-3	531 200	540	-8 285

Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	30 000	978	-4	50 000	41	-98
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt korkojohdannaiset yhteensä	30 000	978	-4	50 000	41	-98
Johdannaiset yhteensä	642 200	24 261	-7	581 200	582	-8 383


		31.12.2022				31.12.2021
Johdannaisten maturiteetit	Alle yksi vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Alle yksi vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset	245 000	317 200	50 000	612 200	69 000	422 200	40 000	531 200

Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset	20 000	0	10 000	30 000	30 000	10 000	10 000	50 000
Johdannaiset yhteensä	265 000	317 200	60 000	642 200	99 000	432 200	50 000	581 200

Suojattavien erien suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Muusta kuin suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu käyvän arvon rahastoon. Suojauslaskentaan kuuluvien suojaavien erien käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauksen ollessa tehokas käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, ja nettotulos on lähellä nollaa.


31.12.2022		Nimellismäärä, yhteensä	Varat, käyvät arvot	Velat, käyvät arvot	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojaavat johdannaiset
Käyvän arvon suojaus
Korkosidonnaiset		612 200	23 283	-3	Johdannaissopimukset	31 097
Suojaavat johdannaiset yhteensä		612 200	23 283	-3		31 097

	Kirjanpitoarvo		Kumulatiivinen arvonmuutos taseella
31.12.2022	Varat	Velat	Varat	Velat	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojauskohde
Saamistodistukset	694 729	0	23 762	0	Saamistodistukset	-31 527
Suojauskohteet yhteensä	694 729	0	23 762	0		-31 527

Seuraavassa taulukossa esitetään suojauskohteen ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutos eli suojauksen tehoton osuus.

31.12.2022			Suojaussuhteen voitto/tappio
Suojauskohde		Suojausinstrumentti	Suojauskohde	Suojausinstrumentti	Suojaussuhteen tehoton osuus	Tuloslaskelmarivi, jolle tehoton osuus on kirjattu
Saamistodistukset		Korkojohdannaiset	-31 527	31 097	-429	Sijoitustoiminnan nettotuotot: Suojauslaskennan nettotulos

31.12.2021		Nimellismäärä, yhteensä	Varat, käyvät arvot	Velat, käyvät arvot	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojaavat johdannaiset
Käyvän arvon suojaus
Korkosidonnaiset		531 200	540	-8 285	Johdannaissopimukset	8 311
Suojaavat johdannaiset yhteensä		531 200	540	-8 285		8 311

	Kirjanpitoarvo		Kumulatiivinen arvonmuutos taseella
31.12.2021	Varat	Velat	Varat	Velat	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojauskohde
Saamistodistukset	841 394	0	7 719	0	Saamistodistukset	-8 463
Suojauskohteet yhteensä	841 394	0	7 719	0		-8 463

Seuraavassa taulukossa esitetään suojauskohteen ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutos eli suojauksen tehoton osuus.

31.12.2021			Suojaussuhteen voitto/tappio
Suojauskohde		Suojausinstrumentti	Suojauskohde	Suojausinstrumentti	Suojaussuhteen tehoton osuus	Tuloslaskelmarivi, jolle tehoton osuus on kirjattu
Saamistodistukset		Korkojohdannaiset	-8 463	8 311	-152	Sijoitustoiminnan nettotuotot: Suojauslaskennan nettotulos

Suojauslaskennan laadintaperiaatteet on kuvattu konsernin liitteessä 1 kohdassa Johdannaiset ja suojauslaskenta.


3.31 Konsernin liitetieto 23: Osakkeet ja osuudet

	31.12.2022	31.12.2021
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Muilta rahoituslaitoksilta *	18	25
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä *	734	707
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat yhteensä	752	732

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Luottolaitoksilta *	5 091	8 972
Rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä *	14 822	21 871
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat yhteensä	19 913	30 843
joista julkisesti noteerattuja	19 913	30 843

Osakkeet ja osuudet yhteensä	20 665	31 575



* Esitystapaa on muutettu tilinpäätöksen 31.12.2021 julkistamisen jälkeen.


Osakkeiden ja osuuksien käypien arvon hierarkiatasot on eritelty konsernin liitteessä 15.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakkeet ja osuudet sisältävät konsernin tytäryhtiöillä olevat omistukset, Suomen Luotto-osuuskunnan, SWIFT:n, Digitaalinen Asuntokauppa DIAS:n sekä APV Sijoitustutkinnot Oy:n osakkeita.


3.32 Konsernin liitetieto 24: Aineettomat hyödykkeet

Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2022	Aineettomat oikeudet	Tietojärjestelmät	Keskeneräiset projektit	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	5 039	109 132	14 436	37 997	166 605
Lisäykset	0	37	9 965	0	10 001
Vähennykset	0	-565	-100	0	-665
Siirrot erien välillä	0	12 301	-12 511	0	-210
Hankintameno 31.12.2022	5 039	120 905	11 789	37 997	175 731

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022	-1 282	-79 224		-12 748	-93 254
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	395		0	395
Poistot	-757	-11 473		0	-12 230
Arvonalennukset	0	-311		0	-311
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022	-2 039	-90 613		-12 748	-105 400

Kirjanpitoarvo 1.1.2022	3 757	29 908	14 436	25 250	73 351
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	3 000	30 292	11 789	25 250	70 331

Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2021	Aineettomat oikeudet	Tietojärjestelmät	Keskeneräiset projektit	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	4 993	91 687	19 430	42 115	158 224
Lisäykset *	54	740	13 966	1	14 762
Vähennykset	-8	-857	-1 220	-892	-2 977
Siirrot erien välillä	0	17 562	-17 739	-3 227	-3 404
Hankintameno 31.12.2021 *	5 039	109 132	14 436	37 997	166 605

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-525	-70 730		-15 974	-87 229
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	374		3 227	3 600
Poistot	-757	-8 604		0	-9 362
Arvonalennukset	0	-263		0	-263
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-1 282	-79 224		-12 748	-93 254

Kirjanpitoarvo 1.1.2021	4 468	20 956	19 430	26 141	70 995
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 *	3 757	29 908	14 436	25 250	73 351

* ICT-ohjelmistolisenssien ennakkomaksut on siirretty aineellisista hyödykkeistä aineettomiin hyödykkeisiin tilinpäätöksen 31.12.2021 julkistamisen jälkeen.
Aineettomat hyödykkeet sisältävät konsernin liiketoimintojen kannalta olennaiset tietojärjestelmät sekä näiden tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvän aktivointikelpoisen keskeneräisen työn. Raportointikaudella 2022 merkittävimmät lisäykset keskeneräisissä projekteissa johtuvat työstä liittyen S-mobiilin ja digitaalisten palveluiden kehitysprojekteihin. Aineettomat hyödykkeet, pääasiassa IT-projektit, arvioidaan vuosittain budjetointiprosessin yhteydessä. Arvioinnin perusteella arvonalentumista on raportointikaudella kirjattu 311 t€ (263 t€).


Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvo on kohdistettu seuraavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle:

	31.12.2022	31.12.2021
Liikearvo
Varallisuudenhoitoliiketoiminta	25 250	25 250
Liikearvo	25 250	25 250

S-Pankki-konsernissa liikearvo kohdistuu Varallisuudenhoitoliiketoiminta-segmenttiin.

Arvonalentumiset
S-Pankki-konserni on testannut liikearvon 31.12.2022 ja 31.12.2021 tilanteista, eikä tarvetta arvonalentumiskirjauksille ole todettu.

Testaus ja herkkyysanalyysi
Arvonalennustestauksessa verrataan rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvoa kyseessä olevasta liiketoiminnasta kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Varallisuudenhoitoliiketoiminnan kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmaan, jossa liiketoiminnan arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa käyttäen diskonttauskorkoa, joka kuvastaa kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön pääomakustannusta ennen veroja.
Varallisuudenhoitoliiketoiminnan ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Tämän ajanjakson jälkeiset rahavirrat on extrapoloitu käyttämällä 2 prosentin kasvutekijää, joka arvion mukaan ei ylitä toimialan pitkän aikavälin toteutunutta kasvua. Diskonttauskorkona käytettyyn pääomakustannukseen ennen veroja (WACC) vaikuttavat riskitön korko, markkina- ja maariskipreemio, toimialan beta, vieraan pääoman kustannus sekä pääomarakenne. Diskonttauskorko 31.12.2022 oli 12,1 prosenttia ja 31.12.2021 5,5 prosenttia.
Keskeiset muuttujat arvonalennustestauksessa ovat Varallisuudenhoitoliiketoiminnan tulos, diskonttauskorko sekä kolmen vuodenennustejakson jälkeinen kasvutekijä. Rahavirrat perustuvat kolmen vuoden taloudelliseen suunnitelmaan, jonka jälkeinen kassavirran terminaaliarvo on laskettu perustuen em. kolmen vuoden rahavirtojen keskiarvoon. Näin syntynyt liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvon noin 10 miljoonalla eurolla 31.12.2022 testauksessa. Arviomme mukaan diskonttauskoron +2 %-yksikön tai kolmen vuoden jälkeisen kasvutekijän -1 %-yksikön muutos voisi olla mahdollinen. Tällainen muutos ei johtaisi tilanteeseen, joka aiheuttaisi arvonalennustarpeen.


3.33 Konsernin liitetieto 25: Aineelliset hyödykkeet

Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2022	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Käyttöoikeus-omaisuus	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	865	1 514	0	10 043	12 422
Lisäykset	0	0	55	233	288
Vähennykset	0	0	0	-340	-340
Sopimusmuutokset	0	0	0	-868	-868
Siirrot erien välillä	0	38	-38	-125	-125
Hankintameno 31.12.2022	865	1 553	17	8 942	11 377

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022	-861	-722		-3 390	-4 973
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0		1 523	1 523
Poistot	-1	-281		-2 377	-2 659
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022	-862	-1 003		-4 244	-6 109

Kirjanpitoarvo 1.1.2022	4	792	0	6 653	7 449
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	3	549	17	4 699	5 268

Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2021	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Käyttöoikeus-omaisuus	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	4 001	1 777	195	14 750	20 723
Lisäykset *	0	3	41	620	664
Vähennykset	0	-502	0	-1 023	-1 525
Sopimusmuutokset	0	0	0	-213	-213
Siirrot erien välillä	-3 136	236	-236	-4 091	-7 227
Hankintameno 31.12.2021 *	865	1 514	0	10 043	12 422

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-3 996	-688		-5 320	-10 003
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	3 136	502		4 752	8 390
Poistot	-1	-358		-2 822	-3 181
Arvonalennukset	0	-179		0	-179
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-861	-722		-3 390	-4 973

Kirjanpitoarvo 1.1.2021	5	1 090	195	9 430	10 720
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 *	4	792	0	6 653	7 449

* ICT-ohjelmistolisenssien ennakkomaksut on siirretty aineellisista hyödykkeistä aineettomiin hyödykkeisiin tilinpäätöksen 31.12.2021 julkistamisen jälkeen.


Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat
Käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat vuokrasopimusten toimitiloista, leasingautoista, tietojärjestelmistä ja -laitteista.

Käyttöoikeusomaisuuden muutokset 2022	Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Käyttöoikeus-omaisuus yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	9 242	801	10 043
Lisäykset	0	233	233
Vähennykset	-295	-45	-340
Sopimusmuutokset	-831	-37	-868
Siirrot erien välillä	0	-125	-125
Hankintameno 31.12.2022	8 116	826	8 942

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022	-3 068	-322	-3 390
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1 303	221	1 523
Poistot	-2 097	-280	-2 377
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022	-3 862	-381	-4 244

Kirjanpitoarvo 1.1.2022	6 174	479	6 653
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	4 253	445	4 699

Käyttöoikeusomaisuuden muutokset 2021	Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Käyttöoikeus-omaisuus yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	13 915	835	14 750
Lisäykset	0	620	620
Vähennykset	-795	-228	-1 023
Sopimusmuutokset	-200	-13	-213
Siirrot erien välillä	-3 678	-413	-4 091
Hankintameno 31.12.2021	9 242	801	10 043

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-4 821	-499	-5 320
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	4 301	451	4 752
Poistot	-2 548	-274	-2 822
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-3 068	-322	-3 390

Kirjanpitoarvo 1.1.2021	9 094	336	9 430
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	6 174	479	6 653


Vuokrasopimusvelat	31.12.2022	31.12.2021
Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka	2 452	4 120
Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka	2 330	2 561
Vuokrasopimusvelat yhteensä	4 783	6 681

Vuokrasopimusvelat sisältyvät Muiden velkojen ryhmään.
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty konsernin liitteessä 16.

Tuloslaskelmaan kirjatut erät	2022	2021
Korkokulut vuokrasopimuksista	1	-21
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-300	-440
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä	-595	-428
Poistot käyttöoikeusomaisuudesta, rakennukset	-2 097	-2 548
Poistot käyttöoikeusomaisuudesta, koneet ja kalusto	-280	-274
Tuloslaskelmaan kirjatut erät yhteensä	-3 271	-3 711


Rahavirtavaikutus vuokrasopimuksista	2022	2021
Rahavirtavaikutus vuokrasopimuksista yhteensä	-3 235	-3 717


3.34 Konsernin liitetieto 26: Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

	31.12.2022	31.12.2021
Korkosaamiset	19 359	11 178
Palkkiosaamiset	8 678	9 372
Muut saamiset	17 304	7 378
Ennakkomaksut	638	395
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä	45 979	28 322

Muihin saamisiin kirjataan jaksotettuihin ostolaskuihin, henkilöstökuluihin, saatavakauppaan ja muihin saamisiin liittyvät siirtosaamiset.


3.35 Konsernin liitetieto 27: Muut varat

	31.12.2022	31.12.2021
Maksujenvälityssaamiset	5 161	1 188
Myyntisaamiset	3 492	3 857
Muut saamiset	314	369
Muut varat yhteensä	8 967	5 414


3.36 Konsernin liitetieto 28: Velat luottolaitoksille ja asiakkaille

	31.12.2022	31.12.2021
Velat luottolaitoksille
Vaadittaessa maksettavat velat luottolaitoksille	1	108
Muut kuin vaadittaessa maksettavat velat luottolaitoksille	23 156	0
Velat luottolaitoksille yhteensä	23 156	108

Velat asiakkaille
Talletukset
Vaadittaessa maksettavat talletukset	7 845 434	7 550 209
Muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset	80 156	4 741
Muut velat
Vaadittaessa maksettavat muut velat	54 283	52 213
Muut kuin vaadittaessa maksettavat muut velat	3 686	4 102
Velat asiakkaille yhteensä	7 983 559	7 611 265

Velat luottolaitoksille ja asiakkaille yhteensä	8 006 716	7 611 373


3.37 Konsernin liitetieto 29: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

	31.12.2022		31.12.2021
	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Korko	Eräpäivä
S-Bank Plc's Senior Preferred MREL Eligible Notes 1/2021, Tranche 1	169 946	170 000	169 699	170 000	Euribor 3 kk + 0,75 %	4.4.2025
S-Bank Plc's Senior Preferred MREL Eligible Notes 1/2021, Tranche 2	49 324	50 000	0	0	Euribor 3 kk + 0,75 %	4.4.2025


3.38 Konsernin liitetieto 30: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

	31.12.2022		31.12.2021
	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Korko	Eräpäivä
Debentuuri I/2016 *	17 333	17 333	21 667	21 667	Euribor 12 kk + 1,8 %	30.6.2026
Debentuuri I/2017	6 666	6 666	8 000	8 000	Euribor 12 kk + 1,8 %	18.12.2027
Debentuuri I/2020	25 500	25 500	25 500	25 500	Euribor 12 kk + 2,0 %	1.12.2030
Debentuuri I/2021	57 500	57 500	57 500	57 500	Euribor 12 kk + 2,0 %	8.10.2031



* Vertailukauden nimellisarvoa on oikaistu maksettujen lyhennysten määrällä.



Ehdot debentuuriehtoisissa lainoissa
Debentuuriehtoisilla lainoilla on pankin muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. Vakavaraisuuslaskennassa debentuuriehtoiset lainat on ryhmitelty toissijaiseen pääomaan (Tier 2) CRR-asetuksen mukaisesti.
Debentuuriehtoisten lainojen tarkemmat ehdot on kuvattu pilari 3 -raportin (”Capital and Risk Management Report”) taulukossa EU CCA. Raportti julkistetaan tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana ja se on saatavilla S-Pankin verkkosivuilta.


3.39 Konsernin liitetieto 31: Siirtovelat

	31.12.2022	31.12.2021
Korkovelat	3 183	3 443
Henkilöstökuluihin liittyvät siirtovelat	17 601	16 483
Muut siirtovelat	9 466	12 373
Siirtovelat yhteensä	30 250	32 299

Muihin siirtovelkoihin kirjataan jaksotettuihin ostolaskuihin liittyvät ja muihin velkoihin kuulumattomat siirtovelat.


3.40 Konsernin liitetieto 32: Muut velat ja varaukset

	31.12.2022	31.12.2021
Vuokrasopimusvelat	4 783	6 681
Maksujenvälitysvelat	34 913	29 269
Muut	15 782	13 375
Muut velat yhteensä	55 477	49 325

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	303	649
Varaukset yhteensä	303	649

Muut velat ja varaukset yhteensä	55 780	49 973

Vuokrasopimusvelat on eritelty tarkemmin konsernin liitteessä 25.
Muiden velkojen erä Muut sisältää ostovelat, ennakonpidätysvelat, palkkiovelat sekä arvonalentumisvelat takauksista ja taseen ulkopuolisista vastuista.


Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
S-Pankki-konsernilla on lakisääteisen eläketurvan (TyEL) lisäksi etuuspohjainen eläkejärjestely. Kyseessä on vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely, joka on järjestetty vakuutusyhtiössä ja se rahoitetaan vakuutusyhtiölle suoritettavilla maksuilla. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä määritetään tiettyjen tekijöiden perusteella kuten esimerkiksi palkan ja työssäolovuosien perusteella.

Eläkevelka taseessa					31.12.2022	31.12.2021
Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo					1 354	2 968
Etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo					-1 051	-2 320
Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuva nettovelka					303	649

Etuuspohjaisen järjestelyn varat koostuvat pääosin S-Pankin järjestelmään maksamista suorituksista ja niiden tuotosta.
Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan nettovelan ja sen osien alku- ja loppusaldojen välinen täsmäytyslaskelma
	Velvoitteen nykyarvo		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Nettovelka
	2022	2021	2022	2021	2022	2021
Avaava tase 1.1.	2 968	2662	2 320	2 265	649	397

Tuloslaskelmaan kirjatut erät:
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	319	337			319	337
Korkokulu/-tuotto	27	25	23	23	4	3
Yhteensä	346	363	23	23	323	340

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät:
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Vakuutusmatemaattiset voitot/-tappiot (-/+), joiden perustana ovat taloudellisten tekijöiden muutokset	-979	228			-979	228
Vakuutusmatemaattiset voitot/-tappiot (-/+), joiden perustana ovat kokemusperäiset muutokset	-97	-42			-97	-42
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoja/-kuluja (+/-)			-898	-104	898	104
Yhteensä	-1 076	186	-898	-104	-179	290

Muut:
Maksetut etuudet	-884	-242	-884	-242	0	0
Maksusuoritukset etuuspohjaiseen järjestelyyn			490	378	-490	-378
Yhteensä	-884	-242	-394	136	-490	-378

Päättävä tase 31.12.	1 354	2 968	1 051	2 320	303	649


Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 27 vuotta (26 vuotta). S-Pankki arvioi odotettavissa olevien maksusuorituksien etuuspohjaiseen järjestelyyn olevan vuonna 2023 noin 135 tuhatta euroa (388).

Raportointikauden päättymispäivänä sovellettiin seuraavia merkittävimpiä vakuusmatemaattisia oletuksia:
					S-Pankki Oyj
					2022	2021
Diskonttauskorko					3,30 %	0,90 %
Palkkojen nousu					2,70 %	1,90 %
Inflaatio					2,70 %	1,90 %

Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistusten pohjalta, ja ne perustuvat julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jäävälle henkilölle.
Seuraavassa taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi järjestelyssä käytetyn diskonttauskoron muutoksen vaikutuksesta etuuspohjaiseen eläkevastuuseen. Herkkyysanalyysi on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän muuttumattomina.
			2022		2021
			Kasvu	Lasku	Kasvu	Lasku
Muutos (t€), kun diskonttauskorko +/- 0,5 %-yks.			246	371	507	817



3.41 Konsernin liitetieto 33: Oman pääoman erät

	31.12.2022	31.12.2021
Osakepääoma	82 880	82 880
Rahastot	263 148	284 277
Käyvän arvon rahasto	-20 680	449
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	283 828	283 828
Kertyneet voittovarat	178 213	142 148
Edellisten tilikausien voitto (-tappio)	142 404	122 598
Tilikauden voitto (-tappio)	35 809	19 551
Oma pääoma yhteensä	524 241	509 306
Emoyhtiön omistajat	524 241	509 306


S-Pankki Oyj:llä on vain yksi osakelaji. Osakelajia ei ole erikseen nimetty eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä osakelajia koskevasta enimmäisosakemäärästä tai osakkeen nimellisarvosta. Osakelajia koskevia oikeuksia tai rajoituksia ei ole yhtiöjärjestyksessä määrätty. S-Pankki ei ole laskenut yleiseen liikkeeseenlaskuun osakkeitaan eikä S-Pankin tai sen tytäryhteisön hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.


Osakkeiden lukumäärä	31.12.2022	31.12.2021
Kauden alussa ulkona olleet osakkeet	6 680 180	6 680 180
Kauden lopussa ulkona olleet osakkeet	6 680 180	6 680 180

Oman pääoman erien kuvaus
Osakepääoma
Osakepääomaan sisältyvät emoyhtiön omistajien merkitsemät ja maksamat osakkeet. Emoyhtiön omistajien hallussa on myös osakkeita, joiden merkintähinta on kirjattu sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.


Käyvän arvon rahasto
Rahasto sisältää käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen kumulatiivisen käyvän arvon muutoksen laskennallisella verolla vähennettynä. Käyvän arvon muutos realisoituu tuloslaskelmaan, kun näistä rahoitusvaroista tai -veloista luovutaan tai niihin kirjataan arvonalennus. Käypään arvoon arvostetut varat voidaan luokitella kolmelle hierarkiatasolle. Hierarkiatasot on esitetty konsernin liitteessä 15.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Rahasto on muodostettu omistajien sijoituksista ja rahasto on perustettu yhtiökokouksen päätöksellä. Rahastoon voidaan kirjata uutta pääomaa tai sitä voidaan pienentää vain yhtiökokouksen päätöksellä lain sallimissa rajoissa.
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat ovat konserniyhtiöiden aiemmilta tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona omistajille.


Osingonjako osakkeenomistajille
Hallitus esittää S-Pankki Oyj:n vuoden 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa:

€/osake	0,75
Osinko yhteensä (€)	5 010 135,00


3.42 Konsernin muut liitetiedot

Konsernin muut liitetiedot esitetään tuhansina euroina.


3.43 Konsernin liitetieto 34: Annetut vakuudet

	Muut vakuudet
	31.12.2022	31.12.2021
Omasta velasta annetut
Velat luottolaitoksille	170 543	181 632
Johdannaissopimukset	5 171	13 660
Omasta velasta annetut yhteensä	175 714	195 292
joista käteistä	5 171	13 660
joista arvopapereita	170 543	181 632

Muusta syystä omasta puolesta annetut	357	362
joista käteistä	357	362

Annetut arvopaperivakuudet ovat asetettu ennakkoon vakuudeksi keskuspankille mahdollista vakuudellista keskuspankkirahoitusta varten.


3.44 Konsernin liitetieto 35: Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen

31.12.2022	Taseella netotettujen rahoitusvarojen ja -velkojen bruttosumma sis. korot	Taseella netotetut rahoitusvarat ja -velat	Taseella esitetty netotettu rahoitusvara ja -velka sis. korot	Vakuudeksi annettu käteinen	Nettosumma
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset	23 751	510	24 261
Rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	307	-28	279	17 985	18 264

31.12.2021	Taseella netotettujen rahoitusvarojen ja -velkojen bruttosumma sis. korot	Taseella netotetut rahoitusvarat ja -velat	Taseella esitetty netotettu rahoitusvara ja -velka sis. korot	Vakuudeksi annettu käteinen	Nettosumma
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset	525	56	582
Rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	11 223	-30	11 193	-13 660	-2 467


3.45 Konsernin liitetieto 36: Taseen ulkopuoliset sitoumukset

	31.12.2022	31.12.2021
Takaukset	2 539	9 722
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset	93	150
Käyttämättömät luottojärjestelyt	188 334	258 147
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä	190 967	268 019

Odotettavissa oleva luottotappio, joka kohdistuu taseen ulkopuolisiin eriin on 841 t€ (870 t€).

3.46 Konsernin liitetieto 37: Konsernirakenne ja lähipiiri

S-Pankki-konsernin emoyhtiö on S-Pankki Oyj. S-Pankki Oyj on talletuspankki, joka harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaista luottolaitostoimintaa sekä siihen liittyvää toimintaa ja se tarjoaa sijoituspalvelulain mukaisia sijoituspalveluja. Pankki hoitaa emoyhtiönä konserniin kuuluvien yhtiöiden keskitetysti hoidettavat tehtävät, kuten konsernihallinnon, ohjauksen ja valvonnan. S-Pankilla on kaksi kokonaan omistettua tytäryhtiötä: S-Pankki Rahastoyhtiö Oy ja S-Asiakaspalvelu Oy. S-Pankki Pääomarahastot Oy sulautui S-Pankki Rahastoyhtiö Osakeyhtiöön 30.9.2022.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy hallinnoi S-Pankki-rahastoja. S-Pankki Pääomarahastot Oy:n sulautumisen jälkeen S-Pankki Rahastoyhtiö Oy toimii myös hallinnointiyhtiönä ja tuottaa pääomarahastojen salkunhoitoon liittyvät palvelut sekä vastaa hallinnoimiensa, kiinteistöihin, metsään ja listaamattomiin yhtiöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen salkunhoidosta.

S-Asiakaspalvelu Oy tuottaa asiakaspalvelua ja tietojenkäsittelyyn liittyviä sekä muita luottolaitoksen pääasialliseen toimintaan liittyviä palveluja luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisena palveluyrityksenä.

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy toimii vaikuttavuussijoitusrahastojen hallinnointiyhtiönä, vastuullisena yhtiömiehenä ja interventioiden hallinnoijana.

FIM Kiinteistö Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund GP Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund III GP Oy, FIM Private Debt Fund I GP Oy, FIM SIB Oy sekä S-Pankki Vaikuttavuus I GP Oy toimivat vastuullisina yhtiömiehinä S-Pankki Pääomarahastot Oy:n hallinnoimissa rahastoissa. Näissä yhtiöissä ei ole muuta liiketoimintaa.


S-Pankin tytäryhtiöitä ovat seuraavat yhtiöt:
		Omistusosuus
Tytäryhtiöt	Kotipaikka	2022	2021
S-Pankki Rahastoyhtiö Oy	Helsinki	100 %	100 %
S-Asiakaspalvelu Oy	Helsinki	100 %	100 %
S-Pankki Kiinteistöt Oy	Helsinki	100 %	100 %
S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy	Helsinki	100 %	100 %
FIM Kiinteistö Oy	Helsinki	100 %	100 %
FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund GP Oy	Helsinki	100 %	100 %
FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund III GP Oy	Helsinki	100 %	100 %
FIM Private Debt Fund I GP Oy	Helsinki	100 %	100 %
FIM SIB Oy	Helsinki	100 %	100 %
S-Pankki Vaikuttavuus I GP Oy	Helsinki	100 %	100 %
S-Pankki Pääomarahastot Oy	Helsinki	-	100 %

Tytäryhtiöt on yhdistelty konserniin hankintamenetelmää käyttäen.

Liiketoimintojen yhdistämiset vuonna 2022

Liiketoimintojen yhdistämisiä ei tehty vuonna 2022 eikä vertailukaudella 2021.

Strukturoitujen konsolidoimattomien yhteisöjen tiedot

S-Pankki toimii vastuunalaisena yhtiömiehenä ky-muotoisissa rahastoissa, jotka ovat luonteeltaan strukturoituja yhteisöjä. S-Pankki-konsernin yrityksillä ei ole kyseisissä rahastoissa sellaisia omistuksia, jotka altistaisivat konsernin merkittävästi rahastojen muuttuville tuotoille, eikä niitä siten yhdistellä konsernitilinpäätökseen.

Strukturoituja yhteisöjä ovat

- S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat sijoitus- ja erikoissijoitusrahastot,

- S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat vaihtoehtorahastot, joiden vastuunalaisina yhtiömiehinä toimivat FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund GP Oy, FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund III GP Oy, FIM Private Debt Fund I GP Oy, FIM SIB Oy sekä S-Pankki Vastuullisuus I GP Oy,

- S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy:n hallinnoimat vaihtoehtorahastot, sekä

- kiinteistörahastot, joiden vastuunalaisena yhtiömiehenä toimii FIM Kiinteistö Oy.

Hallinnointiyhtiöt ohjaavat rahastojen merkityksellisiä toimintoja vahvistamalla rahastojen säännöt ja sijoituspolitiikan. Salkunhoito tekee sijoituspäätökset rahastojen sääntöjen mukaisesti. Konsernin maksimitappioriski rahastoissa rajoittuu konsernin suoriin sijoituksiin rahastoissa, rahastoille myönnettyihin luottoihin ja pääomapanokseen vastuunalaisessa yhtiömiehessä. Pääasiassa konserni toimii hallinnointiyhtiön roolissa rahastoissa. Konsernilla on suoria sijoituksia vain kolmeen rahastoon.


Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt	2022	2021
Strukturoidut yhteisöt, joissa konsernilla on sijoitus
Varat yhteensä	18 580	222 744
Konsernin sijoitus	2 207	6 958
Velat yhteensä	16 373	215 786

Strukturoidut yhteisöt, joissa konsernilla ei ole sijoitusta
Varat yhteensä	3 907 208	3 861 180
Velat yhteensä	3 907 208	3 861 180


Lähipiiriä koskevat tiedot
S-Pankin lähipiiri käsittää johtoon kuuluvat avainhenkilöt, näiden läheiset perheenjäsenet sekä lähipiiriin kuuluvat yhteisöt. Johdon avainhenkilöitä ovat S-Pankin hallituksen jäsenet ja varajäsenet, S-Pankin toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet. Lähipiiriin kuuluvia yhteisöjä ovat S-Pankin tytär- ja osakkuusyritykset, S-Pankista 49,99 prosenttia omistava SOK sekä SOK-yhtymän tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat yhtiöt, joissa lähipiiriin kuuluvalla henkilöllä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.


Lähipiirille myönnettyjen luottojen ja talletusten ehdoissa noudatetaan normaaleja asiakasehtoja.


Johtoon kuuluvien henkilöiden kompensaatio 2022	Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Pitkäaikaiset maksupohjaiset eläkejärjestelyt	Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
Pekka Ylihurula, toimitusjohtaja *	370	127	94
Hanna Porkka, vt. toimitusjohtaja **	347		75
Johtoryhmä pois lukien toimitusjohtaja ja vt. toimitusjohtaja	1 408		248
Johtoon kuuluvien henkilöiden kompensaatio yhteensä	2 125	127	417	0

Johtoon kuuluvien henkilöiden kompensaatio 2021	Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Pitkäaikaiset maksupohjaiset eläkejärjestelyt	Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
Pekka Ylihurula, toimitusjohtaja	337		88	31
Hanna Porkka, toimitusjohtajan sijainen **	261		69	61
Johtoryhmä pois lukien toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen	1 508		442	393
Johtoon kuuluvien henkilöiden kompensaatio yhteensä ***	2 106	0	599	485

* 31.5.2022 asti.
** Toimitusjohtajan sijainen 31.5.2022 asti.


*** Vertailutietoa korjattu rahastoitujen palkkioiden osalta.


Kokous- ja kuukausipalkkiot hallituksen jäsenille	2022	2021
Jari Annala, hallituksen puheenjohtaja	39
Jorma Vehviläinen, hallituksen varapuheenjohtaja	28
Heli Arantola	35	29
Veli-Matti Liimatainen	26
Hillevi Mannonen	42
Olli Vormisto	28
Kokous- ja kuukausipalkkiot hallituksen jäsenille yhteensä	198	29



Liiketoimet johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa 2022		Toimitusjohtaja ja vt. toimitusjohtaja *	Muut johtoryhmän jäsenet	Hallitus
Varat
Luotot 1.1.		1 184	722	1 172
Tilikauden lisäykset		2 420	269	1 129
Tilikauden vähennykset		-1 830	-193	-293
Luotot 31.12.		1 774	799	2 009
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Luottolupaukset		12	165	63

Liiketoimet johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa 2021		Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen	Muut johtoryhmän jäsenet	Hallitus
Varat
Luotot 1.1.		855	787	842
Lisäykset		1 031	609	377
Vähennykset		-703	-674	-47
Luotot 31.12.		1 184	722	1 172
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Luottolupaukset		817	47	65

* Toimitusjohtajan sijainen 31.5.2022 asti.

Liiketoimet lähipiirin kanssa 2022	Omistajayhteisö	Osakkuusyhtiöt	Johtoon kuuluvat henkilöt	Muut lähipiiriin kuuluvat
Varat
Luotot	0	0	4 581	1 426
Muut saamiset	0	5	0	0
Myyntisaamiset	46	0	0	0
Velat
Talletukset	92 031	0	1 913	1 072
Ostovelat	916	955	0	0
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Luottolupaukset	70 000	0	240	56
Tuotot ja kulut
Korkotuotot	331	0	26	11
Palkkiotuotot	113	0	2	2
Palvelumyynnit	1 461	0	0	0
Korkokulut	0	0	2	1
Palveluostot	20 979	13 080	0	0

Liiketoimet lähipiirin kanssa 2021	Omistajayhteisö	Osakkuusyhtiöt	Johtoon kuuluvat henkilöt	Muut lähipiiriin kuuluvat
Varat
Luotot	0	0	3 078	1 354
Muut saamiset	0	4	0	0
Myyntisaamiset	140	0	0	0
Velat
Talletukset	68 747	0	1 696	1 298
Muut velat	0	0	0	0
Ostovelat	758	803	0	0
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Luottolupaukset	80 000	0	928	64
Tuotot ja kulut
Korkotuotot	1 902	0	11	5
Palkkiotuotot	34	0	2	2
Palvelumyynnit	1 408	0	0	0
Korkokulut	0	0	1	1
Palveluostot	18 437	14 489	0	0


4 S-Pankki Oyj:n tilinpäätös

4.1 S-Pankki Oyj – Tuloslaskelma

(t€)	Liitetieto	2022	2021
Korkotuotot	2	139 321	103 040
Korkokulut	2	-17 703	-12 540
KORKOKATE		121 618	90 499
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista	3	11 584	1 361
Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä		11 500	1 316
Muista yrityksistä		84	45
Palkkiotuotot	4	82 587	59 774
Palkkiokulut	4	-11 220	-6 892
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot	5	2 808	2 027
Arvopaperikaupan nettotuotot		2 407	1 664
Valuuttatoiminnan nettotuotot		401	362
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot	6	23	1 201
Suojauslaskennan nettotulos	7	-429	-152
Liiketoiminnan muut tuotot	8	12 193	11 462
Hallintokulut		-132 121	-114 871
Henkilöstökulut *		-51 027	-46 211
Palkat ja palkkiot *		-41 548	-38 245
Henkilösivukulut		-9 479	-7 967
Eläkekulut		-8 017	-6 712
Muut henkilösivukulut		-1 463	-1 255
Muut hallintokulut *		-81 094	-68 659
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	10	-10 733	-9 149
Liiketoiminnan muut kulut	9	-13 518	-8 166
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista	11	-12 131	-15 894
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot sekä arvonalentumistappiot	11	171	177
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)		50 832	11 377
Tilinpäätössiirrot		2 208	699
Tuloverot		-8 373	-2 672
TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO)		44 668	9 404

* Vertailutietoa on oikaistu tilinpäätöksen 31.12.2021 julkaisemisen jälkeen. Henkilöstörahastosuoritukset on siirretty muista hallintokuluista henkilöstökuluihin.


4.2 S-Pankki Oyj – Tase

VASTAAVAA (t€)	Liite	31.12.2022	31.12.2021
Käteiset varat	12, 30, 31, 32	1 368 195	1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	12, 15, 30, 31, 32	556 923	684 859
Muut		556 923	684 859
Saamiset luottolaitoksilta	12, 13, 30, 31, 32	8 299	21 570
Vaadittaessa maksettavat		1 717	1 249
Muut		6 582	20 322
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	12, 14, 30, 31, 32	6 695 255	6 086 022
Vaadittaessa maksettavat		2 916	2 190
Muut		6 692 339	6 083 832
Saamistodistukset	12, 15, 30, 31, 32	139 785	464 228
Muilta		139 785	464 228
Osakkeet ja osuudet	12, 16, 30, 31	20 564	31 342
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä	12, 16, 30, 31	3	3
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä	12, 16, 30, 31	55 938	55 938
Johdannaissopimukset	12, 17, 18, 30, 31, 32	24 261	582
Aineettomat hyödykkeet	19, 31	37 446	38 819
Aineelliset hyödykkeet	20, 31	406	668
Muut aineelliset hyödykkeet		406	668
Muut varat	21, 31	8 055	4 655
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	22, 31	44 708	23 994
Laskennalliset verosaamiset	23, 31	5 322	74
VASTAAVAA YHTEENSÄ		8 965 161	8 504 717

VASTATTAVAA (t€)	Liite	31.12.2022	31.12.2021
VIERAS PÄÄOMA
Velat luottolaitoksille	12, 30, 31, 32	23 156	0
Luottolaitoksille		23 156	0
Vaadittaessa maksettavat		0	0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	12, 30, 31, 32	8 026 001	7 656 519
Talletukset		7 968 031	7 600 204
Vaadittaessa maksettavat		7 887 876	7 595 463
Muut		80 156	4 741
Muut velat		57 969	56 315
Vaadittaessa maksettavat		54 283	52 213
Muut		3 686	4 102
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	12, 24, 30, 31, 32	219 270	169 699
Joukkovelkakirjalainat		219 270	169 699
Johdannaissopimukset	12, 17, 30, 31, 32	7	8 383
Muut velat	25, 31	49 737	41 540
Muut velat		49 737	41 540
Siirtovelat ja saadut ennakot	26, 31	30 837	28 095
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	12, 27, 30, 31, 32	107 000	112 667
Muut		107 000	112 667
Laskennalliset verovelat	23, 31	57	48
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		8 456 063	8 016 950

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero		4 495	4 703
Verotusperäiset varaukset		23 000	25 000
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ		27 495	29 703

OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	28, 29	82 880	82 880
Muut sidotut rahastot	28	-20 680	449
Käyvän arvon rahasto
Käypään arvoon arvostamisesta		-20 680	449
Vapaat rahastot	28	283 828	283 828
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		283 828	283 828
Edellisten tilikausien voitto (-tappio)	28	90 907	81 502
Tilikauden voitto (-tappio)	28	44 668	9 404
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		481 602	458 064
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		8 965 161	8 504 717

TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET (t€)	35	31.12.2022	31.12.2021
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset		2 633	9 872
Takaukset ja pantit		2 539	9 722
Muut		93	150
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset		188 334	258 147
Muut		188 334	258 147


4.3 S-Pankki Oyj – Rahoituslaskelma

t€	Liitetieto	2022	2021
Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden voitto (tappio)		44 668	9 404

Poistot ja arvonalentumiset		10 733	9 149
Luottotappiot		18 703	21 569
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua		4 120	-1 567
Tilinpäätössiirrot		-2 208	-699
Tuloverot		8 373	2 672
Rahoitustuottojen ja -kulujen oikaisut		-7 580	-161
Tuloksen oikaisut yhteensä		32 140	30 963

Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta		76 808	40 367

Liiketoiminnan saamisten lisäys/vähennys (-/+)
Saamiset luottolaitoksilta, muut kuin vaadittaessa maksettavat		13 740	5 867
Saamiset asiakkailta		-630 058	-663 719
Sijoitusomaisuus		401 849	71 037
Muut varat		-16 324	-6 054
Liiketoiminnan saamisten lisäys/vähennys yhteensä		-230 793	-592 869

Liiketoiminnan velkojen lisäys/vähennys (+/-)
Velat luottolaitoksille		23 156	0
Velat asiakkaille		369 482	646 911
Muut velat		6 860	14 552
Liiketoiminnan velkojen lisäys/vähennys yhteensä		399 497	661 463

Maksetut verot		-3 668	-2 848
Liiketoiminnan rahavirta		241 844	106 112

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-9 043	-13 779
Investointien rahavirta		-9 043	-13 779

Rahoituksen rahavirta
Velkakirjalainojen ja debentuurien liikkeeseenlaskusta saadut maksut	24, 27	49 324	227 199
Velkakirjalainojen ja debentuurien takaisinmaksut	24, 27	-5 667	-4 333
Rahoituksen rahavirta		43 657	222 866

Rahavarojen muutos		276 458	315 199

Rahavarat, avaava tase		1 093 211	777 987
Rahavarojen muutos		276 458	315 199
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		244	25

Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:
Käteiset varat		1 368 195	1 091 962
Vaadittaessa maksettavat		1 717	1 249
Rahavarat yhteensä		1 369 912	1 093 211

Maksetut korot		-17 964	-11 758
Saadut osingot		11 584	1 361
Saadut korot		129 907	101 746

4.4 S-Pankki Oyj – Tilinpäätöksen liitetiedot

4.5 S-Pankki Oyj:n liitetieto 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

S-Pankki Oyj toimii S-Pankki-konsernin emoyhtiönä. S-Pankki Oyj on talletuspankki, joka harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain (8.8.2014/610) mukaista luottolaitostoimintaa. Pankki harjoittaa lain 5:n luvun 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa sekä siihen liittyvää toimintaa ja se tarjoaa sijoituspalvelulain (14.12.2012/747) 1 luvun 15 §:n mukaisia sijoituspalveluja. Pankki hoitaa emoyhtiönä konserniin kuuluvien yhtiöiden keskitetysti hoidettavat tehtävät, kuten konsernihallinnon, ohjauksen ja valvonnan.

S-Pankin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fleminginkatu 34, 00510 Helsinki.

Hallitus on 2.2.2023 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2022.

Yleiset laatimisperiaatteet

Tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolakia ja -asetusta, lakia luottolaitostoiminnasta, valtiovarainministeriön antamaa asetusta luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä Finanssivalvonnan rahoitussektoria koskevia määräyksiä. Tilinpäätöksen laatimisessa on otettu huomioon soveltuvin osin myös kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeet.

Lisäksi tilinpäätös on laadittu ottaen huomioon luottolaitosdirektiivi (CRDIV), EU:n vakavaraisuusasetus (575/2013, ”CRR”) ja siihen liittyvät täytäntöönpanoasetukset, Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority) sääntely ja Finanssivalvonnan kannanotot.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, jollei toisin mainita.

Tuloutusperiaatteet

Korkotuotot ja -kulut

Korot rahoitusvaroista ja -veloista sekä korkojohdannaisista jaksotetaan korkotuotoiksi ja -kuluiksi niille tilikausille, joille ne ajan kulumisen perusteella kohdistuvat. Palkkiot, jotka muodostavat olennaisen osan lainojen, saamisten tai talletusten efektiivisestä korosta kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin.

Palkkiotuotot ja -kulut

Palkkiotuotot ja -kulut syntyvät asiakkaille tarjotuista palveluista ja näiden palveluiden tuottamiseen käytetyistä resursseista. Palkkiotuotot tuloutetaan suoriteperiaatteen mukaisesti. Useammalle vuodelle jakautuvien palveluiden tuotot kohdistetaan asianomaisille vuosille.

Rahoitusvarat ja -velat

S-Pankki noudattaa rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamisessa ja arvostamisessa ja rahoitusvarojen arvonalentumisen osalta S-Pankki-konsernin laatimisperiaatteita. Emoyhtiön laadintaperiaatteet vastaavat tältä osin konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita, sillä Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 2/2016 edellyttävät rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamista IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä rahoitusvarojen arvonalentuminen on kuvattu konsernin liitteessä 1 kohdan Rahoitusvarat ja -velat kappaleissa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä Rahoitusinstrumenttien arvonalentuminen.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa sisäisesti aikaansaaduista tietojärjestelmistä, niihin liittyvästä kehitystyöstä sekä lisenssi- ja liittymismaksuista. Aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että aineeton hyödyke tuottaa taloudellista hyötyä. Tietojärjestelmiin on aktivoitu myös kustannukset, jotka ovat syntyneet lisensseihin tehdyistä muutostöistä. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Tietojärjestelmät ja lisenssimaksut: 3–5 vuotta

Liikearvo: 5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioituihin taloudellisiin pitoaikoihin perustuen.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:

Koneet ja kalusto: 3 vuotta

Vuokrahuoneiston perusparannukset: vuokrasopimuksen voimassaoloaika, enintään 5 vuotta

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan objektiivisten kriteerien perusteella kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio ja sen muutokset kirjataan tulokseen ja taseeseen arvonalentumistarkastelun kautta.

Tuloverot

Muiden erien osalta (pois lukien IFRS 16 Vuokrasopimukset ja IAS 19 Työsuhde-etuudet mukaiset erät) emoyhtiö noudattaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Emoyhtiö on sisällyttänyt kirjanpitoonsa verolainsäädännön edellyttämään kirjanpitosidonnaisuuteen perustuvia eriä, jotka on esitetty tilinpäätössiirtoina.


4.6 S-Pankki Oyj – Tuloslaskelman liitetiedot

Tuloslaskelman liitetiedot esitetään tuhansina euroina.

4.7 S-Pankki Oyj:n liitetieto 2: Korkokate
	2022	2021
Korkotuotot
Käteiset varat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
Saamiset luottolaitoksilta	3 865	12
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	130 511	98 278
Saamistodistukset	4 632	4 490
Johdannaissopimukset	313	258
Muut korkotuotot	0	1
Korkotuotot yhteensä	139 321	103 040
joista konsernin sisäisiä	32	115
Korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista	2 291	1 848

Korkokulut
Velat luottolaitoksille	-1 973	-1 851
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	-6 523	-2 576
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	-1 941	-134
Johdannaissopimukset	-4 177	-6 604
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	-2 674	-1 366
Muut korkokulut	-415	-10
Korkokulut yhteensä	-17 703	-12 540
joista konsernin sisäisiä	-128	0
Korkokate	121 618	90 499





4.8 S-Pankki Oyj:n liitetieto 3: Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista

	2022	2021
Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä	11 500	1 316
Muista yrityksistä	84	45
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokitelluista sijoituksista saadut osinkotuotot	84	45
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista yhteensä	11 584	1 361






4.9 S-Pankki Oyj:n liitetieto 4: Palkkiotuotot ja -kulut

	2022	2021
Palkkiotuotot
Luotonannosta	32 998	26 608
Ottolainauksesta	3 323	2 728
Maksuliikenteestä	17 310	15 674
Rahastoista	4 769	294
Omaisuudenhoidosta	2 456	608
Lainopillisista tehtävistä	424	433
Arvopaperinvälityksestä	577	169
Vakuutusten välityksestä	1 601	1 445
Takausten myöntämisestä	34	51
Muusta toiminnasta	19 096	11 765
Palkkiotuotot yhteensä	82 587	59 774
joista konsernin sisäisiä	26 677	12 161

Palkkiokulut
Rahastoista	-1 767	-9
Omaisuudenhoidosta	-77	-40
Arvopaperinvälityksestä	-336	-169
Korttiliiketoiminnasta	-8 494	-6 379
Pankkikulut	-435	-214
Muut kulut	-112	-81
Palkkiokulut yhteensä	-11 220	-6 892
joista konsernin sisäisiä	0	0


4.10 S-Pankki Oyj:n liitetieto 5: Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot

2022	Myyntivoitot ja -tappiot (netto)	Käyvän arvon muutokset (netto)	Yhteensä
Saamistodistuksista	0	-225	-225
Osakkeista ja osuuksista	6 264	-4 661	1 603
Johdannaissopimuksista	0	1 028	1 028
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä	6 265	-3 858	2 407
Valuuttatoiminnan nettotuotot	405	-3	401
Tuloslaskelmaerä yhteensä	6 669	-3 861	2 808

2021	Myyntivoitot ja -tappiot (netto)	Käyvän arvon muutokset (netto)	Yhteensä
Saamistodistuksista	25	-81	-56
Osakkeista ja osuuksista	122	1 623	1 745
Johdannaissopimuksista	0	-25	-25
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä	147	1 517	1 664
Valuuttatoiminnan nettotuotot	337	25	362
Tuloslaskelmaerä yhteensä	485	1 542	2 027


4.11 S-Pankki Oyj:n liitetieto 6: Käypään arvoon käyvän arvon rahastojen kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot

	2022	2021
Rahoitusvarojen luovutuksista johtuvat nettotuotot	-316	683
Muut tuotot ja kulut muista laajan tuloksen kautta kirjattavista	339	518
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä	23	1 201






4.12 S-Pankki Oyj:n liitetieto 7: Suojauslaskennan nettotulos

	2022	2021
Suojausinstrumenttien nettotulos	31 097	8 311
Suojauskohteiden nettotulos	-31 527	-8 463
Suojauslaskennan nettotulos yhteensä	-429	-152





4.13 S-Pankki Oyj:n liitetieto 8: Liiketoiminnan muut tuotot

	2022	2021
Muut tuotot	12 193	11 462
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	12 193	11 462

joista konsernilta	3 361	3 560






4.14 S-Pankki Oyj:n liitetieto 9: Liiketoiminnan muut kulut

	2022	2021
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut	-3 023	-3 671
Muut kulut	-10 495	-4 495
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-13 518	-8 166

Erittely tilintarkastusyhteisölle maksetuista palkkioista
Tilintarkastus	-187	-164
Veroneuvonta	-17	-6
Muut palvelut	-104	-71
Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot yhteensä	-307	-241

Erittely Rahoitusvakausviraston maksuista
Vakausmaksu	-1 526	-993
Talletussuojarahaston maksu	-7 214	-7 201
Hallintomaksu	-36	-30
Rahoitusvakausviraston maksut yhteensä	-8 776	-8 225

Talletussuojarahasto hyvitti osan Rahoitusvakausrahastoon kerättävästä talletussuojamaksusta. Tulosvaikutus Talletussuojarahaston maksusta pankille oli 5 206 t€ tilikaudella 2022. Vertailukaudelle ei aiheutunut tulosvaikutusta tämän osalta.





4.15 S-Pankki Oyj:n liitetieto 10: Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

	2021	2020
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	-9 783	-7 353
Liikearvo	-304	-1 018
Aineelliset hyödykkeet	-280	-358
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-10 367	-8 729

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Aineettomat hyödykkeet	-366	-241
Aineelliset hyödykkeet	0	-179
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä yhteensä	-366	-420

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä yhteensä	-10 733	-9 149


4.16 S-Pankki Oyj:n liitetieto 11: Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista, takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista, sekä muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot sekä arvonalentumistappiot

Luottoriski
Vastuut ja sitoumukset, jotka ovat alttiina luottoriskille olivat yhteensä 9 638,7 miljoonaa euroa (9 447,7). ECL-varaus raportointikauden lopussa oli yhteensä 22,5 miljoonaa euroa (20,6). S-Pankin luotto- ja vastapuoliriski on yhteneväinen sekä hallinnointiperiaatteiltaan että altistumaltaan konsernista esitettyjen laadullisten ja numeeristen kuvausten kanssa, jotka esitetään S-Pankin altistumista luottoriskille sekä odotettavissa olevien luottotappioiden siirtymiä ja muutoksia tilikauden aikana.

Odotettavissa olevat luottotappiot
31.12.2022	Sopimuskohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot brutto *	Peruutukset **	Tuloslaskelmaan kirjatut peruutukset	Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista
Saamisista luottolaitoksilta	29	0	0	0
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	-2 118	2 083	6 572	-16 642
Asiakkaan puolesta ja hyväksi annetuista sitoumuksista	28	73	0	0
Yhteensä	-2 060	2 155	6 572	-16 642

Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot IFRS 9.4.1.2A mukaisesti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista	171	0	0	0
Yhteensä	171	0	0	0

Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä	-1 889	2 155	6 572	-16 642

31.12.2021	Sopimuskohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot brutto *	Peruutukset **	Tuloslaskelmaan kirjatut peruutukset	Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista
Saamisista luottolaitoksilta	-13	0	0	0
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	-1 373	2 712	5 675	-20 324
Asiakkaan puolesta ja hyväksi annetuista sitoumuksista	140	109	0	0
Yhteensä	-1 246	2 821	5 675	-20 324

Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot IFRS 9.4.1.2A mukaisesti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista	177	0	0	0
Yhteensä	177	0	0	0

Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä	-1 069	2 821	5 675	-20 324

* Sopimuskohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot tuloslaskelmassa raportointikaudella. Ryhmäkohtaisia ei tällä hetkellä ole.
** Raportointikauden aikana luottotappioitujen saamisten avaavassa taseessa ollut odotettavissa oleva luottotappio.


4.17 S-Pankki Oyj – Taseen liitetiedot

Taseen liitetiedot esitetään tuhansina euroina.

4.18 S-Pankki Oyj:n liitetieto 12: Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmät

			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvarojen ryhmät 31.12.2022	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Käteiset varat	1 368 195				1 368 195
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		556 923			556 923
Saamiset luottolaitoksilta	8 299				8 299
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 695 255				6 695 255
Saamistodistukset		137 806	1 979		139 785
Osakkeet ja osuudet		651	19 913		20 564
Johdannaissopimukset			978	23 283	24 261
Yhteensä	8 071 749	695 380	22 870	23 283	8 813 282

			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvarojen ryhmät 31.12.2021	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Käteiset varat	1 091 962				1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		684 859			684 859
Saamiset luottolaitoksilta	21 570				21 570
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 086 022				6 086 022
Saamistodistukset		212 172	252 056		464 228
Osakkeet ja osuudet		632	30 710		31 342
Johdannaissopimukset			41	540	582
Yhteensä	7 199 555	897 663	282 807	540	8 380 565

			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvelkojen ryhmät 31.12.2022		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Velat luottolaitoksille		23 156			23 156
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille		8 026 001			8 026 001
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat		219 270			219 270
Johdannaissopimukset			4	3	7
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		107 000			107 000
Yhteensä		8 375 426	4	3	8 375 433

			Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Rahoitusvelkojen ryhmät 31.12.2021		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon arvostettava	Suojaus-laskennassa olevat johdannaiset	Yhteensä
Velat luottolaitoksille		0			0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille		7 656 519			7 656 519
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat		169 699			169 699
Johdannaissopimukset			98	8 285	8 383
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla		112 667			112 667
Yhteensä		7 938 884	98	8 285	7 947 267


4.19 S-Pankki Oyj:n liitetieto 13: Saamiset luottolaitoksilta

31.12.2022	Vaadittaessa maksettavat	Muut kuin vaadittaessa maksettavat	Yhteensä
Kotimaisilta luottolaitoksilta	1 469	4 208	5 678
Ulkomaisilta luottolaitoksilta	511	5 171	5 682
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä	1 980	9 379	8 299

31.12.2021	Vaadittaessa maksettavat	Muut kuin vaadittaessa maksettavat	Yhteensä
Kotimaisilta luottolaitoksilta	603	6 662	7 265
Ulkomaisilta luottolaitoksilta	645	13 660	14 305
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä	1 249	20 322	21 570


4.20 S-Pankki Oyj:n liitetieto 14: Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

31.12.2022	Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	Tappioita koskeva vähennyserä *
Yritykset ja asuntoyhteisöt	1 044 052	522
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	60 308	68
Kotitaloudet	5 583 445	20 717
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1 374	1
Ulkomaat	6 075	3
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä yhteensä	6 695 255	21 312

31.12.2021	Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	Tappioita koskeva vähennyserä *
Yritykset ja asuntoyhteisöt	923 642	717
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	76 212	97
Kotitaloudet	5 076 936	18 394
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1 715	4
Ulkomaat	7 517	12
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä yhteensä	6 086 022	19 223

* Tappioita koskeva vähennyserä on kuhunkin erään sisältyvä odotettavissa oleva luottotappio.


4.21 S-Pankki Oyj:n liitetieto 15: Saamistodistukset

31.12.2022	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä	Tappioita koskeva vähennyserä *
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat saamistodistukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat		1 979	1 979
Kuntatodistukset		1 979	1 979
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat	39 543		39 543	-10
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat saamistodistukset yhteensä	39 543	1 979	41 522	-10

Muiden kuin julkisyhteisöjen emittoimat saamistodistukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Pankkien sijoitustodistukset
Yritystodistukset
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat	655 186		655 186	-372
Muiden kuin julkisyhteisöjen emittoimat saamistodistukset yhteensä	655 186		655 186	-372

Saamistodistukset yhteensä	694 729	1 979	696 708
joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia	556 923		556 923
joista yhteensä ne, joille ei kerrytetä korkoa		11 823	11 823

31.12.2021	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä	Tappioita koskeva vähennyserä *
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat saamistodistukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat		197 554	197 554
Kuntatodistukset		197 554	197 554
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat	71 325		71 325	-17
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat saamistodistukset yhteensä	71 325	197 554	268 879	-17

Muiden kuin julkisyhteisöjen emittoimat saamistodistukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat		54 501	54 501
Pankkien sijoitustodistukset		5 020	5 020
Yritystodistukset		49 481	49 481
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat	825 707		825 707	-536
Muiden kuin julkisyhteisöjen emittoimat saamistodistukset yhteensä	825 707	54 501	880 208	-536

Saamistodistukset yhteensä	897 031	252 056	1 149 087
joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia	684 859		684 859
joista yhteensä ne, joille ei kerrytetä korkoa	40 815		40 815

* Tappioita koskeva vähennyserä on kuhunkin erään kohdistuva odotettavissa oleva luottotappio.


4.22 S-Pankki Oyj:n liitetieto 16: Osakkeet ja osuudet

31.12.2022	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	19 833	80	19 913
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9.4.1.4 mukaisesti kirjattavat oman pääoman ehtoiset instrumentit		651	651
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä		55 938	55 938
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä		3	3
Osakkeet ja osuudet yhteensä	19 833	56 672	76 505

31.12.2021	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	30 569	141	30 710
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9.4.1.4 mukaisesti kirjattavat oman pääoman ehtoiset instrumentit		632	632
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä		55 938	55 938
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä		3	3
Osakkeet ja osuudet yhteensä	30 569	56 714	87 283


4.23 S-Pankki Oyj:n liitetieto 17: Johdannaissopimukset

Johdannaisia, suojauslaskentaa ja sen tehokkuuden arviointia on käsitelty konsernin liitteessä 1, luvussa Johdannaiset ja suojauslaskenta. Samassa liitetiedossa on myös käsitelty johdannaisten arvostusta luvussa Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon.
Käyvän arvon suojausta sovelletaan S-Pankissa johdannaisiin, jotka on tehty korkoriskiin liittyvien varojen käyvän arvon muutosten suojaukseen. S-Pankissa suojauksen kohteena oleva käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee lähinnä kiinteäkorkoisia arvopapereita, joista aiheutuu korkoriskiä.
Riskienhallinnan periaatteita on kuvattu konsernin liitteessä 2. Markkinariskit ja erityisesti Rahoitustaseen korkoriski -osiot sisältävät tietoja johdannaisten käytöstä suojauslaskennassa ja sen vaikutuksista S-Pankin taloudelliseen asemaan ja tulokseen.

		31.12.2022			31.12.2021
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	612 200	23 283	-3	531 200	540	-8 285
Suojauslaskennassa olevat korkojohdannaiset yhteensä	612 200	23 283	-3	531 200	540	-8 285

Suojauslaskennassa olevien johdannaisvastuiden maturiteetit
Alle yksi vuosi	245 000			69 000
1-5 vuotta	317 200			422 200
Yli viisi vuotta	50 000			40 000

Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	30 000	978	-4	50 000	41	-98
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt korkojohdannaiset yhteensä	30 000	978	-4	50 000	41	-98

Muiden kuin suojauslaskennassa olevien johdannaisvastuiden maturiteetit
Alle yksi vuosi	20 000			30 000
1-5 vuotta	0			10 000
Yli viisi vuotta	10 000			10 000





4.24 S-Pankki Oyj:n liitetieto 18: Suojauslaskenta

Johdannaisia, suojauslaskentaa ja sen tehokkuuden arviointia on käsitelty konsernin liitteessä 1, luvussa Johdannaiset ja suojauslaskenta. Samassa liitetiedossa on myös käsitelty johdannaisten arvostusta luvussa Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon.
Käyvän arvon suojausta sovelletaan S-Pankissa johdannaisiin, jotka on tehty korkoriskiin liittyvien varojen käyvän arvon muutosten suojaukseen. S-Pankissa suojauksen kohteena oleva käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee lähinnä kiinteäkorkoisia arvopapereita, joista aiheutuu korkoriskiä.
Riskienhallinnan periaatteita on kuvattu konsernin liitteessä 2. Markkinariskit ja erityisesti Rahoitustaseen korkoriski -osiot sisältävät tietoja johdannaisten käytöstä suojauslaskennassa ja sen vaikutuksista S-Pankin taloudelliseen asemaan ja tulokseen.

		31.12.2022			31.12.2021
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	612 200	23 283	-3	531 200	540	-8 285
Suojauslaskennassa olevat korkojohdannaiset yhteensä	612 200	23 283	-3	531 200	540	-8 285

Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	30 000	978	-4	50 000	41	-98
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt korkojohdannaiset yhteensä	30 000	978	-4	50 000	41	-98
Johdannaiset yhteensä	642 200	24 261	-7	581 200	582	-8 383


		31.12.2022				31.12.2021
Johdannaisten maturiteetit	Alle yksi vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Alle yksi vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Suojauslaskennassa olevat
Korkojohdannaiset	245 000	317 200	50 000	612 200	69 000	422 200	40 000	531 200

Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
Korkojohdannaiset	20 000	0	10 000	30 000	30 000	10 000	10 000	50 000
Johdannaiset yhteensä	265 000	317 200	60 000	642 200	99 000	432 200	50 000	581 200

Suojattavien erien suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Muusta kuin suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon muutokset on kirjattu käyvän arvon rahastoon. Suojauslaskentaan kuuluvien suojaavien erien käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauksen ollessa tehokas käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, ja nettotulos on lähellä nollaa.


31.12.2022		Nimellismäärä, yhteensä	Varat, käyvät arvot	Velat, käyvät arvot	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojaavat johdannaiset
Käyvän arvon suojaus
Korkosidonnaiset		612 200	23 283	-3	Johdannaissopimukset	31 097
Suojaavat johdannaiset yhteensä		612 200	23 283	-3		31 097

	Kirjanpitoarvo		Kumulatiivinen arvonmuutos taseella
31.12.2022	Varat	Velat	Varat	Velat	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojauskohde
Saamistodistukset	694 729	0	23 762	0	Saamistodistukset	-31 527
Suojauskohteet yhteensä	694 729	0	23 762	0		-31 527

Seuraavassa taulukossa esitetään suojauskohteen ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutos eli suojauksen tehoton osuus.

31.12.2022			Suojaussuhteen voitto/tappio
Suojauskohde		Suojausinstrumentti	Suojauskohde	Suojausinstrumentti	Suojaussuhteen tehoton osuus	Tuloslaskelmarivi, jolle tehoton osuus on kirjattu
Saamistodistukset		Korkojohdannaiset	-31 527	31 097	-429	Sijoitustoiminnan nettotuotot: Suojauslaskennan nettotulos

31.12.2021		Nimellismäärä, yhteensä	Varat, käyvät arvot	Velat, käyvät arvot	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojaavat johdannaiset
Käyvän arvon suojaus
Korkosidonnaiset		531 200	540	-8 285	Johdannaissopimukset	8 311
Suojaavat johdannaiset yhteensä		531 200	540	-8 285		8 311

	Kirjanpitoarvo		Kumulatiivinen arvonmuutos taseella
31.12.2021	Varat	Velat	Varat	Velat	Suojauskohteen sisältävä taseen erä	Tuloslaskelmaan kirjattu tehoton osuus
Suojauskohde
Saamistodistukset	841 394	0	7 719	0	Saamistodistukset	-8 463
Suojauskohteet yhteensä	841 394	0	7 719	0		-8 463

Seuraavassa taulukossa esitetään suojauskohteen ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutos eli suojauksen tehoton osuus.

31.12.2021			Suojaussuhteen voitto/tappio
Suojauskohde		Suojausinstrumentti	Suojauskohde	Suojausinstrumentti	Suojaussuhteen tehoton osuus	Tuloslaskelmarivi, jolle tehoton osuus on kirjattu
Saamistodistukset		Korkojohdannaiset	-8 463	8 311	-152	Sijoitustoiminnan nettotuotot: Suojauslaskennan nettotulos

Suojauslaskennan laadintaperiaatteet on kuvattu konsernin liitteessä 1 kohdassa Johdannaiset ja suojauslaskenta.


4.25 S-Pankki Oyj:n liitetieto 19: Aineettomat hyödykkeet

Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2022	Tietojärjestelmät	Keskeneräiset projektit	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	100 742	12 266	19 148	132 155
Lisäykset	15	9 065	0	9 080
Vähennykset	-185	-100	0	-285
Siirrot erien välillä	10 337	-10 557	0	-220
Hankintameno 31.12.2022	110 908	10 674	19 148	140 730

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022	-75 632		-17 704	-93 336
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	405		0	405
Poistot	-9 783		-304	-10 087
Arvonalentumiset	-266		0	-266
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022	-85 276		-18 008	-103 284

Kirjanpitoarvo 1.1.2022	25 110	12 266	1 444	38 819
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	25 632	10 674	1 140	37 446

Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2021	Tietojärjestelmät	Keskeneräiset projektit	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	85 793	15 642	17 628	119 063
Lisäykset	651	11 339	1 520	13 509
Vähennykset	-196	-120	0	-316
Siirrot erien välillä	14 495	-14 595	0	-100
Hankintameno 31.12.2021	100 742	12 266	19 148	132 155

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-68 285		-16 686	-84 971
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	247		0	247
Poistot	-7 353		-1 018	-8 371
Arvonalentumiset	-241		0	-241
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-75 632		-17 704	-93 336

Kirjanpitoarvo 1.1.2021	17 508	15 642	942	34 091
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	25 110	12 266	1 444	38 819


4.26 S-Pankki Oyj:n liitetieto 20: Aineelliset hyödykkeet

Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2022	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	726	1 391	0	2 116
Lisäykset	0	0	17	17
Hankintameno 31.12.2022	726	1 391	17	2 134

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022	-726	-722		-1 448
Poistot	0	-280		-280
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022	-726	-1 002		-1 728

Kirjanpitoarvo 1.1.2022	0	668	0	668
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	0	389	17	406

Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2021	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	726	1 654	195	2 574
Lisäykset	0	3	41	44
Vähennykset	0	-502	0	-502
Siirrot erien välillä	0	236	-236	0
Hankintameno 31.12.2021	726	1 391	0	2 116

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-726	-688		-1 413
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	502		502
Poistot	0	-358		-358
Arvonalentumiset	0	-179		-179
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-726	-722		-1 448

Kirjanpitoarvo 1.1.2021	0	966	195	1 161
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	0	668	0	668


4.27 S-Pankki Oyj:n liitetieto 21: Muut varat

	31.12.2022	31.12.2021
Maksujenvälityssaamiset	5 161	1 188
Arvopapereiden myyntisaamiset	0	287
Muilta	0	287
Muut	2 894	3 180
Muut varat yhteensä	8 055	4 655

joista konsernilta	0	120





4.28 S-Pankki Oyj:n liitetieto 22: Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

	31.12.2022	31.12.2021
Korkosaamiset	19 359	11 178
Palkkiosaamiset	2 132	1 734
Muut saamiset	22 877	10 688
Maksetut ennakkomaksut	341	395
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä	44 708	23 994

joista konsernilta	6 062	3 328





4.29 S-Pankki Oyj:n liitetieto 23: Laskennalliset verosaamiset ja -velat

	31.12.2022	31.12.2021
Kirjatut laskennalliset verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset 1.1.	74	298
Laskennallinen verosaaminen käyvän arvon rahastosta	5 248	-224
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	5 322	74

Kirjatut laskennalliset verovelat
Laskennalliset verovelat 1.1.	48	0
Laskennallinen verovelka käyvän arvon rahastosta	8	48
Laskennalliset verovelat 31.12.	57	48

Kirjaamattomat laskennalliset verovelat
Laskennallinen verovelka tilinpäätössiirroista	5 499	5 941
Laskennallinen verovelka rahoitusinstrumenttien luokittelumuutoksista	414	522
Kirjaamattomat laskennalliset verovelat yhteensä	5 913	6 463


4.30 S-Pankki Oyj:n liitetieto 24: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

	31.12.2022		31.12.2021
	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Korko	Eräpäivä
S-Bank Plc's Senior Preferred MREL Eligible Notes 1/2021, Tranche 1	169 946	170 000	169 699	170 000	Euribor 3 kk + 0,75 %	4.4.2025
S-Bank Plc's Senior Preferred MREL Eligible Notes 1/2021, Tranche 2	49 324	50 000	0	0	Euribor 3 kk + 0,75 %	4.4.2025


4.31 S-Pankki Oyj:n liitetieto 25: Muut velat

	31.12.2022	31.12.2021
Maksujenvälitysvelat	34 913	29 269
Arvopapereiden ostovelat	0	291
Muut	14 824	11 980
Muut velat yhteensä	49 737	41 540

joista konsernille	250	391





4.32 S-Pankki Oyj:n liitetieto 26: Siirtovelat ja saadut ennakot

	31.12.2022	31.12.2021
Korkovelat	3 183	3 443
Siirtovelat	27 654	24 651
Siirtovelat yhteensä	30 837	28 095

joista konsernille	0	127


4.33 S-Pankki Oyj:n liitetieto 27: Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

	31.12.2022		31.12.2021
	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Korko	Eräpäivä
Debentuuri I/2016 *	17 333	17 333	21 667	21 667	Euribor 12 kk + 1,8 %	30.6.2026
Debentuuri I/2017	6 666	6 666	8 000	8 000	Euribor 12 kk + 1,8 %	18.12.2027
Debentuuri I/2020	25 500	25 500	25 500	25 500	Euribor 12 kk + 2,0 %	1.12.2030
Debentuuri I/2021	57 500	57 500	57 500	57 500	Euribor 12 kk + 2,0 %	8.10.2031

* Vertailukauden nimellisarvoa on oikaistu maksettujen lyhennysten määrällä.

Ehdot debentuuriehtoisissa lainoissa:
Debentuuriehtoisilla lainoilla on pankin muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. Vakavaraisuuslaskennassa debentuuriehtoiset lainat on ryhmitelty toissijaiseen pääomaan (Tier 2) CRR-asetuksen mukaisesti.
Debentuuriehtoisten lainojen tarkemmat ehdot on kuvattu pilari 3 -raportin (”Capital and Risk Management Report”) taulukossa EU CCA. Raportti julkistetaan tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana ja se on saatavilla S-Pankin verkkosivuilta.


4.34 S-Pankki Oyj:n liitetieto 28: Oman pääoman erät

	31.12.2022	31.12.2021
Osakepääoma 1.1.	82 880	82 880
Osakepääoma 31.12.	82 880	82 880

Muut sidotut rahastot
Käyvän arvon rahasto 1.1.	449	-462
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta, muut rahoitusarvopaperit	-26 240	1 439
Tuloslaskelmaan siirretty määrä, muut rahoitusarvopaperit	-171	-177
Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista, muut rahoitusarvopaperit	5 248	-288
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta, oman pääoman ehtoiset instrumentit	42	-79
Laskennallisen verovelan osuus kauden muutoksista, oman pääoman ehtoiset instrumentit	-8	16
Käyvän arvon rahasto 31.12.	-20 680	449

Vapaat rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	283 828	283 828
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	283 828	283 828

Edellisten tilikausien voitto (-tappio) 1.1.	90 907	81 502
Edellisten tilikausien voitto (-tappio) 31.12.	90 907	81 502

Tilikauden voitto (-tappio)	44 668	9 404
Oma pääoma yhteensä	481 602	458 064





4.35 S-Pankki Oyj:n liitetieto 29: Osakepääoma

6 680 180 kappaletta, yhteensä 82 880 200 euroa.
Ei osakelajeja, jotka oikeuttaisivat erisuuruiseen äänimäärään tai osinkoon.


4.36 S-Pankki Oyj – Muut liitetiedot

Muut liitetiedot esitetään tuhansina euroina.

4.37 S-Pankki Oyj:n liitetieto 30: Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia

	31.12.2022		31.12.2021
	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Rahoitusvarat
Käteiset varat	1 368 195	1 368 195	1 091 962	1 091 962
Saamiset luottolaitoksilta	8 299	8 927	21 570	21 528
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 695 255	6 993 283	6 086 022	6 495 290
Saamistodistukset	696 708	699 827	1 149 087	1 152 550
Osakkeet ja osuudet	20 564	20 564	31 342	31 342
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä	3	13	3	11
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä	55 938	55 938	55 938	55 938
Johdannaissopimukset	24 261	24 261	582	582

Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	23 156	23 156	0	0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	8 026 001	7 765 861	7 656 519	7 591 312
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	219 270	215 087	169 699	170 101
Johdannaissopimukset	7	7	8 383	8 383
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	107 000	107 987	112 667	113 215

Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään aktiivisilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella tai käyttäen markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä. Sijoitustodistusten, yritystodistusten tai johdannaissopimusten (pl. futuurit) käyvät arvot määritellään diskonttaamalla tulevat kassavirrat nykyhetkeen käyttäen tilinpäätöspäivän markkinakorkoja. Joukkovelkakirjalainat, sijoitusrahasto-osuudet ja futuurit arvostetaan markkinahinnoilla. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan käyttäen ostokurssia ja rahoitusvelat käyttäen myyntikursseja.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit 31.12.2022	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	7 226	12 687		19 913
Saamistodistukset		1 979		1 979
Yhteensä	7 226	14 666		21 892

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	539 811	18 923		558 734
Saamistodistukset	135 614	3 500		139 114
Osakkeet ja osuudet		632	55 970	56 602
Yhteensä	675 425	23 055	55 970	754 450

Johdannaissaamiset		24 261		24 261
Johdannaisvelat		7		7
Yhteensä		24 268		24 268

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit 31.12.2021	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	18 178	12 471	61	30 710
Saamistodistukset		252 056		252 056
Yhteensä	18 178	264 526	61	282 766

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	642 251	44 563		686 814
Saamistodistukset	204 420	9 261		213 681
Osakkeet ja osuudet		605	55 974	56 579
Yhteensä	846 671	54 429	55 974	957 073

Johdannaissaamiset		582		582
Johdannaisvelat		8 383		8 383
Yhteensä		8 964		8 964

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan kolmeen luokkaan käyvän arvon määrittämisen mukaan. Tason 1 käyvät arvot määritetään käyttämällä toimivilla markkinoilla täysin samanlaisista rahoitusvaroista ja -veloista noteerattuja oikaisemattomia hintoja. Tason 2 käyvät arvot määritetään yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinahintoihin. Tason 3 markkinahinnat perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin.


4.38 S-Pankki Oyj:n liitetieto 31: Tase-erien erittely koti- ja ulkomaan rahan määräisiin ja samaan konserniin kuuluvilta

31.12.2022	Kotimaan raha	Ulkomaan raha	Yhteensä	Samaan konserniin kuuluvilta	Omistusyhteys- yrityksiltä
Saamiset luottolaitoksilta	7 986	313	8 299
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 695 255		6 695 255
Saamistodistukset	696 708		696 708
Johdannaissopimukset	24 261		24 261
Osakkeet ja osuudet	76 505		76 505	55 938	3
Aineettomat hyödykkeet	37 446		37 446
Aineelliset hyödykkeet	406		406
Muu omaisuus (ml. käteiset varat)	1 426 281		1 426 281	6 062
Yhteensä	8 964 848	313	8 965 161	62 000	3

Velat luottolaitoksille	23 156		23 156
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	8 026 001		8 026 001	42 442
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	219 270		219 270
Johdannaissopimukset	7		7
Muut velkaerät	80 630		80 630	250
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	107 000		107 000
Yhteensä	8 456 063		8 456 063	42 692

31.12.2021	Kotimaan raha	Ulkomaan raha	Yhteensä	Samaan konserniin kuuluvilta	Omistusyhteys- yrityksiltä
Saamiset luottolaitoksilta	21 320	250	21 570
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 086 022		6 086 022
Saamistodistukset	1 149 087		1 149 087
Johdannaissopimukset	582		582
Osakkeet ja osuudet	87 283		87 283	55 938	3
Aineettomat hyödykkeet	38 819		38 819
Aineelliset hyödykkeet	668		668
Muu omaisuus (ml. käteiset varat)	1 120 685		1 120 685	3 448
Yhteensä	8 504 467	250	8 504 717	59 386	3

Velat luottolaitoksille	0		0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	7 656 519		7 656 519	45 254
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	169 699		169 699
Johdannaissopimukset	8 383		8 383
Muut velkaerät	69 683		69 683	518
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	112 667		112 667
Yhteensä	8 016 950		8 016 950	45 771


4.39 S-Pankki Oyj:n liitetieto 32: Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma

31.12.2022	0-3 kk	3-12 kk	1-5 v	5-10 v	Yli 10 v	Yhteensä
Käteiset varat	1 368 195	0	0	0	0	1 368 195
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	45 910	146 676	316 706	47 631	0	556 923
Saamiset luottolaitoksilta	8 299	0	0	0	0	8 299
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	190 343	386 584	1 641 762	1 401 914	3 074 650	6 695 255
Saamistodistukset	10 963	12 139	99 176	17 507	0	139 785
Johdannaissopimukset	104	1 838	12 340	9 979	0	24 261
Rahoitusvarat yhteensä	1 623 815	547 238	2 069 984	1 477 031	3 074 650	8 792 718

Velat luottolaitoksille	23 156	0	0	0	0	23 156
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	7 951 020	58 752	16 228	1	0	8 026 001
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	219 270	0	0	219 270
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	5 667	40 033	61 300	0	107 000
Johdannaissopimukset	7	0	0	0	0	7
Rahoitusvelat yhteensä	7 974 183	64 419	275 531	61 301	0	8 375 433

31.12.2021	0-3 kk	3-12 kk	1-5 v	5-10 v	Yli 10 v	Yhteensä
Käteiset varat	1 091 962	0	0	0	0	1 091 962
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	17 557	112 743	513 606	40 953	0	684 859
Saamiset luottolaitoksilta	21 570	0	0	0	0	21 570
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	166 385	404 694	1 691 484	1 343 465	2 479 995	6 086 022
Saamistodistukset	179 385	81 188	179 108	24 547	0	464 228
Johdannaissopimukset	0	0	174	408	0	582
Rahoitusvarat yhteensä	1 476 859	598 625	2 384 373	1 409 372	2 479 995	8 349 224

Velat luottolaitoksille	0	0	0	0	0	0
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	7 653 741	1 156	1 622	0	0	7 656 519
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	0	0	169 699	0	0	169 699
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	0	4 333	22 433	85 900	0	112 667
Johdannaissopimukset	86	694	7 051	552	0	8 383
Rahoitusvelat yhteensä	7 653 827	6 183	200 805	86 452	0	7 947 267


4.40 S-Pankki Oyj:n liitetieto 33: Annetut vakuudet

	Muut vakuudet
	31.12.2022	31.12.2021
Omasta velasta annetut
Velat luottolaitoksille	170 543	181 632
Johdannaissopimukset	5 171	13 660
Omasta velasta annetut yhteensä	175 714	195 292
Muusta syystä omasta puolesta annetut	357	362






4.41 S-Pankki Oyj:n liitetieto 34: Vuokravastuut

	31.12.2022	31.12.2021
Yhden vuoden kuluessa	2 245	2 509
Yli yhden vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	2 348	3 729
Vuokravastuut yhteensä	4 593	6 238

Leasing- ja muut vuokravastuut koskevat toimitilojen vuokrausta, ajoneuvoja, puhelimia ja toimistolaitteita. Sopimukset eivät ole purettavissa kesken sopimuskauden.





4.42 S-Pankki Oyj:n liitetieto 35: Taseen ulkopuoliset sitoumukset

	31.12.2022	31.12.2021
Takaukset	2 539	9 722
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset	93	150
Käyttämättömät luottojärjestelyt	188 334	258 147
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä	190 967	268 019





4.43 S-Pankki Oyj:n liitetieto 36: Välityssaamiset ja -velat

	31.12.2022	31.12.2021
PS-lain mukaiset säästövarat	1 060	1 287
Välityssaamiset ja -velat yhteensä	1 060	1 287






4.44 S-Pankki Oyj:n liitetieto 37: Tietoja notariaattitoiminnasta ja hallinnoitavat asiakasvarat

	31.12.2022	31.12.2021
Hallinnoitavat varat
Varainhoidossa olevat varat *	1 926 702	3 771 839
Sijoitusrahastojen varat *	3 925 788	3 925 307
Konsultatiivisessa varainhoidossa olevat varat	16 639	18 377

* Vertailutietoa on muutettu tilinpäätöksen 31.12.2021 julkistamisen jälkeen.


4.45 S-Pankki Oyj:n liitetieto 38: Henkilöstö ja johto

	2022		2021
	Keskimääräinen lukumäärä	Lukumäärä tilikauden lopussa	Keskimääräinen lukumäärä	Lukumäärä tilikauden lopussa
Vakinainen kokoaikainen henkilöstö	549	562	496	529
Vakinainen osa-aikainen henkilöstö	15	17	14	16
Määräaikainen henkilöstö	32	27	27	26
Yhteensä	595	606	537	571


Korvaukset johtoon kuuluville henkilöille 2022	Palkat ja palkkiot	Eläkesitoumukset
Pekka Ylihurula, toimitusjohtaja *	528	94
Hanna Porkka, vt. toimitusjohtaja **	347	75
Korvaukset johtoon kuuluville henkilöille yhteensä	875	169

Korvaukset johtoon kuuluville henkilöille 2021	Palkat ja palkkiot	Eläkesitoumukset
Pekka Ylihurula, toimitusjohtaja	337	88
Hanna Porkka, toimitusjohtajan sijainen	261	69
Korvaukset johtoon kuuluville henkilöille yhteensä ***	598	157

* 31.5.2022 asti.
** Toimitusjohtajan sijainen 31.5.2022 asti.
*** Vertailutietoa korjattu rahastoitujen palkkioiden osalta.

Kokous- ja kuukausipalkkiot hallituksen jäsenille	2022	2021
Jari Annala, hallituksen puheenjohtaja	39
Jorma Vehviläinen, hallituksen varapuheenjohtaja	28
Heli Arantola	35	29
Veli-Matti Liimatainen	26
Hillevi Mannonen	42
Olli Vormisto	28
Kokous- ja kuukausipalkkiot hallituksen jäsenille yhteensä	198	29

Johdolle myönnettyjen luottojen määrä esitetään konsernin liitteessä 37.
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elosta.
S-Pankki-konsernin johdolle on otettu vapaaehtoinen lisäeläkevakuutus. Lisäeläke on mahdollista nostaa haluamassaan ajankohdassa 60 vuotta täytettyään.


4.46 S-Pankki Oyj:n liitetieto 39: Lähipiiri

			Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
			31.12.2022	31.12.2021
Lähipiiriin kuulumisperuste
Johto			4 581	3 078
Sukulaisuus			1 426	1 354
Yhteensä			6 007	4 433

Odotettavissa olevat luottotappiot
Tilikauden alussa			-1	0
Tilikauden aikana			1	-1
Tilikauden lopussa			0	-1
Yhteensä			0	-1

Yhtiön lähipiirille myönnettyjen luottojen ehdoissa noudatetaan yleisöluotonannon tavanomaisia perusteita ja yleisiä ehtoja.
Lähipiiri ja johdon lähipiiritapahtumat on esitetty konsernin liitteessä 37.





4.47 S-Pankki Oyj:n liitetieto 40: Omistukset muissa yrityksissä

	Kotipaikka	Omistusosuus	Oma pääoma (t€)	Tilikauden voitto (-tappio) (t€)
S-Asiakaspalvelu Oy	Helsinki	100 %	2 063	68
S-Pankki Rahastoyhtiö Oy	Helsinki	100 %	43 217	2 181
S-Crosskey Ab	Maarianhamina	40 %	36	3





4.48 S-Pankki Oyj:n liitetieto 41: Suurimmat osakkeenomistajat ja osakkeiden omistuksen jakautuminen

Omistaja				Omistusosuus
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta				49,99 %
Helsingin Osuuskauppa Elanto				10,01 %
Osuuskauppa Hämeenmaa				5,05 %
Pirkanmaan Osuuskauppa				3,59 %
Osuuskauppa Arina				3,53 %
Osuuskauppa Keskimaa				3,33 %
Osuuskauppa KPO				2,85 %
Kymen Seudun Osuuskauppa				2,59 %
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa				2,40 %
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO				2,25 %
Turun Osuuskauppa				2,24 %
Osuuskauppa PeeÄssä				2,17 %
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa				2,16 %
Osuuskauppa Suur-Savo				1,83 %
Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag				1,48 %
Satakunnan Osuuskauppa				1,48 %
Etelä-Karjalan Osuuskauppa				1,15 %
Osuuskauppa Keula				0,78 %
Osuuskauppa Maakunta				0,74 %
Koillismaan Osuuskauppa				0,38 %
Yhteensä				100,00 %


5 Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista

Pääkirja		Sähköisessä arkistossa
Päiväkirja		Sähköisessä arkistossa
Tilikohtaiset raportit		Sähköisessä arkistossa
Tulos- ja taselaskelma		Sähköisessä arkistossa
Tositelajikohtaiset päiväkirjat		Sähköisessä arkistossa

		1.1.-31.12.2022
Tositelajit		Tositenumeroväli
AA	Käyttöom.kirjaus	15300000	15300477
AB	Tasaukset	1091410000	91410706
AF	Poistokirjaukset	15000000	15000037
CO	CO Kirjaus	1000000000	100000574
VQ	CARD Päivittäiset	13900001	13900365
ZC	Jaksotukset	13250001	13250355
ZJ	Viitesuoritukset	46900000	47122545
ZB	Autom kk kirjaukset	14200001	14200189
Z6	Sopimuslaskut	18300000	18300115
KZ	Ostoresk maksut	29150000	29601779
U1	Lahjakortti,käs.maks	63050000	63494885
N2	Lahjakortit, valv.l.	35200000	35418077
OG	Lahjakortit, S-Pankk	25500000	25941991
S1	Laskuntarkastus	300001	300148
S2	Myynnintilitys	350001	350602
S4	Rahoitus	450001	450063
S5	Ostoreskontra	500001	501326
S6	Myyntireskontra	550001	550156
S7	RPA	600001	600001
S9	Muistiotos.kons.kump	700001	700015
SA	Kirjanpito	1	512
SF	IFRS Muistiotosittee	200001	200050
UG	Palkat Fenixistä	12200001	12200027
UI	Rahoitus	12250001	12250936
UL	TEM Tapahtumat	12400001	12402253
UN	PK perintäreskontra	12450001	12450921
UZ	Kirj. rah.purettavat	12850001	12853991
VC	CBS päivittäiset	12900001	12900253
VD	CBS jaksotus	12950001	12950012
OC	Ostolaskut Coupa	63550000	63562767
O1	Coupa jaksotuskirjau	68350000	68351839
ZA	Sis.muistiotositteet	13150001	13150204
Z9	Aico, maksumääräykse	30200000	30200503
ZD	Jaksotukset purku	13300001	13300348
ZL	Muut laskut	16300000	16305715
ZM	Laskutus tos per	17300000	17300024
ZO	Kpito tos peruutus	13450001	13455498
ZQ	Ostoresk tos per	29050000	29050043
O2	Coupa jaks.kirj, per	68400000	68401953
ZV	Banking tiliote	60351001	61123178
ZY	ToistuvaisTos kirj	13550001	13550486

Aineisto säilytetään säädettyjen määräaikojen puitteissa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan arkistossa osoitteessa Fleminginkatu 34, 00510 HELSINKI.


6 Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET


Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 2023





Jari Annala		Jorma Vehviläinen
Hallituksen puheenjohtaja		Hallituksen varapuheenjohtaja





Heli Arantola		Veli-Matti Liimatainen
Hallituksen jäsen		Hallituksen jäsen





Hillevi Mannonen		Olli Vormisto
Hallituksen jäsen		Hallituksen jäsen





Hanna Porkka
Vt. toimitusjohtaja





TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 2023



KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Petri Kettunen, KHT


Tilintarkastuskertomus

S-Pankki Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet S-Pankki Oyj:n (y-tunnus 2557308-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
- konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
- tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisestija täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 53712014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 5371201410 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT	KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Saamisten arvostaminen (Saamiset asiakkailta); Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1, 2,11 ja 20, emoyhtiön liitetiedot 1,11 ja 14
- Saamiset asiakkailta, yhteensä 6,1 mrd. euroa, on S-Pankki Oyj:n konsernitaseen merkittävin erä muodostaen 75 % taseen loppusummasta.	- Olemme arvioineet luotonannon ohjeistuksen noudattamista, arvioineet saamisten kirjaus- ja arvostusperiaatteiden asianmukaisuutta sekä testanneet saamisten arvostamiseen sekä arvonalentumisten kirjaamiseen ja valvontaan liittyviä kontrolleja.
- IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta perustuu yhtiön käyttämiin laskentamalleihin. Laskennassa käytetään oletuksia, arvioita ja johdon harkintaa, joka koskee erityisesti luottotappion todennäköisyyttä, luottoriskin merkittävää kasvua ja vakuuksien arvostamista. Laskentamalleihin perustuvaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrää täydennettiin tilikaudella johdon harkintaan perustuvalla arviolla, jonka taustalla on korkojen ja hintojen nousun odotettu asiakastalouksien maksukykyä heikentävä vaikutus.	- Olemme arvioineet odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalleja, laskennassa käytettyjä keskeisiä olettamia ja laskentamalleja täydentäviä johdon arvioiden perusteita.
- Tasearvon merkittävyydestä, käytettävien laskentamenetelmien monimutkaisuudesta ja arvostamiseen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen saamisten arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	- Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n IFRS- ja rahoitusasiantuntijoita.
	- Lisäksi olemme arvioineet saamisia ja arvonalentumisia koskevien tilinpäätöksen liitetietojen asianmukaisuutta.

Palkkiotuottojen tulouttaminen (Palkkiotuotot rahastoista); Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 ja 5
- S-Pankki Oyj -konsernin hallinnoimat varat oikeuttavat hallinnointipalkkiotuottoihin asiakas- ja yhteistyötahojen kanssa solmittujen sopimusten perusteella. Palkkiotuotot rahastoista muodostavat merkittävän erän konsernin tuloslaskelmassa.	- Olemme muodostaneet käsityksen konsernin palkkiotuottovirroista sekä arvioineet osa-alueet, joihin voi liittyä suurempi virheriski johtuen palkkiotekijöiden manuaalisesta käsittelystä, räätälöidyistä tai monimuotoisista sopimusehdoista. Olemme painottaneet näitä osa-alueita työssämme.
- Palkkiotuottojen laskenta tapahtuu sopimus- ja muiden lähtötietojen pohjalta järjestelmäperäisesti. Palkkioperusteiden laajasta määrästä johtuen palkkion laskentaan liittyy erilaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa palkkion määrään.	- Olemme perehtyneet palkkiotuottoihin liittyviin liiketoimintaprosesseihin ja ICT-järjestelmiin sekä arvioineet olennaisimpia niihin liittyviä kontrolleja. Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut myös osakirjanpitojärjestelmien ja pääkirjanpidon tietojen vertaaminen toisiinsa sekä palkkiotuottojen aineistotarkastusta.
- Palkkiotuottojen oikea-aikainen ja oikeanmääräinen tulouttaminen on keskeistä tilinpäätöksen oikeellisuuden kannalta.	- Tuloutettujen palkkioiden määrää on pistokokein tarkastuslaskettu ja laskennassa sovellettuja parametreja on verrattu pistokokein sopimusdokumentaatioon. Lisäksi markkinaperusteisiin perustuvaa tietoa on verrattu kolmansien osapuolien toimittamaan lähdetietoon.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
- Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
- Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
- Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
- Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
- Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia sìten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
- Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 14.3.2011 alkaen yhtäjaksoisesti 12 vuotta.

Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 2. helmikuuta 2023
KPMG OY AB

Petri Kettunen
KHT





Riippumattoman tilintarkastajan raportti S-Pankki Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
S-Pankki Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko S-Pankki Oyj:n (y-tunnus 2557308-3) sähköiseen tilinpäätökseen 743700FTBNXAUN57RH30-2022-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.-31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
- laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
- merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
- varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
- onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
- onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
- ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että S-Pankki Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700FTBNXAUN57RH30-2022-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme S-Pankki Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 2.2.2023. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 2. maaliskuuta 2023
KPMG OY AB


Petri Kettunen
KHT